¨¨^¨KOTILOT¨¨^¨¨Viikonloppuun¨¨^¨¨
Joskos olis viikonloppupinon paikka... venähtää mahdottoman pitkäksi tuo viikkopino...
Kommentit (18)
Villin näköistä kun pikkuinen siellä huiteli raajoillaan. Ei millään viitsiny liikkua paikoiltaan, pelkästään heilutteli käsiä ja jalkoja. Mittaaminen oli tosi hankalaa, mut mitoiksi sai: pää-perä 43mm, korvasta korvaan 17mm ja vastaa viikkoja 11+1. Eli roimasti tultiin taaksepäin. (Tikutin oviksen, eikä se tuolloin ole millään voinu olla, mut samapa tuo sitten...) Istukka oli ihan kohdunsuulla... Onko muilla ollu kans ja silti se siitä nousee kohdun suun ohi?
Manilla oli kans alapaine samaa ku mulla, mut mulle ei lepoa määrätty. Tosin näin kun th:lla niskavillat suunnilleen nous pystyyn. Sanoivat, että sitä seurataan nyt sit tarkasti. Onneks on nla-lääkäri ens to, niin siellä aion sanoa että oon tosi huolestunu tuosta diastolisesta paineesta. (125/95)
Satuin tuon ultranneen kätilön kanssa puhumaan synnytyksestä ja mainitsin, että mulle on lupailtu käynnistystä rv 37-38, niin rupes heti vänkää vastaan. Päätin, että synnytys on sittenkin siellä sairaalassa, jossa tuon lupauksen olen saanut... (Käyn nyt nuo ultrat kuitenkin tuolla lähisairaalassa...)
Ihanaa kuulla hyviä ultrakuulumisa mani ja hulda!
Hulda: Muuttuiko sulla laskettuaika vai? Ja saako kysyä miks sulle on lupailtu käynnistystä jo rv37-38?
Itselle ei kummempaa. Väsyttää, kun kuopus valvoi viime yönä! Hampaita vissiin tulossa. Sillä kun on vielä sellanen " tapa" että kun itkee kauheesti niin oksentaa! Ihanaa rupee vaihtaa lakanoita kahentoista aikaan yöllä :( Noh, eiköhän se siitä! Pakko kyllä itsekin ottaa kohta päikkärit!
PP 10+5 (2vk np-ultraan! :) )
PikkuPilu:
Hulda: Muuttuiko sulla laskettuaika vai? Ja saako kysyä miks sulle on lupailtu käynnistystä jo rv37-38?
PP 10+5 (2vk np-ultraan! :) )
Mulla on supisteluun taipuvainen kohtu. Se rääkkää ittensä väsyksiin eikä jaksanu edellisissäkään synnytyksissä sit tarpeeks toimia. Sen takia sit tuli atoninen kohtuvuotokin synnytyksen jälkeen, kun kohtu ei lähteny yhtään supistumaan, kun lapsi oli saatu ulos. (Ja tästä mulle jäi kammo, sen takia luvattiin, että sitä voidaan vähän ehkäistä käynnistyksellä.) Toisekseen mulla käynnistetään mahdollisesti aiemminkin jos osoittautuu kolmatta kertaa kitukasvuiseksi sikiöksi... (Ja nyt ton ultran jälkeen oon vakuuttunu, että semmoinenhan sieltä taas tulee.)
Ai niin, mulle tuli ultrassa tyttötunne, joten sepä sieltä kai taas oistulossa. ;) Toisaalta olin tosi yllättyny ku ajattelin HELPOTTUNEENA jopa, että tyttöhän se siellä taas. Vaikka poikaa kovasti oon toivonu. Hormonit...?!
Hulda ja hurjat 11+1. (LA 14.6..07)
Hulda: Paljonko sulla tuli sitten viikot takaspäin?
No ei mulla tullu viikot taaksenpäin kuin 6 pvää, mut ottaa se silti päähän, etenkin kun tiiän, ettei noi voi paikkaansa ihan pitää. Mut eipä se nyt niin iso heitto oo...
Onpa täällä hiljaista tänään!
