Lue keskustelun säännöt.
Hoitajat, vastatkaa tähän, kiitos!
21.03.2023 |
Haluatteko tosiaan vaihtaa alaa siitä syystä, että kielitaidottomat hoitajat kuormittavat teitä ja pääsisitte helpommalla, jos työkavereina olisi vain suomalaisia? Puhuuko Purra totta?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat, vastatkaa myös tähän kysymykseen.
Miksi AMK:n erilaisille hoitoaloille on tuhansia hakijoita joka kerta, (tilastoista poimittua) mutta vain muutamia kymmeniä otetaan sisään? Jos kerran on kova työvoimapula.
Eikö Suomessa ole koulutuksen järjestäjiä riittävästi? Vai onko taustalla jonku kiintiöity lukumäärä aloituspaikkoja, kuten lääkäriopinnoissa?
Pulaa on hyvistä hakijoista. Ei kaikki sovellu hoitajiksi.
Mutta kai nyt sentään monen tuhannen joukosta löytyisi enemmän kuin viisikymmentä alalle sopivaa. (luvuista poimittuja AMK)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat, vastatkaa myös tähän kysymykseen.
Miksi AMK:n erilaisille hoitoaloille on tuhansia hakijoita joka kerta, (tilastoista poimittua) mutta vain muutamia kymmeniä otetaan sisään? Jos kerran on kova työvoimapula.
Eikö Suomessa ole koulutuksen järjestäjiä riittävästi? Vai onko taustalla jonku kiintiöity lukumäärä aloituspaikkoja, kuten lääkäriopinnoissa?
Ei ole niitä opettajia opettamaan isompia määriä. Asialle olisi tehtävissä jotain muutaman vuoden aikajänteellä. Tosiasia kuitenkin on se jo nyt, että alalla on sinne sopimattomia henkilöitä. Varmaan siksi, kun sopiville löytyy monesti muutakin koulutusta eikä alan vetovoima ole entisensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat, vastatkaa myös tähän kysymykseen.
Miksi AMK:n erilaisille hoitoaloille on tuhansia hakijoita joka kerta, (tilastoista poimittua) mutta vain muutamia kymmeniä otetaan sisään? Jos kerran on kova työvoimapula.
Eikö Suomessa ole koulutuksen järjestäjiä riittävästi? Vai onko taustalla jonku kiintiöity lukumäärä aloituspaikkoja, kuten lääkäriopinnoissa?
Pulaa on hyvistä hakijoista. Ei kaikki sovellu hoitajiksi.
Mutta kai nyt sentään monen tuhannen joukosta löytyisi enemmän kuin viisikymmentä alalle sopivaa. (luvuista poimittuja AMK)
Kuinka uusia tai vanhoja tilastoja nyt oikein katsot?
Kiitos hoitajille vastauksista. Herää vaan kysymys miksi Sanna ei myönnä tuota. Pitäisi kumminkin hänen ymmärtää se , että tuolla alalla se suomen kieli on tärkeä.
No oon hoito-alalla, ja yks ulkomaasta tullut hoitaja kerran kävi mun kimppuun fyysisesti (ei isosti, mutta kävi kuitenkin). Suomalaisten kanssa ei oo koskaan käynyt mitään vastaavaa! Ja kielitaidottomuuden vuoksi juttu vielä värittyi ihan katastrofaalisesti.
Kyllä kielitaito on tärkeä hoito-alalla. Toki riippuen. Esim. avustaviin töihin voisi tulla, mutta jos pitää olla päävastuussa vaikka jossain missä on kirjaamista esim. päiväkodit, vanhustentalot jne, niin ei kovin hyvä. Ylipäätään en ymmärrä miksi päiväkoteihinkin on alettu ottamaan kouluttamattomia, oli sitten suomalainen tai ei..... Avustajan työt erikseen - niihin kouluttamattomat ja kieltä puhumattomat jne, sitten erikseen hoitajat ja opet jne.miksi Hoitajien kanssa samalla viivalla pitäisi olla kaikki kouluttamattomat jne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma kokemus ulkomaalaisista hoitajista. Saavat saman palkan, mutta eivät toimi vastuu vuorossa. Avaimet ja puhelin on aina muilla hoitajilla. Eivät kykene omaisten kanssa kommunikoimaan, soittamaan puheluita asioiden hoitamiseksi, eivät tee yövuoroja eivät jaa lääkkeitä tai anna raporttia. Tekevät töitä, mutta eivät osaa kuitenkaan huolehtia asioita eteen päin. Kirjaaminen on onnetonta.
Kyllä kielitaidoton kanssahoitaja on vaikeuttanut asioita, kun he eivät tajua kaikkea, mitä sanotaan. Hoitotiimin kuuluisi toimia saumattomassa yhteistyössä. Hoitajat ovat puhuneet keskenään, että kielitaidon puute voi aiheuttaa oikeita vaaratilanteitakin. Eli kyllä huonon kielitaidon omaava hoitaja, ainakin niissä hoitopaikoissa, joissa itse olen ollut, on ollut lievä ongelma.
