AMK YHTEISHAKU KEVÄT 2023

Vierailija kirjoitti:

Minusta esim. ensihoitajan työ on henkisesti ja fyysisesti melko vaativaa. Minusta tämä uusi koemalli ilman hakijan haastattelua ja liikuntatestiä ei voi mitenkään mitata alalle soveltuvuutta. Sama koskee muitakin sosiaali- terveys - ja liikunta-alan tutkintoja. Se, että osaatko siirtää shakkinappuloita oikein matikkatehtävässä tai tunnistatko ahdistuneen naaman valokuvasta, ei voi mitenkään olla verrattavissa ihmisen kokonaisvaltaiseen osaamisen kirjoon, ihmissuhde-tai tunneälytaitoihin jotka ennen näytettiin haastattelussa tai alaan liittyvässä tentissä. Tällähän haettiin sitä, että mahdollisimman moni juuri lakin saanut pääsisi suoraan niillä tiedoilla tai taidoilla korkeakouluun. Lukematta erikseen. Ainoa vaan että nyt jää sitten se epäselväksi, että sopiiko se haettu ala ollenkaan itselle. Esim lääkikseen päästäkseen on pakko lukea ja hallita jo laajasti anatomiaa. Ennen piti myös fysioterapeuttiin. Tuntuu että nykyinen koe on melko kasvoton ja kylmä palikkatesti. Hyviä ja alalle soveltuvia tyyppejä jää varmasti ulkopuolelle ja vääriä ihmisiä päätyy sitten lukemaan alaa joka ei olekaan oikea.

Nämä on tavallaan ikuisuuskysymyksiä. Esimerkiksi lääkikseen on väläytelty haastatteluja, mutta tullaan siihen että ihmissuhde- ja tunneälytaitoja on hyvin hankala mitata, ja alalle sopii monenlaista persoonaa koska erikoisaloja on kirurgiasta ja patologiasta psykiatriaan ja tutkijaan -kuitenkin kaikki tarvitsevat tietyn tason tiedonomaksumis- ja päättelykykyä. Haastettelujen pitäminen tarpeeksi objektiivisena on myös ongelma hyvin halutulle alallle. En myöskään tiedä milloin lääkikseen on vaadittu laajaa anatomian osaamista pääsykokeissa, nykyinen perustuu lukion tietoihin.

Mainitsemani asiat eivät ole mitenkään suoraan verrannollisia esim. hoitoalaan. Ongelma on kuitenkin,, että jokainen valintatapa suosii aina joitain ominaisuuksia yli toisien. Näissä kokeissa 40% pisteistä tulee (nykyisellään suht erikoisista) tunnetaitojen ja etiikan osuuksista. Tämä koe voi osoittautua huonoksi, jos käy ilmi että keskeyttäneiden määrä esim. kasvaa. Kokonaisuudessaan vaikuttaa minustakin hieman huonosti ja kiireessä mietityltä tällä hetkellä - lähinnä siksi että koe on tavallaan yhtä aikaa liian samanlainen ja liian erilainen kaikille, koska koepäiviä on parhaillaan viisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta esim. ensihoitajan työ on henkisesti ja fyysisesti melko vaativaa. Minusta tämä uusi koemalli ilman hakijan haastattelua ja liikuntatestiä ei voi mitenkään mitata alalle soveltuvuutta. Sama koskee muitakin sosiaali- terveys - ja liikunta-alan tutkintoja. Se, että osaatko siirtää shakkinappuloita oikein matikkatehtävässä tai tunnistatko ahdistuneen naaman valokuvasta, ei voi mitenkään olla verrattavissa ihmisen kokonaisvaltaiseen osaamisen kirjoon, ihmissuhde-tai tunneälytaitoihin jotka ennen näytettiin haastattelussa tai alaan liittyvässä tentissä. Tällähän haettiin sitä, että mahdollisimman moni juuri lakin saanut pääsisi suoraan niillä tiedoilla tai taidoilla korkeakouluun. Lukematta erikseen. Ainoa vaan että nyt jää sitten se epäselväksi, että sopiiko se haettu ala ollenkaan itselle. Esim lääkikseen päästäkseen on pakko lukea ja hallita jo laajasti anatomiaa. Ennen piti myös fysioterapeuttiin. Tuntuu että nykyinen koe on melko kasvoton ja kylmä palikkatesti. Hyviä ja alalle soveltuvia tyyppejä jää varmasti ulkopuolelle ja vääriä ihmisiä päätyy sitten lukemaan alaa joka ei olekaan oikea.