Enpä ole tänne kirjoitellutkaan sitten plussattuani, tuonne HeinäHelistimiin kyllä muutaman kerran... Niin alussa ollaan ja pahoinvointi vie kaikki mehut! Tänään alko sitten oksentelukin, pitikö se tääkin sitten kokea?? Kaks aiempaa raskautta meni oksentamatta.
Ens viikolla olis eka ultra ja sitten joskus joulukuun puolen välin paikkeilla np-ultra. Sitä odotellessa...
Kisu rv 7+1 - 8+4 (lähempänä tota ekaa, kierrot kun on heitelleet!)
Kisuli: Tsemppiä vaan pahoinvoinnin kestämiseen. Itsellä kans aiemmat raskaudet menneet hyvin ilman pahoinvointeja. En voinut kuvitellakaan, että pahoinvointia tulisi tähän kolmanteen raskauteen. No ymmärrän kyllä nyt paremmin muutamaa ystävääni, jotka kärsivät ko. vaivasta. Onneksi itsellä vointi parani viikolla 12, väsymys vaivaa edelleen. Ja uutena kiusana ollut tän viikkoa liitoskivut, oikein polttaa ja vihloo kovasti häpyliitosta. En muista, että aiemmissa raskauksissa olisi moista vaivaa ollut jo näin alussa.
Tällä viikolla on ollut monella hyviä ultrakuulumisia. Mukavaa viikonloppua kaikille. Itsellä menee viikonloppu töissä=(
NAKSU ja NASU rv 20+6
Ihan ekaks iloista hihkuntaa manille ja Huldalle, kiva kun teidänkin pikkuisilla ultrassa kaikki ok!!
Meillä oli eilen kova päivä: kuopukselta leikattiin nielurisat, kitarisa ja laitettiin (kolmannet...) putket korviin. Ihan positiivinen kokemus sinänsä, henkilökunta saa pelkkiä plus-pisteitä ja kaikki meni muutenkin hyvin. Meidän neiti on näissä tilanteissa aina sydäntäsärkevän reipas, äidin sieluun sattuu, kun pienellä on kipuja. Nyt sitten koetetaan toipua, yllättävän vähän pikkuihmisen kurkku näyttää olevan kipeä. Lisäksi me ollaan kaikki nyt vähän flunssaisia, pahiten minä. Alkaa olla voimat vähissä, kun olen valvonut pikkupotilaan kanssa, sairastanut ja tänä aamuna vielä oksentanutkin!! Se olikin varsinainen suoritus: oksensin hetken, kävin rauhoittelemassa itkevää potilastani ja jatkoin oksentamista.
Yritän nyt päästä kuntoon itsekin, sunnuntaina pitäisi mennä töihin. Sitten toivutaan vielä muutama pv kotona, kunnes mies jää vielä vähäksi aikaa kotiin kuopusta hoitamaan. Minäkin olen töissä sairaalassa, meitä taisi olla aika monta?
Mukavaa viikonloppua! T: Uteriina 11+6
Eli puoliväliä mennään!
Hirmuisesti oli kotiloilla ultrakuulumisia just tällä samalla viikolla kuin minulla, on tosi kivaa lukea kun kaikilla on nyt ollut vain hyviä uutisia. Ja joku oli huolissaan, että istukka oli alhaalla np-ultrassa, niin odottele rauhassa rakenneultraan, siellä näkevät paremmin istukan sijainnin!
Käytiin oikein miehen kanssa kaupassa ostamassa herkkuja kahvin kanssa raskauden puolivälin saavuttamisesta. Ei oikein tehnytkään sitten mieli mitään ihmeempiä, niin pullapitko tarttui mukaan... No, mikäpäs siinä, hyvää tuokin on =)
Tänään olen oikein tehnyt yhteenvetoa, että mikä on ollut erilaista nyt tässä raskaudessa kuin kahdessa edellisessä. Eroja on näissä kaikissa kolmessa, että kun joku kysyy, että kumpaan sukupuoleen kallistut niinkuin odotuksen kannalta, niin sanon aina, että varmaan sukupuoli X. Edelliset oli tyttö ja poika, ja nyt on niin erilainen olo... Lupailivat typyä rakenneultrassa, mutta tuo varmistuu sitten itsenäisyyspäivän jälkeen 4d-ultrassa.
