Olenko ainoa, joka ei halua laittaa lasta päiväkotiin?
Siis ollenkaan. Vaan joko se on pph tai hoitaja kotiin tai jos niitä ei ole (kuten ilmeisesti täällä päin ei) niin kotiäitiys kouluikään saakka. Vauva on vasta pieni, mutta hyvin vahvana tämä olo on. Olenko ainoa, joka ajattelee näin?
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Perhepäivähoito on ihan jees. Oma äiti oli pph, mutta itse kävin kuitenkin seurakunnan päiväkerhossa. Oman lapseni laitoin perhepäivähoitoon. Ei ole mitään erityistyyppejä eikä ongelmia ja kiva kotiympäristö on hyvä. Lapseni oppi myös lukemaan siinä 4-5-vuotiaana siellä.
Olen selvitellyt ja meillä päin ei näytä olevan yhtään pph:ta. Muuten se olisikin hyvä. Ap
Meillä kaksi alakoulu ikäistä jotka menivät kotihoidosta eskariin. En koe että kumpikaan on kärsinyt ja hyvin ovat sopeutuneet ja päässeet mukaan porukkaan. Mulla oli hoitolapsia.
Nyt kuopus lähestyy kotihoidontuen loppumis aikaa. Ei kiinnostaisi laittaa häntäkään päiväkotiin. pph.ta täällä ei ole ja hoitolapsia en ole löytänyt vaikka olen ihan ammattilainen lähihoitaja lanu puolelta.
Äitini ei laittanut minua lapsena päiväkotiin. Olen siitä hänelle ikuisesti kiitollinen. Minusta ei tullut junttia laumasielua.
Ala ap itse pph:ksi, niin voit ottaa pari hoitolasta sinne ja lapsesi saa kokemusta muiden kanssa toimimisesta.
Saat myös vähän taskurahoja.
Vierailija kirjoitti:
Ala ap itse pph:ksi, niin voit ottaa pari hoitolasta sinne ja lapsesi saa kokemusta muiden kanssa toimimisesta.
Saat myös vähän taskurahoja.
En ole sillä tavalla lapsirakas ihminen, että haluaisin hoitaa muiden lapsia. En usko, että olisin hyvä pph, minulta puuttuu kaikenlainen muihin kuin omaan lapseen kohdistuva hoivavietti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta pois työelämästä, rapauttaa kyllä minkä tahansa koulutuksen. Ja ammattitaidon.
Jos on menossa sen 7 vuoden jälkeen oman alansa töihin, on aloitettava lähes nollilta.
Jos yleensä edes töihin pääsee, kun saa lapsen 30 vuotiaana, on nelikymppisenä taas yrittämässä takaisin työmarkkinoille.
Käsittämätöntä työvoima reservin väärinkäyttöä.
Sitäpaitsi, vain harvoilla on tuollaiseen edes mahdollisuutta.
Melkein nauran sinulle. Hieno ajatuksenvirta sinulla.
On todellakin vaihtoehtojakin, kuin tuo ylläoleva patalaiskan kekomuurahaisen elo. Olen kotiäitiyden lomassa suorittanut tutkinnon, tehnyt avoimen yliopiston kursseja ja perustanut osa-aikaista yritystoimintaa. Opetellut kirjon uusia taitoja ja lukenut läjäpäin kirjoja. Ollut kaiken lisäksi läsnäoleva vanhempi lapsille puolison kanssa ja tämä kaikki on antanut hyvin paljon.
Mutta tyytykää te tietyt pessimistit vaan tasapaksuun elämäänne vailla tuntemusta itsestä ja maailmasta. Grindatkaa vaan eläkeikään asti ja katselkaa sitten jos jaksuja on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhepäivähoito on ihan jees. Oma äiti oli pph, mutta itse kävin kuitenkin seurakunnan päiväkerhossa. Oman lapseni laitoin perhepäivähoitoon. Ei ole mitään erityistyyppejä eikä ongelmia ja kiva kotiympäristö on hyvä. Lapseni oppi myös lukemaan siinä 4-5-vuotiaana siellä.