Nämä on tavallaan ikuisuuskysymyksiä. Esimerkiksi lääkikseen on väläytelty haastatteluja, mutta tullaan siihen että ihmissuhde- ja tunneälytaitoja on hyvin hankala mitata, ja alalle sopii monenlaista persoonaa koska erikoisaloja on kirurgiasta ja patologiasta psykiatriaan ja tutkijaan -kuitenkin kaikki tarvitsevat tietyn tason tiedonomaksumis- ja päättelykykyä. Haastettelujen pitäminen tarpeeksi objektiivisena on myös ongelma hyvin halutulle alallle. En myöskään tiedä milloin lääkikseen on vaadittu laajaa anatomian osaamista pääsykokeissa, nykyinen perustuu lukion tietoihin.

Mainitsemani asiat eivät ole mitenkään suoraan verrannollisia esim. hoitoalaan. Ongelma on kuitenkin,, että jokainen valintatapa suosii aina joitain ominaisuuksia yli toisien. Näissä kokeissa 40% pisteistä tulee (nykyisellään suht erikoisista) tunnetaitojen ja etiikan osuuksista. Tämä koe voi osoittautua huonoksi, jos käy ilmi että keskeyttäneiden määrä esim. kasvaa. Kokonaisuudessaan vaikuttaa minustakin hieman huonosti ja kiireessä mietityltä tällä hetkellä - lähinnä siksi että koe on tavallaan yhtä aikaa liian samanlainen ja liian erilainen kaikille, koska koepäiviä on parhaillaan viisi.

Lisään tähän vielä, että olet ehdottomasti oikeassa siinä, että tämä on tehty kiireellä -muka- vastaamaan uusien ylioppilaiden pääsykoepaineisiin. Uudistus on osoittautunut jo nyt aika älyttömäksi, koska se tarkoittaa että suuri osa nuorista jää ensikertalaisuus-yo-arvosanojen- korotus limboon.

Aikuisista alanvaihtajista puhumattakaan. Päälle kolmekymppiselle tai nelikymppiselle ei ole kovin motivoivaa opiskella päättelypähkinöitä tai pythagoraan lauseita, etenkään jos ne eivät haluttuun alaan ja tulevaan työhön liity oikeasti yhtään mitenkään ja kouluajoista on oikeasti jo aikaa. Kuinka moni on vaikkapa tarvinnut kikkailuyhtälöitä työelämässä? Aika harva, uskaltaisin väittää. Äidinkieli on ollut aikanaan myös hyvin erilaista, oman tekstin tuottamista ja oikeinkirjoitusta, taulukoiden ja tekstityyppien tulkitsemisen sijaan. Onneksi kulttuuri - ja musiikkiala ei tähän hassutteluun lähtenyt. Poliisikoulu (AMK) piti myös linjansa. Olisi aika hauskaa, jos poliisiksikin pääsisi miettimällä kuka saa herkkukorin ja kuka ei.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin odottelen valintakurssin tuloksia. Nehän on jo pisteytetty. Periaatteessa siis valintatulokset on jo selvillä, mutta joku pyörittelee papereita tms. Eli mikään ei sinällään estä tulosten julkaisua, etenkin kun tässä kohtaa ei edes tarvitse koko hakijapoolia pistää järjestykseen, vain ne n.100 parasta

Hylsyn saaneille voitais ainakin jo ilmoittaa. Ei tarttis turhaa odottaa ja pettyä. Kuukausi on pitkä aika jännittää.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisista alanvaihtajista puhumattakaan. Päälle kolmekymppiselle tai nelikymppiselle ei ole kovin motivoivaa opiskella päättelypähkinöitä tai pythagoraan lauseita, etenkään jos ne eivät haluttuun alaan ja tulevaan työhön liity oikeasti yhtään mitenkään ja kouluajoista on oikeasti jo aikaa. Kuinka moni on vaikkapa tarvinnut kikkailuyhtälöitä työelämässä? Aika harva, uskaltaisin väittää. Äidinkieli on ollut aikanaan myös hyvin erilaista, oman tekstin tuottamista ja oikeinkirjoitusta, taulukoiden ja tekstityyppien tulkitsemisen sijaan. Onneksi kulttuuri - ja musiikkiala ei tähän hassutteluun lähtenyt. Poliisikoulu (AMK) piti myös linjansa. Olisi aika hauskaa, jos poliisiksikin pääsisi miettimällä kuka saa herkkukorin ja kuka ei.

