Kertokaa kokemuksia mihin ensimmäiset treffit ovat tyssähtäneet? Miksi toisia treffejä tullut?

Vitsi nää on hyviä! Laittakaa lisää:D

Useimmiten ihan vaan siihen, että seksuaalista vetovoimaa ei ole. Mies voi olla rumempi kuin kuvissaan, tai sitten hän voi olla hyvännäköinen, mutta en silti tunne mitään fyysistä vetoa. Inhottaa ajatuskin, että olisi mitään fyysistä läheisyyttä kyseisen tyypin kanssa. Siitä tietää ettei voi jatkaa tapailua.

Nainen ei vaan näyttänyt riittävän hyvältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei periaatteessa mitään vikaa mutta ei kyllä mitenkään sytyttänytkään. Kaikki jokseenkin kunnossa, mutta jotenkin hänen seuransa oli kuin kädenlämpöistä vettä.

Hävetti kun piti antaa pakit ilman mitään hyvää syytä. Vielä vuosia sen jälkeen mies ilmeisesti elelee edelleen yksin.

Onko muilla ollut näin ettei ole mitään erityistä syytä lopettaa tutustumista?

On useimmiten juuri näin. Olen käynyt nyt talven aikaan noin 20 deitit. Kaikki miehet ovat olleet tosi kivoja ja mukavia, fiksuja tavallisia ja kunnollisia miehiä, mutta kun ei vaan sytytä niin ei. Joitakin olen tavannut uudelleen, mutta ei auta asiaa. Olen varmaan jotenkin tunnevammainen kranttu.

Valikoit 20 miestä treffeille, eikä yksikään sytyttänyt yhtään?

Joo, sulla saattaa olla jotain ongelmia tunne-elämän puolella, ei kai tuollainen enää voi olla normaalia.

Vierailija kirjoitti:

On useimmiten juuri näin. Olen käynyt nyt talven aikaan noin 20 deitit. Kaikki miehet ovat olleet tosi kivoja ja mukavia, fiksuja tavallisia ja kunnollisia miehiä, mutta kun ei vaan sytytä niin ei. Joitakin olen tavannut uudelleen, mutta ei auta asiaa. Olen varmaan jotenkin tunnevammainen kranttu.

Valikoit 20 miestä treffeille, eikä yksikään sytyttänyt yhtään?

Joo, sulla saattaa olla jotain ongelmia tunne-elämän puolella, ei kai tuollainen enää voi olla normaalia.

Mulle ehkä voisi käydä näin. En ole käynyt treffeillä, koska olen naimisissa. Mutta olen joskus leikitellyt ajatuksella ja laskenut isossa kokouksessa/harrastustapahtumassa/koulutuksessa, montako mielestäni pantavaa miestä siellä on. Huone on täynnä sellaisia miehiä, jonka tyyppisten joukosta alkaisin etsiä jos haluaisin treffeille. Mukavia, fiksuja, hyvinpukeutuneita, taitavia joko siinä ammattiasiassa tai harrastusasiassa josta kokous. Pantavien määrä on silti ollut mulla aina vain noin 1-2% läsnäolijoista.

Kaveri puhui suu vaahdossa koko ajan ja aihe oli jalkapallo🤮

Miehellä oli kamala nasaaliääni ja hänen naurunsa ärsytti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On useimmiten juuri näin. Olen käynyt nyt talven aikaan noin 20 deitit. Kaikki miehet ovat olleet tosi kivoja ja mukavia, fiksuja tavallisia ja kunnollisia miehiä, mutta kun ei vaan sytytä niin ei. Joitakin olen tavannut uudelleen, mutta ei auta asiaa. Olen varmaan jotenkin tunnevammainen kranttu.

Valikoit 20 miestä treffeille, eikä yksikään sytyttänyt yhtään?

Joo, sulla saattaa olla jotain ongelmia tunne-elämän puolella, ei kai tuollainen enää voi olla normaalia.