Olen selvitellyt ja meillä päin ei näytä olevan yhtään pph:ta. Muuten se olisikin hyvä. Ap
Kukaan ei huoli nykyajan lapsia tuhoamaan kotiaan. Äitini oli aikoinaan pph, itse olin jo isompi koululainen ja muistan että kaikki hoitolaiset oli ns. normaaleja lapsia, ei yhtään aakkoslasta, nykyään joka toisella on diagnoosi.
Varhaiskasvatusyksikössä lapselle opetetaan elämässä välttämättömiä taitoja kuten tunnetaitoja ja vuorovaikutustaitoja. Se ei siis ole mikään vanhanajan hoitopaikka tai tarha jollaiseksi monet nykyisinkin mieltävät sen.
Mulla oli huono pph, leikin yksin kaikki päivät, muut lapset selkeästi vanhempia. Pakotti väkisin syömään ruuan josta en pitänyt. Jätti yksin pihalle. Jos otat pph:n niin pyydä vaikka muiden kokemuksia siitä ensin.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatusyksikössä lapselle opetetaan elämässä välttämättömiä taitoja kuten tunnetaitoja ja vuorovaikutustaitoja. Se ei siis ole mikään vanhanajan hoitopaikka tai tarha jollaiseksi monet nykyisinkin mieltävät sen.
Osaan itse opettaa mm. tunnetaitoja. Enkä oikein tiedä miten päiväkodissa muka niitä opetetaan, jos työntekijät on lähinnä vaihtuvia sijaisia ja lapsia iso määrä per yksi aikuinen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta pois työelämästä, rapauttaa kyllä minkä tahansa koulutuksen. Ja ammattitaidon.
Jos on menossa sen 7 vuoden jälkeen oman alansa töihin, on aloitettava lähes nollilta.
Jos yleensä edes töihin pääsee, kun saa lapsen 30 vuotiaana, on nelikymppisenä taas yrittämässä takaisin työmarkkinoille.
Käsittämätöntä työvoima reservin väärinkäyttöä.
Sitäpaitsi, vain harvoilla on tuollaiseen edes mahdollisuutta.
Sääli että joillakin työ menee kaiken edelle. Onhan kotiäitiyden jälkeen monia keinoja työllistää itsensä; perhepäivähoitajaksi ryhtyminen, yrittäjyys oman alan hommissa jne...
Ai että hankin korkeakoulutuksen ja heitän sen hukkaan menemällä pph:ksi? Huomaa että sulla ei älynlahjat riitä muuhun kuin kotona olemiseen. Ja mikset velvoita miehiä jäämään kotiin? Heilläkö työ saa mennä kaiken edelle, mutta naisella ei?
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatusyksikössä lapselle opetetaan elämässä välttämättömiä taitoja kuten tunnetaitoja ja vuorovaikutustaitoja. Se ei siis ole mikään vanhanajan hoitopaikka tai tarha jollaiseksi monet nykyisinkin mieltävät sen.
Joo o. Siellä kaaoksessa ei kyllä opita mitään muuta kuin ahdistumaan. Ja sairastumaan. Kyllä jaksat lässyttää, ilmeisesti lapsesi ei hoidossa ole päivääkään käynyt. Me kokeiltiin pari kuukautta ja se oli sen jälkeen soronoo.
Miksi luulette että pph on automaattisesti parempi ratkaisu kuin päiväkoti? Tuntemani pph istutti hoitolapsia useamman tunnin katselemassa videoita, joka päivä. Pääsi helpolla.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli huono pph, leikin yksin kaikki päivät, muut lapset selkeästi vanhempia. Pakotti väkisin syömään ruuan josta en pitänyt. Jätti yksin pihalle. Jos otat pph:n niin pyydä vaikka muiden kokemuksia siitä ensin.
