Työpaikoilla: etunimi vai sukunimi
Aloin miettimään tätä ilmiötä mikä vaikuttaa aika mielivaltaiselta.
Työpaikallani omassa vuorossani n. puolia miehiä puhutellaan sukunimellä ja toista puolta etunimellä tai lempinimellä esim. Jiipee Jari-Pekasta.
Mutta naisista puhutaan etunimellä tai lempinimellä, myös heidän keskuudessa.
Mietin että onko sinunkin työpaikalla vastaavaa että joistain miehistä puhutaan sukunimellä mutta ei naisista?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Vanhalla miesvaltaisella alalla puhuivat sukunimillä, minua nuorta naista etunimellä. Kunnes yksi vanhemman luokan asentaja huikkasi kerran 'hei valtonen' ja siitä tiesin että pääsin ns. ineen ja olin sen jälkeen kaikille valtonen 😂 Nykyisellä työpaikalla suurinta osaa puhutetaan etunimillä tai työnantajan keksimillä lyhenteillä (jotka tulee etu- ja sukunimistä) ja niistä lyhenteistä keksityille lempinimillä. Meillä on töissä mm. papu, kahva, peura ja verho :D
Ja ainakin tuolla ekalla työpaikalla kaikkien sukunimet oli merkitty työtakkeihin, kaikkien etunimiä ei siis edes tiennyt ja sukunimi oli helppo käyttää kun sen oppi helposti ja nopeasti. Oli vähän säätöä, kun isäni veli oli samassa paikassa töissä. Aina tiennyt kumpaa puhutettiin :P
Vanhalla miesvaltaisella alalla puhuivat sukunimillä, minua nuorta naista etunimellä. Kunnes yksi vanhemman luokan asentaja huikkasi kerran 'hei valtonen' ja siitä tiesin että pääsin ns. ineen ja olin sen jälkeen kaikille valtonen 😂 Nykyisellä työpaikalla suurinta osaa puhutetaan etunimillä tai työnantajan keksimillä lyhenteillä (jotka tulee etu- ja sukunimistä) ja niistä lyhenteistä keksityille lempinimillä. Meillä on töissä mm. papu, kahva, peura ja verho :D