Mulle ehkä voisi käydä näin. En ole käynyt treffeillä, koska olen naimisissa. Mutta olen joskus leikitellyt ajatuksella ja laskenut isossa kokouksessa/harrastustapahtumassa/koulutuksessa, montako mielestäni pantavaa miestä siellä on. Huone on täynnä sellaisia miehiä, jonka tyyppisten joukosta alkaisin etsiä jos haluaisin treffeille. Mukavia, fiksuja, hyvinpukeutuneita, taitavia joko siinä ammattiasiassa tai harrastusasiassa josta kokous. Pantavien määrä on silti ollut mulla aina vain noin 1-2% läsnäolijoista.

Tässähän on se yksiiso syy miksi jotkut ovat ikisinkkuja ja joilla on koko ajan joku. Toiset ihmiset syttyvät helposti ja monista, toisille pitää olla se "kerran elämässä" kohtaaminen että syttyy.

Nainen valitsi ensi treffeillä elokuvaksi uusimman James Bondin. Ja siis oikeasti halusi itse sen nähdä eikä vain ajatellut että minä haluaisin.

En siis ole mikään varsinainen elokuvanatsi mutta minusta James Bondit nyt vain ovat kamalinta huttua jota tuotetaan (uusimmat jopa lähes ok mutta tämä oli siis silloin kun ne olivat vielä todella lapsellisia).

Mies intti ja intti, että psilosybiinisieniin voi jäädä koukkuun jo ensimmäisen käyttökerran jälkeen, vaikka se on mahdotonta (niin fyysisesti kuin henkisestikin).

Mulle oli ihan sama mitä mieltä oli huumausaineiksi luokiteltavista kasveista tai aineista, mutta ei sytytä tuollainen omaan mutuun sokeasti uskominen. Äyllistä laiskuutta moinen.

On sitä pari hulluakin osunut kohdalle, mutta yleensä on ollut kyse siitä, että toinen on mun mielestä tylsä. Tylsät jutut tai tuppisuu, ei samanlaista huumorintajua, ei vaan klikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei ollut livenä yhtä vetävän näköinen kuin kuvissaan. Kiinnostukseni lopahti, ja laitoin treffien jälkeen "en tuntenut kipinää" viestin.

Harva näyttää livenä yhtä hyvältä kuin kuvissa joita varten on poseerattu.

Nainen kertoi harrastavansa videopelaamista. Kun koitin kysellä häneltä mitä hän odottaa sen vuoden E3-messuilta, kuka on hänen lempi pelimusiikkisäveltäjänsä tai mikä näytönohjain hänen tietokoneessaan on. Ei osannut vastata yhteenkään kysymykseen ja pian selvisikin että hänelle pelaaminen on jotain Facebook-pelien pelaamista. Opin tästä en, että selvitän vastaisuudessa että onko kyseessä oikeasti asiaan vihkiytynyt harrastaja vai pelkkä poseri.

Nainen kertoi tehneensä abortin ja joutuneensa lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Kun joutuu ensimmäisillä treffeillä kuulemaan tuollaista, niin mitä onkaan luvassa seuraavilla treffeillä?

Eräs ihan mukavalta vaikuttanut työkaveri pyysi mua treffeille kerta toisensa jälkeen, kunnes lopulta suostuin. Saattaessaan mua kohti kotia illan jälkeen hän halusi yllättäen oikaista puiston lävitse. Samalla hän iski mulle silmää, virnuili oudosti ja sanoi ihailevansa vampyyreja yli kaiken. Pakenin paikalta taakseni katsomatta, eikä toisia treffejä ikinä tullut.