Aika erikoista nimittää pytagoraan lausetta kikkailuyhtälöksi, kun se opetetaan jo peruskoulussa ja on ihan arjessakin hyödyllinen hallita esim kodin mittoja / huonekalujen sijoittelua miettiessä. Lisäksi on vahvaa näyttöä sen puolesta että matematiikan ja äidinkielen taidot korreloivat korkeakouluopinnoissa pärjäämisen kanssa, ja sitähän tässä halutaan testata

kärvistelijä kirjoitti:

Aika erikoista nimittää pytagoraan lausetta kikkailuyhtälöksi, kun se opetetaan jo peruskoulussa ja on ihan arjessakin hyödyllinen hallita esim kodin mittoja / huonekalujen sijoittelua miettiessä.

En oo eri mieltä sun kanssa muuten mutta anteeks mitä? Oon 36v ja monessa eri kämpässä asunut enkä kyllä oo ikinä pythagoraan lausetta käyttänyt kodin mittoja tai huonekalujen sijoittelua miettiessä. 🤣

Täytyy kyllä sanoa että vaikkei siitä olisikaan hyötyä arkielämässä, niin pythagoraan lause on niin perustason matikkaa että sen oppiminen perussovellutuksiin ei vaadi muuta kuin ulkoa opettelua, luulisi että vähintään tunnissa saisi sen porattua kalloon. Jos äly tai jaksaminen ei siihen riitä, niin voisi ylipäätään miettiä kriittisesti omaa soveltuvuuttaan korkeakouluopintoihin, joissa toivottavasti alalla kuin alalla joutuu edes vähän menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle jollain tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Turhauttavaa odottelu. Hakemaani koulupaikkaan haku tapahtui pelkästään ennakkotehtävillä, niin tässä on nyt kohta sitten liki kolme kuukautta vain odoteltu

Tänään irtosi haluamani YAMK-paikka!

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa että vaikkei siitä olisikaan hyötyä arkielämässä, niin pythagoraan lause on niin perustason matikkaa että sen oppiminen perussovellutuksiin ei vaadi muuta kuin ulkoa opettelua, luulisi että vähintään tunnissa saisi sen porattua kalloon. Jos äly tai jaksaminen ei siihen riitä, niin voisi ylipäätään miettiä kriittisesti omaa soveltuvuuttaan korkeakouluopintoihin, joissa toivottavasti alalla kuin alalla joutuu edes vähän menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle jollain tavalla.

Minulla on todettu dyskalkulia eli laskemiskyvyn häiriö, mikä on neurologinen kehityshäiriö. Elämme matemaattisessa kulttuurissa, missä laskutaitoja vaaditaan monella elämän osa-alueella. Tämän häiriön kanssa vuosia eläneenä on kuitenkin todettava, että monissa opinnoissa, ammateissa, työelämässä ym. vaaditaan laskutaitoja enemmän kuin tarvetta olisi. Dyskalkulia on suhteellisen huonosti tunnettu mutta otetaan esimerkiksi tunnetumpi lukihäiriö. Samalla tapaa tämä voi aiheuttaa esimerkiksi lukemisen oppimisessa vaikeuksia mutta se ei sulje pois pärjäämistä korkeakouluopinnoissa. Oman vaikeuteni vuoksi minulta on kartoitettu muitakin juttuja ja on todettu, että olen korkeasti lahjakas, jonka vuoksi minulle ideoitiin oikeustieteitä.

Meillä on kaikilla vahvuutemme ja heikkoutemme, ei paineta ketään alas, vaan kannustetaan kaikesta huolimatta eteenpäin.

kylläpä täällä on paljon suolasta porukkaa :D toista kertaa ite valintakokeessa (alanvaihto) ja molemmilla kerroilla oli musta iha asialliset kysymykset. Se että ei tiedä tiettyyn kysymykseen vastausta ei tee siitä huonoa tai kompaa. ite en vastannut siihen shakkikysymykseen mitään kun aika oli loppua ja halusin keskittyä muihin, mutta en oo täällä valittamassa että kaikki on aina maailman syytä ja mua pitäis paapoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa että vaikkei siitä olisikaan hyötyä arkielämässä, niin pythagoraan lause on niin perustason matikkaa että sen oppiminen perussovellutuksiin ei vaadi muuta kuin ulkoa opettelua, luulisi että vähintään tunnissa saisi sen porattua kalloon. Jos äly tai jaksaminen ei siihen riitä, niin voisi ylipäätään miettiä kriittisesti omaa soveltuvuuttaan korkeakouluopintoihin, joissa toivottavasti alalla kuin alalla joutuu edes vähän menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle jollain tavalla.

