Pomojen avautumisketju
Onko ihmisiltä kadonnut jokin oma-aloitteisuus ja maalaisjärjen käyttö? Mulla menee pienen tiimin vetäjänä iso osa työaikaa siihen, että vastailen työntekijöiden tyhmiin kysymyksiin. Ja kyllä, niitä tyhmiäkin kysymyksiä on.
Pyydän tekemään asian X. Kohta kysytään, mikä tämä siis on? No se on tehty joka viikko aiemminkin, katso mallia siitä edellisestä. Missä se edellinen siis onkaan? Löytyy kansiosta X. Ahaa, voitko laittaa linkin. No voinhan minä. Kohta palataan asiaan: Teenkö siis noin vai näin? Olisiko tähän hyvä näin? Kiltisti vastailen ja ohjeistan. Ja kohta saan eteeni työn, jonka joudun palauttamaan, kun siitä kuitenkin puuttuvat kohdat B ja C, jotka siinä mallissa ovat. Voisitko tehdä kokonaan ja loppuun asti? Voi ei, teen kyllä, taas tämä on niin tämmöistä mun hommaa, heh heh.
Kieltämättä käy mielessä, että olisin tuossa ajassa itse tehnyt asian jo kolme kertaa.
Mikäs teitä muita pomohenkilöitä on viime aikoina veetuttanut?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää nämä nykyajan nuoret ja henkinen kapasiteetti. Toki suurin osa on aivan huippuja, mutta sitten on niitä, jotka murtuu 10% työtaakasta muihin verrattuna. Sitten pillitetään, kun on niin rankkaa.
Minuakin esihenkilönä on ihmetyttänyt ihan sama asia. Ei koske kyllä pelkästään nuoria. Osalla on todella, siis todella, heikko paineensietokyky. Pienikin kiire tai vaikka joku hiukan työläs ja tympeä työtehtävä voi saada jonkun pillahtamaan itkuun. Toinen suoriutuu samasta hommasta olan kohautuksella.
Tuntuu, että tämä on hankala puheenaihe, kun nykyään burn outit ja työelämän paineet ovat niin paljon esillä kaikkialla. En halua väheksyä näitä asioita, mutta olen kyllä sitä mieltä, että joillakin olisi siinä omassa paineensietokyvyssä ja stressinhallinnassakin aika paljon parannettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Eräs alaiseni, keski-ikäinen nainen, käyttää työaikaa n. tunnin päivässä tulostaessaan ja mapittaessaan kaikki hänelle tulleet sähköpostit.
Olen asiasta hänelle sanonutkin, mutta hänen vastauksensa on : "Entä, jos tulee sähkökatko?"
Minun alaiseni ei vielä 3 vuoden jälkeenkään tajua miten sähköposti toimii. Viestikentässä on vain perinteinen "terv, maija meikäläinen" ja muut yhteystiedot. Itse viestin sisältö on ripuloitu OTSIKKOON, jos näkee vain ensimmäiset sata merkkiä. En tiedä kuinka monta kertaa olen opastanut hänelle miten sähköpostia käytetään mutta aikuisella ihmisellä on näköjään liian vaikeaa ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää nämä nykyajan nuoret ja henkinen kapasiteetti. Toki suurin osa on aivan huippuja, mutta sitten on niitä, jotka murtuu 10% työtaakasta muihin verrattuna. Sitten pillitetään, kun on niin rankkaa.
Minuakin esihenkilönä on ihmetyttänyt ihan sama asia. Ei koske kyllä pelkästään nuoria. Osalla on todella, siis todella, heikko paineensietokyky. Pienikin kiire tai vaikka joku hiukan työläs ja tympeä työtehtävä voi saada jonkun pillahtamaan itkuun. Toinen suoriutuu samasta hommasta olan kohautuksella.
Tuntuu, että tämä on hankala puheenaihe, kun nykyään burn outit ja työelämän paineet ovat niin paljon esillä kaikkialla. En halua väheksyä näitä asioita, mutta olen kyllä sitä mieltä, että joillakin olisi siinä omassa paineensietokyvyssä ja stressinhallinnassakin aika paljon parannettavaa.
Ennen oli rööki ja jopa pienessä kännissä sai tehdä duunia. Helposti ilman röökiä ja alkoa ei paineita kestetäkään niin hyvin kuin ennen. Yhdistän tän erityisesti tähän savuton kampanjaan. Rööki antoi niin paljon ennen duunareille.
Pitäisi maksaa osaajille. Sitä saa mitä tilaa. Luulisi että halvemmaksi tulisi maksaa hyvää palkkaa osaajille.
Osajia voi myös itse valmistaa perehdyttämällä heitä huolella noin kolme vuotta ilman mitään koulutusta. Riittää kun näkee peruskoulun todistuksen tai pällitestin tulokset.
On niin paljon porukkaa maistereina että samaa saa elämänkoululaisista.
Kpulutukset ei kerro nykyään mitään.
Kuulostaa ihmiseltä, joka on aivan väärällä alalla.
Lisäksi ainakin oma pikkusiskoni on tällainen, että on jonkinlaista "persoonallisuushäiriötä", mikä kai nuorilla yleisempää kun eivät ole niin kypsiä. Hän ei saa kouluja käytyä vaikka aloittaa aina innoissaan itse keksimänsä koulutuksen, mutta viikon-kahden kohdalla keksii, että kaikki muut ovat tyhmiä, jotkut siellä lähentelee häntä ja kaikki hänen työparinsa puhuvat aina selän takana pahaa. Ei ole yhtään paria hänelle koskaan sattunut joka olisi itse ollut se ujo ja harmiton vaan ihan aina muka näitä pahantahtoisia hirveitä... puhutaan kuitenkin kymmenistä ihmisistä. ja saamansa työt lopettaa saman ahdistumisensa takia syyttäen muita työntekijöitä. Joistain paikoista lähtee kesken päivän itkien dramaattisten ylitulkintojensa vuoksi. Joskus jättää vain menemättä ja on matala kynnys hakea saikkua eikä vapaa-ajalla ollenkaan valmistaudu tulevaan työpäivään vaan menee vaan jos jaksaa. Lääkitsee itseään reseptilääkkeillä, mitä tosin kirjoitetaan ilmeisesti aika heppoisin perustein välittämättä siitä, että lääkkeillä vain sekoittaa oloaan, keksii lisää syytöksiä ja selityksiä eikä todellakaan olotila ja työkyky parane.
Sitä vaan oon ihmetellyt, kun mielestäni on aika överiä, että kuitenkin vuokrafirmat antavat hänelle useita mahdollisuuksia vaikka asiakkaat eivät ole ikinä tyytyväisiä. Että onko tällaista sitten paljonkin ettei ole varaa mistä valita tekijöitä?
Ja kaunistelematta uskon, että iän myötä hän on jo täysin työmarkkinoiden ulkopuolella. Siksi kai nuoria sekoilijoita vielä näkyy työpaikoilla edes yrittämässä kun iän myötä eivät enää edes yritä. Siskonikin on ollut nyt pian 2 v työttömänä.