Eikä suomalaiset hoitajatkaan, saati sitten ne hoidettavat, englannillakaan pärjää. Kielitaidottomuus on siis ongelma vähän kaikilla osapuolilla. Toinen ei osaa kunnolla suomea ja jos hän osaa englantia, niin sitten eivät suomalaiset tajua paljoakaan.
Eli jos ei ole yhteistä kieltä, nin sanoohan se nyt jokaisen järkikin, että ongelmia on luultavasti edessä. Niin hoitajien kuin hoidettavienkin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kotihoidossa ja huono kielitaito on iso riski. Hoito-ohjeet on kirjallisesti puhelimessa, asiakkaiden luona ollaan yksin ja ikäihmiset eivät puhu englantia, kuulo on osalla huono muutenkin ja eivät aina ymmärrä oikein selkokieltäkään
Kyllä se yhteisen kielen puute teettää kovasti lisätöitä. Eikä kyse ole pelkästä kommunikoinnista vaan kaikki väärinymmärrys johtaa toiminnan puolella siihen, että mikään ei onnistu, kaikki mutkistuu ja väärinkäsityksiä riittää. Sitten tulkataan, selvitellään, palaverataan, sovitellaan ja lupaillaan muutosta persiillään olevaan toimintaan -ja kaikki jatkuu niin kuin ennenkin.
En ole hoitaja vaan aineenopettaja ja voin kertoa, että myös opettajia lähtee alalta pk-seudulta vierakielisyyden aiheuttaman järjettömän työmäärän vuoksi. Bonuksena vielä oppiminen on mahdotonta, jos yläkoululaiselta puuttuu se oppimisen väline, eli kieli. Open homma onkin sitten vaan sossutella ja hoivailla. Eipä paljoa kiinnosta.
t. Väsynyt ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutun vanhuksen hoitopaikassa on monta ulkomaalaistaustaista hoitajaa. Ne, jotka ovat olleet noin vuoden verran puhuvat jo ihan ymmärrettävästi ja suomalaisen hoitajan kertoman mukaan hoitavat myös kirjaukset. Vasta vähän aikaa olleet opettelevat innokkaasti. Perehdytyksen ja opastuksen on oltava kunnollista.
Huomion arvoista on heidän ystävällisyytensä ja vanhuksia kunnioittava käytöksensä. Liekö heidän kulttuurinsa peruja. Mielellään olisin heidän hoidettavanaan.
Olisiko siis parempi, että töissä olisi esim 3 suomalaista hoitajaa eikä yhtään kielitaidotonta vai 3 suomalaista + 2 kielitaidotonta? Onko kielitaidottomista harjoittelijoista/sijaisista ollenkaan mitään hyötyä? Vai enemmän haittaa kuin hyötyä? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka teistä haluaa itseään hoitamaan ihmisen joka kielimuurin takia ei erota milligrammaa millilitrasta?
Aivan, tuskin kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat, vastatkaa myös tähän kysymykseen.
Miksi AMK:n erilaisille hoitoaloille on tuhansia hakijoita joka kerta, (tilastoista poimittua) mutta vain muutamia kymmeniä otetaan sisään? Jos kerran on kova työvoimapula.
Eikö Suomessa ole koulutuksen järjestäjiä riittävästi? Vai onko taustalla jonku kiintiöity lukumäärä aloituspaikkoja, kuten lääkäriopinnoissa?
Suomessa koulutettuja hoitajia on väestömäärään suhteutettuna enemmän kuin naapurimaissamme. Hoitajat ei pysy alalla, työolojen ja palkan vuoksi. Ei kannata tuollaisen vuoksi lisätä opiskelupaikkoja. Työolot kuntoon ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä koen nämä kielitaidottomat kollegat raskaiksi. Syynä se, että muutenkin alimiehitetyssä yksikössä joutuu hosumaan, sitten joutuu näille huonosti kieltä osaamattomille jatkuvasti selittämään ihan alkeellisiakin asioita. Se kuormittaa. Lisäksi kirjaamisten lukeminen on haastavaa, kun ei saa selvää kirjoituksista. Se on myös vaarallista, jos kirjataan väärin/ puutteellisesti. Koko ajan on kiire, sitten lisänä nämä kielitaidottomat, jotka eivät osaa jutella iäkkäiden kanssa. Iäkkäät, muistihäiriöistä kärsivät tarvitsevat ihmistä, joka ymmärtää omaa kieltä, tuntee historiaa, osaa esim. lauluja, tietää mitä tapahtui v.1950 tms. Nämä tulijat eivät ymmärrä Suomen historiasta mitään. Ei vanhuksille riitä, että sanotaan; syö, juo, mene, tule, kakkaa. T. Entinen vanhushoitaja
Lääketieteessä moni lääke on täysin turha. En keksi muuta kuin insuliinin, jos on diabetes. Näin lääketarjoiluja voi vähentää huomattavasti. Esim kolesteroli, verenpainelääkkeet, verenohennuslääkkeet ovat täysin turhia. Antibiootit pitäisi olla ykköslääke, ja määrätä vaivaan kuin vaivaan, eikä annostelussq niin tarkkaa ole vaikka menee vähän väärin.