Minulla on todettu dyskalkulia eli laskemiskyvyn häiriö, mikä on neurologinen kehityshäiriö. Elämme matemaattisessa kulttuurissa, missä laskutaitoja vaaditaan monella elämän osa-alueella. Tämän häiriön kanssa vuosia eläneenä on kuitenkin todettava, että monissa opinnoissa, ammateissa, työelämässä ym. vaaditaan laskutaitoja enemmän kuin tarvetta olisi. Dyskalkulia on suhteellisen huonosti tunnettu mutta otetaan esimerkiksi tunnetumpi lukihäiriö. Samalla tapaa tämä voi aiheuttaa esimerkiksi lukemisen oppimisessa vaikeuksia mutta se ei sulje pois pärjäämistä korkeakouluopinnoissa. Oman vaikeuteni vuoksi minulta on kartoitettu muitakin juttuja ja on todettu, että olen korkeasti lahjakas, jonka vuoksi minulle ideoitiin oikeustieteitä.

Meillä on kaikilla vahvuutemme ja heikkoutemme, ei paineta ketään alas, vaan kannustetaan kaikesta huolimatta eteenpäin.

Tässä ei varmaan ollut tarkoitus painaa ketään alas, vaan perustella matemaattisen osaamisen kartoitus pääsykokeissa.

Hienoa että olet saanut diagnoosin, varmasti jo tietoisuus ongelmasta tuo apua, kun saa vahvistuksen sille ettei ole tyhmä tms. Erilaisten oppimisvaikeuksien olemassaolo ei vähennä matemaattisen tai kielellisen osaamisen tarvetta, tai sitä faktaa jonka edellä jo mainitsin, että lukion aikainen menestys ko. aineissa korreloi korkeakouluopinnoissa pärjäämisen kanssa. Dyskalkulikolle matikan oppiminen tottakai vaatii enemmän työtä kuin ilman häiriötä.

Itselläni on vastaava tilanne adhd:n kanssa, nepsykuntoutuksessa tehdyn psykologin tutkimusten mukaan suoriutumiseni kaikilla kognition osa-alueilla on selvästi keskitasoa parempaa, poislukien työmuistin mikä usein on adhd:ssa huono. Diagnoosin ja siihen liittyvän psykoedukaation myötä olen muodostanut itselleni sopivia tukikeinoja ja rutiineja, joiden avulla olen kyennyt työskentelemään pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti akateemisten tavoitteideni eteen. Paljon työtä se on kyllä vaatinut.

kärvistelijä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy kyllä sanoa että vaikkei siitä olisikaan hyötyä arkielämässä, niin pythagoraan lause on niin perustason matikkaa että sen oppiminen perussovellutuksiin ei vaadi muuta kuin ulkoa opettelua, luulisi että vähintään tunnissa saisi sen porattua kalloon. Jos äly tai jaksaminen ei siihen riitä, niin voisi ylipäätään miettiä kriittisesti omaa soveltuvuuttaan korkeakouluopintoihin, joissa toivottavasti alalla kuin alalla joutuu edes vähän menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle jollain tavalla.

Minulla on todettu dyskalkulia eli laskemiskyvyn häiriö, mikä on neurologinen kehityshäiriö. Elämme matemaattisessa kulttuurissa, missä laskutaitoja vaaditaan monella elämän osa-alueella. Tämän häiriön kanssa vuosia eläneenä on kuitenkin todettava, että monissa opinnoissa, ammateissa, työelämässä ym. vaaditaan laskutaitoja enemmän kuin tarvetta olisi. Dyskalkulia on suhteellisen huonosti tunnettu mutta otetaan esimerkiksi tunnetumpi lukihäiriö. Samalla tapaa tämä voi aiheuttaa esimerkiksi lukemisen oppimisessa vaikeuksia mutta se ei sulje pois pärjäämistä korkeakouluopinnoissa. Oman vaikeuteni vuoksi minulta on kartoitettu muitakin juttuja ja on todettu, että olen korkeasti lahjakas, jonka vuoksi minulle ideoitiin oikeustieteitä.