Kyllä ne varmaan kaikki on liittyneet ulkoiseen viehätykseen. Kuvissa ihmiset on niin erilaisia. Lopulta ehkä pieniä juttuja, mutta kun sen pitää vaan natsata. Pitää haluta toista. Jos ei halua, niin lähtökohta on vähän väärä mun mielestä. Yhden naisen kohdalla hiukset oli kuin risukasaa, tai en ehkä osaa selittää, mutta huonokuntoiset ja niissä haiskahti rasva halatessa. Ei jatkettu toisille treffeille. Viimeisimmällä oli oudot sormet ja kynnet. Tai siis kynsiä ei juuri edes ollut, sellaiset pienet töpöt sormien päissä. Ei vaan voinut kuvitella niitä "sen" ympärille, jos tiedät mitä tarkoitan. Yhden naisen kohdalla korvat oli jotenkin tosi oudot.

Voi olla että olen liian ronkeli, mutta kun ennenkin olen löytänyt "täydellisen" niin sellaisen naisen haluan seuraavaksikin. Nyt viimeisimmässä treffikumppanissa alkoi häiritä joku ihmeellinen silmän nykiminen. En tiedä oliko vain paha elohiiri, vai joku synnynnäinen juttu. Mutta kun ei, niin sitten vaan ei.

M32

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne varmaan kaikki on liittyneet ulkoiseen viehätykseen. Kuvissa ihmiset on niin erilaisia. Lopulta ehkä pieniä juttuja, mutta kun sen pitää vaan natsata. Pitää haluta toista. Jos ei halua, niin lähtökohta on vähän väärä mun mielestä. Yhden naisen kohdalla hiukset oli kuin risukasaa, tai en ehkä osaa selittää, mutta huonokuntoiset ja niissä haiskahti rasva halatessa. Ei jatkettu toisille treffeille. Viimeisimmällä oli oudot sormet ja kynnet. Tai siis kynsiä ei juuri edes ollut, sellaiset pienet töpöt sormien päissä. Ei vaan voinut kuvitella niitä "sen" ympärille, jos tiedät mitä tarkoitan. Yhden naisen kohdalla korvat oli jotenkin tosi oudot.

Voi olla että olen liian ronkeli, mutta kun ennenkin olen löytänyt "täydellisen" niin sellaisen naisen haluan seuraavaksikin. Nyt viimeisimmässä treffikumppanissa alkoi häiritä joku ihmeellinen silmän nykiminen. En tiedä oliko vain paha elohiiri, vai joku synnynnäinen juttu. Mutta kun ei, niin sitten vaan ei.

M32

Usein ne on lopulta hyvin pieniä juttuja. Mutta siksi itse ihastunkin ajan kuluessa, en niin että tinderissä ihana ja livenä ihana. Livenä se vaatii aikaa. Työkaveriin on esim. helppo ihastua.

Yhdellä oli mustunut etuhammas, en voinut ajatella suutelevani sitä. Yhden kanssa päästiin niin pitkälle, että vähän hinkattiin toisiamme sohvalla, kun huomasin miehen haarovälistä nousevan sissijuuston hajun. Retosteli vielä, että kulkee aina kommandona. Ne treffit loppui lyhyeen. Yhdellä oli sellaista mönjäkarstaa suupielissä ja rohtuneet huulet 🤮 Usein on vain ollut se, että fyysistä viehätystä ei synny, vaikka toisessa ei olisi mitään kovin suurta vikaa. Kun ei sytytä, niin ei sytytä 🤷

Mies puhui jotain terapiassa käymisestään, ja sanoin että käyn terapiassa itsekin. Jälkeenpäin mies sanoi, että meidän ei kannata tavata uudestaan, koska terapiassa käymiseni viittaa siihen että olen henkisesti tasapainoton, ja hänellä on huonoja kokemuksia sellaisista naisista.

Vierailija kirjoitti:

Useimmiten ihan vaan siihen, että seksuaalista vetovoimaa ei ole. Mies voi olla rumempi kuin kuvissaan, tai sitten hän voi olla hyvännäköinen, mutta en silti tunne mitään fyysistä vetoa. Inhottaa ajatuskin, että olisi mitään fyysistä läheisyyttä kyseisen tyypin kanssa. Siitä tietää ettei voi jatkaa tapailua.

Eikö tuo ole ihan normaalia, kun ei tunne toista oikeastaan lainkaan?