Entisaikaan oli toisenlaiset tavat. Nuo luettelemasi asiat ovat toki tuomittavia tämän päivän kasvatussuositusten näkökulmasta, mutta entisaikaan ne olivat aivan hyvää kasvatusta.
Minun lapseni oli osa-aikaisesti päiväkodissa 4 - 5 -vuotiaana. Siihen asti kotona ja sitten eskarissa, koska itse halusi.
Ei haitannut minun töitäni eikä lapsen sopeutumista minnekään. Hän on nyt 9-luokalla luokkansa paras ja kavereita on paljon. Oppi lähes itsekseen lukemaan kotona 4-vuotiaana.
Jälkeenpäin hän on muistellut, ettei viihtynyt päiväkodissa ollenkaan. Hyvä, ettei tarvinnut olla kuin vähän!
Päiväkoti on sitä varten että vanhemmat voivat käydä töissä. En ymmärrä miksi siitä tehdään niin iso numero? Kilpaillaan kuka on paras äiti kun saa hoidettua lapsensa 24/7/365 itse.
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatusyksikössä lapselle opetetaan elämässä välttämättömiä taitoja kuten tunnetaitoja ja vuorovaikutustaitoja. Se ei siis ole mikään vanhanajan hoitopaikka tai tarha jollaiseksi monet nykyisinkin mieltävät sen.
Itse toivon, että lapselleni pidetään perinteinen jämäkkä kuri. Ei kiitos tunnelämpömittareille.
Askartelemme päiväkotiryhmän kanssa sinulle mitalin ja laitamme postissa tulemaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän vuotta pois työelämästä, rapauttaa kyllä minkä tahansa koulutuksen. Ja ammattitaidon.
Jos on menossa sen 7 vuoden jälkeen oman alansa töihin, on aloitettava lähes nollilta.
Jos yleensä edes töihin pääsee, kun saa lapsen 30 vuotiaana, on nelikymppisenä taas yrittämässä takaisin työmarkkinoille.
Käsittämätöntä työvoima reservin väärinkäyttöä.
Sitäpaitsi, vain harvoilla on tuollaiseen edes mahdollisuutta.
Sääli että joillakin työ menee kaiken edelle. Onhan kotiäitiyden jälkeen monia keinoja työllistää itsensä; perhepäivähoitajaksi ryhtyminen, yrittäjyys oman alan hommissa jne...
Ai että hankin korkeakoulutuksen ja heitän sen hukkaan menemällä pph:ksi? Huomaa että sulla ei älynlahjat riitä muuhun kuin kotona olemiseen. Ja mikset velvoita miehiä jäämään kotiin? Heilläkö työ saa mennä kaiken edelle, mutta naisella ei?
Olen eri, mutta mikä sun ongelma on alkaa toista haukkumaan ja hyökätä ehdotuksia vastaan? Tee kuule itse ihan mistä tykkäät, vai harmittaako vaan niin paljon typeryytesi olla keksimättä tyydyttävää ratkaisua omaan tilanteeseen tai järjestys, jossa päätit elämäsi sutjia. Ajelehdit vain työnantajan pillin mukaan, etkä kykene luomaan omaa menestystarinaasi, olet vain palanen jonkun muun vastaavaa. Et taida olla niin erinomaisen älykäs kuin kuvittelet. Turhanpäiväinen uhoaja.
Monta korkeakoulutettua tiedossa, jotka laittoi lapset edelle ja ryhtyi perhepäivähoitajiksi ja sen jälkeen alansa yrittäjiksi. Ovat iämmiten vallan tyytyväisiä olleet ratkaisuihinsa.
Sääli että joillakin työ menee kaiken edelle. Onhan kotiäitiyden jälkeen monia keinoja työllistää itsensä; perhepäivähoitajaksi ryhtyminen, yrittäjyys oman alan hommissa jne...