Meillä on kaikilla vahvuutemme ja heikkoutemme, ei paineta ketään alas, vaan kannustetaan kaikesta huolimatta eteenpäin.

Tässä ei varmaan ollut tarkoitus painaa ketään alas, vaan perustella matemaattisen osaamisen kartoitus pääsykokeissa.

Hienoa että olet saanut diagnoosin, varmasti jo tietoisuus ongelmasta tuo apua, kun saa vahvistuksen sille ettei ole tyhmä tms. Erilaisten oppimisvaikeuksien olemassaolo ei vähennä matemaattisen tai kielellisen osaamisen tarvetta, tai sitä faktaa jonka edellä jo mainitsin, että lukion aikainen menestys ko. aineissa korreloi korkeakouluopinnoissa pärjäämisen kanssa. Dyskalkulikolle matikan oppiminen tottakai vaatii enemmän työtä kuin ilman häiriötä.

Itselläni on vastaava tilanne adhd:n kanssa, nepsykuntoutuksessa tehdyn psykologin tutkimusten mukaan suoriutumiseni kaikilla kognition osa-alueilla on selvästi keskitasoa parempaa, poislukien työmuistin mikä usein on adhd:ssa huono. Diagnoosin ja siihen liittyvän psykoedukaation myötä olen muodostanut itselleni sopivia tukikeinoja ja rutiineja, joiden avulla olen kyennyt työskentelemään pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti akateemisten tavoitteideni eteen. Paljon työtä se on kyllä vaatinut.

En sano, että näitä taitoja ei tarvittaisi tai ne eivät ennustaisi pärjäämistä, mutta ne eivät ole myöskään asioita, mitkä olisivat esteenä korkeakouluopinnoille. Aiempi ilmaisu "jos ei ole älyä ja jaksamista, olisi hyvä miettiä korkeakouluopintojen soveltuvuutta" on niin lannistavalla tavalla sanottu, että olisi ollut hyvä jättää sanomatta. Osaamista ja älykkyyttä on monenlaista ja esimerkiksi matemaattisten asioiden oppiminen tai oppimattomuus ei tarkoita, että pitäisi vielä kyseenalaistaa soveltuvuutensa. Toki korkeakouluopinnot ovat vaativampia ja on hyvä miettiä omaa soveltuvuuttaan mutta ei sen kautta mitä tilastot korreloivat tai mikä kyvykkyys ja kapasiteetti oppimisen suhteen missäkin on.

Keskityttäisiinkö nyt seuraavaksi sitten kannustamaan toisiamme tässä jännitysnäytelmässä. Tiukkaa tekee odotella tuloksia, kun koko elämään lähi- ja kauempana tulevaisuudessa vaikuttava asia kyseessä. Miten hillitsette odotuksen tuskaa :D

Vierailija kirjoitti:

Keskityttäisiinkö nyt seuraavaksi sitten kannustamaan toisiamme tässä jännitysnäytelmässä. Tiukkaa tekee odotella tuloksia, kun koko elämään lähi- ja kauempana tulevaisuudessa vaikuttava asia kyseessä. Miten hillitsette odotuksen tuskaa :D

Olen jo hiljaa mielessäni hyväksynyt etten pääse, ja tehnyt taistelusuunnitelman ensi vuoden hakuprosessille. Ei tule sellaista "voi ei mitä jos en pääse"-kuumotusta. Tietty jos satunkin tulemaan valituksi niin hieno homma ja olen intoa täynnä menossa opiskelemaan. Pari päivää kokeen jälkeen melkein revin hiuksia päästä yöllä kun pohdin mikä kaikki meni pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskityttäisiinkö nyt seuraavaksi sitten kannustamaan toisiamme tässä jännitysnäytelmässä. Tiukkaa tekee odotella tuloksia, kun koko elämään lähi- ja kauempana tulevaisuudessa vaikuttava asia kyseessä. Miten hillitsette odotuksen tuskaa :D

Olen jo hiljaa mielessäni hyväksynyt etten pääse, ja tehnyt taistelusuunnitelman ensi vuoden hakuprosessille. Ei tule sellaista "voi ei mitä jos en pääse"-kuumotusta. Tietty jos satunkin tulemaan valituksi niin hieno homma ja olen intoa täynnä menossa opiskelemaan. Pari päivää kokeen jälkeen melkein revin hiuksia päästä yöllä kun pohdin mikä kaikki meni pieleen.