On selvää että monet läkkeet aiheuttavat antibioottiresistenssiä,eikä antibiootit itsessään.
Problem solved.
Itse aikoinani ennen valmistumista sairaanhoitajaksi ja osittain sen jälkeen työskentelin vanhuspuolella ympärivuorokautisessa yksikössä. Suurin osa työkavereista lähihoitajia (minäkin olin lh nimikkeellä ennen valmistumista) ja näistä suuri osa erittäin kielitaidollisesti SEKÄ hoitotaidollisesti heikkoja. Hankaloittaa työtä kun ei ole yhteistä kieltä ja vielä enemmän hankaloittaa työtä kun työt tehdään huonosti ja pahimmillaan vaarallisesti. Ikävää sanoa näin mutta valitettavasti totta.
Sitten vaihdoin erikoissairaanhoidon puolelle ja olen työskennellyt päivystyksessä (en kauaa), leikkausosastolla anestesiahoitajana sekä teho-osastolla (plus valvonnassa). Leikkausosastolla kaikki hoitajat ovat sairaanhoitajia, samoin teholla. On ulkomaalaistaustaisia mutta kielen osaavia ja hoitotyön kannalta erittäin osaavia sairaanhoitajia. Todella taitavaa motivoitunutta porukkaa. Näitä kyllä lisää kiitos, nämä ovat niitä joita tarvitaan lisää.
Määrä ei korvaa laatua tässäkään asiassa.
No nykyään en enää ole koko alalla mutta en sanoisi ei jos joskus työolot ja palkkaus korjaantuisi kunnolla. Nykytilanteessa en palaisi alalle kuin pakkolain määräämänä ja silloinkin sarjasaikuttaisin itselleni toivottavasti potkut :D
Itse olen ollut talossa töissä kohta 3 vuotta. Kollega pidempään. Edelleen kun esimieskin soittaa kollegalle, hän antaa puhelimen minulle. Pitäisi toimia tulkkina. Esimiehellä kollegalle asiaa, pyytää minua viemään viestin. Ei, ei, ei ei!! Liian kilttinä alussa toimin viestinviejänä, nyt lähden vain juoksemaan kun puhelinta ojennetaan minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitajat, vastatkaa myös tähän kysymykseen.
Miksi AMK:n erilaisille hoitoaloille on tuhansia hakijoita joka kerta, (tilastoista poimittua) mutta vain muutamia kymmeniä otetaan sisään? Jos kerran on kova työvoimapula.
Eikö Suomessa ole koulutuksen järjestäjiä riittävästi? Vai onko taustalla jonku kiintiöity lukumäärä aloituspaikkoja, kuten lääkäriopinnoissa?
Pulaa on hyvistä hakijoista. Ei kaikki sovellu hoitajiksi.
Mutta kai nyt sentään monen tuhannen joukosta löytyisi enemmän kuin viisikymmentä alalle sopivaa. (luvuista poimittuja AMK)
Kuinka uusia tai vanhoja tilastoja nyt oikein katsot?
Uusia tilastoja.
Se että ympäri tätä pyöreää palloa poimitaan kielitaidottomia ja Suomen sairaanhoidon tasoon liian heikkoja hoitajia ei hoida alan ongelmia. Moni joka kotimaassaan olisi lähihoitaja ei Suomessa ole edes sitä vaan hoitoapulainen, työt kasaantuvat sitten osaavammalle porukalle. Potilaalle myös raskasta jos ei tule ymmärretyksi, erityisesti vanhuksille vaikeaa. Hoitotyötä ei saada nousuun palkkaamalla kielitaidotonta ja osaamatonta henkilökuntaa. Tässä tilanteessa se Tehyn iskulause "kuka sinua hoitaa?" on ihan asiallinen.
Jos armeija ajautuu sotaan ja tarvitaan lisää sotilaita, ei ole kovin hyödyllistä korvata ammattisotilasta piritorin räkänokalla ja antaa käteen jousipyssy ja sanoa "ammu nyt jonnekin ja tee jotakin". Saa tällä lisää numerollisesti sotilaita mutta mitä hyötyä niistä on, ei mitään. Pelkästään rasitteeksi muille ja ovat myös toki kuluerä siinä missä muutkin.
Pulaa on hyvistä hakijoista. Ei kaikki sovellu hoitajiksi.