Kuinka te pääsitte vapaaksi onnettomasta avioliitosta, kun on yhteiset lapset? Vertaistukea kaipaan.

25 v yhdessä, kolme lasta. Vanhin jo muuttanut kotoa pois, nuorimmat 18 ja 10.

Olen ollut onneton jo vuosia. Mieheni on joko maailman ihanin ihminen, tai sitten huutaa ja haukkuu. Uhkaa väkivallalla.
Koskaan en tiedä mitä odottaa kun hän tulee kotiin töistä/ huoneeseen/ soittaa. Olen jatkuvasti varpaillani enkä jaksa enää.

Mutta miten ja mihin lähteä, kun minulla ei ole yksin varaa uuteen paikkaan- vaikka tietenkin olen kokopäivätöissä.
Hän ei koskaan suostuisi lähtemään, ja on monesti sanonut että jos jätän, hän tappaa itsensä. Ja kuinka voin erottaa isän lapsistaan?
Mitä minä teen? Minulla on jopa itsetuhoisia ajatuksia tämän takia.

Kertokaa te tähän tarinanne, jotka ovat lähteneet suhteesta kun on yhteisiä lapsia. En kaipaa siis mitään jätä se sika- tai pakkaa laukku ja lähde- juttua, vaan konkreettista apua.