Mua ei nappais enää yhtää jatkaa näitä siivoojan töitä ja haluaisin sinne kouluun, mutta koe meni niin huonosti että terve :( Tulee piiitkä itku jos en pääse ja loman jälkeen taas töihin jynssäämään pskapalkalla.

Itse taas olen aikalailla varma että pääsen alalle johon hain, kun pisteraja oli viime vuonna niin alhainen (36/60) ja harjoituskokeet meni hyvin (54/60 ja oli mielestäni osittain vaikeampi kuin oikea koe).

Mutta jos en pääse, niin yritän uudelleen - hain monimuoto-opintoihin ja työpaikka syksylle on jo valmiina, niin pääsen kouluun tai en, tiedän jo mitä teen syksyllä joka tapauksessa.

Tässä on tullut kyllä kaikki stressattua moneen kertaan, matikkaa kertasin todella paljon ennen koetta, olin varma etten tuu pääsemään läpi, sitten tuli kriisi että valitsinko oikean alan ykköseksi jne... Nyt alkaa olla rauhallinen olo, mutta ehkä tässä sitten tipahdetaankin aika korkealta jos käykin niin että en pääse sisään...

En tiiä miks tulosten julkaisemisessa menee niin kauan. Luulis että digitaalinen monivalintakoe on suht helppo ja nopea tarkistaa?

En varmaan saa mitään opiskelija-asuntoakaan kun en pysty laittaa vielä hakemusta :(

Vierailija kirjoitti:

En tiiä miks tulosten julkaisemisessa menee niin kauan. Luulis että digitaalinen monivalintakoe on suht helppo ja nopea tarkistaa?

En varmaan saa mitään opiskelija-asuntoakaan kun en pysty laittaa vielä hakemusta :(

Ei kai niitä asuntoja monet muutkaan pääse hakemaan vielä

Juuri soitin firman päällikölle alustavasta opintovapaasta ja tuli kauhea tunne, että meninkö kiroamaan omat mahdollisuuteni... Jos johonkuhun pätee sanonta "älä nuolaise ennen kuin tipahtaa", niin hello it's me! 

En osaa yhtään edes sanoa, että miten pääsykokeet sujuivat loppujenlopuksi. Tiedän tehneeni aikalailla parhaimpani ja fiiliskin kokeen aikana oli mukavan rento, vaikka pelkäsin sekoilevani siellä paniikissa. Toisaalta harjoituskokeita tehtäessäkin kuvittelin onnistuneeni hyvin ja tulokset paljasti karun todellisuuden eli taaskin voi tulla aivan umpisurkeat pisteet, vaikka alkuun tuntuikin hyvältä :/ Eniten pelkäsin enkkua, mutta osuikin sopivasti sellaiset aiheet, mistä jopa ymmärsin jotain ja sattui kiinnostamaan, joten siitä jäi hyvä fiilis, mutta äikkä oli kyllä ihan syvältä sieltä... Tuntuu, että mitään ei saanut irti siitä tekstistä ja luin vain uudestaan ja uudestaan samoja lauseita ymmärtämättä mitään. Eli jos tää johonkin kaatuu, niin siihen. Matikka ja matemaattis-luonnontieteellinen tuntui menevän hyvin ja sujuvasti, vaikka yhden jätin matikasta tekemättä (binääriluvut) ja ma-fy tiedän, että unohdin laskea mukaan yhden luvun yhdessä tehtävässä. Päätöksentekotaidoista ei ole enää mitään muistikuvia :D 

Päädyin sitten valitsemaan ensimmäiseksi hakuvaihtoehdoksi sen alkuperäisen tradenomin sijaan laboratoriotekniikan insinööri ja nyt vähän mietityttää, että mihinköhän sitä tuli päänsä lykättyä. Mutta ala vaikuttaa koko ajan kiinnostavammalta ja kiinnostavammalta, mitä enemmän siitä luen ja asiaa tutkin eli ehkä ei sitten ollutkaan huono päätös :) Mutta todella suurella jännityksellä tässä odotellaan tuloksia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiiä miks tulosten julkaisemisessa menee niin kauan. Luulis että digitaalinen monivalintakoe on suht helppo ja nopea tarkistaa?

En varmaan saa mitään opiskelija-asuntoakaan kun en pysty laittaa vielä hakemusta :(

Ei kai niitä asuntoja monet muutkaan pääse hakemaan vielä

Todistusvalinnalla päässeet saa hyvän etumatkan