Kaikkein erilaisinta on ollut pahoinvointi, kun kahdessa edellisessä ei ollut ollenkaan näin paljoa, lisäksi painoa on tullut maltilla. Rinnat on (aikuisten oikeasti) kasvanut kaksi kuppikokoa! Mistä mies tietty innoissaan, mutta minä en kun maha ei vielkään näy, vaan nämä normaalia paljon isommat tissit! Odotan kuin kuuta nousevaa, että pääsisin käyttämään äityshousuja! Ja ei ainakaan vielä ole ollut öiseen aikaan suonenvetoja niinkuin edellisessä raskaudessa...
Eipä tässä ihmeempiä, kaikille oikein hyvää viikonloppua!!
T:Anttuli rv20+0
Mulla on hirvee väsymys ja huono olo ollut muutaman päivän taas. Hetken tuntu jo, että pahin kausi meni ohi, mut njääh, kyllä tässä vielä ootellaan alkuraskauden väistymistä...
Maha on alkanu tuntua. Siis silleen, ettei äkkinäisiä liikkeitä voi tehdä ja sohvalta noustessa tulee herkästi vihlova kipu tuonne. Housut ei kiristä, mut jotenkin nyt on alkanu iltaisin tuntua epämukavalta housujen kanssa. Muutenkin erilaisia pieniä kremppoja alkanu ilmaantua. Silleen, ettei tässä enää voi kuvitella olevansa ihan normaalitilassa... x)
Suolaa koitan välttää, mut hirvee himo just kaikkiin suolaisiin juttuihin, kuten fetajuusto, nachot, tacot... plääh.
Hulda 11+2
Heips,
Tein tänään vahvan plussan parin haamun jälkeen ja uskalsin ainakin tulla kurkistamaan teitä. Tänään on kuukautisista tasan viisi viikkoa, mutta taitaa olla oikeasti muutaman päivän vähemmän.
Elikä kaksi tyttöä on jo elämäämme ilahduttamassa ja tätä kolmatta on kypsytelty ajatuksissa useita vuosia. Kierukka lähti elokuun alussa ja vaikka moneen otteeseen näiden kuukausien aikana vannotin, että en halua kolmatta niin tässä sitä kuitenkin ollaan ja olen hemmetin onnellinen asiasta!
Raskauduin vielä ennätysnopeasti, mikä on jo puolivoittoa. Tämä raskautuminen on vielä niin jännä, mieheni oli ihan superkiimassa oviksen aikaan(juoksin karkuun), kuumemittari hajosi tietämättäni ja luulin etten ovuloi niin luovutin koko leikin, tunsin selvästi kiinnittymisen tai vastaavan, koska kohdussa pisteli jännästi ja sain enteitä(kaksosista) ennen plussaamista:)
Ensiksi täytyy teiltä konkareilta kysyä, oliko teidän alkuraskaus oireetonta? Kun minulla ei ole juurikaan oireita, vaan huippaa jos ei syö,väsyttää hieman enemmän ja masua sattuu jännästi. En muista edellisistä raskauksista yhtään mitään. Ei ole valkovuotoa, ei rinnat kipeenä, ei pahoinvointia. Onko normaalia?
Lumituuli rv5 (niinkö se menee?)
Millaisissa asunnoilla kotilot muuten asustaa? Aiotteko vaihtaa isompaan tms? Meillä on 3h+k, yksitasoinen rivari pienellä etupihalla. Neliöitä 76. Tässä on kaks vessaa, toista ollaan pidetty lasten vessana kokonaan ja sinne aiotaan mahduttaa hoitopöytäkin. Etupihalla voi kivasti nukutella sit vauvaa. (Edellinen asunto oli luhtitalo, eikä sellaiselle yhteiskäytävälle tullu mieleenkään jättää...) Sauna tästä puuttuu...
Lumituuli: Melko oireeton mun alkuraskaus on ollu. Väsymys ja kuvotus on kyllä sit seurana ollu rv 7 asti. Nyt rinnat on tullu tosi aroiks ja viikkoja siis 11+3. Tähän asti on ollu helppo olla kertmatta raskaudesta muille, kun ei itekään aina muista koko asiaa. Mut nyt alkaa tuntua siltä, että raskaana ollaan ja vishan sen muillekin kuuluttaa. ;) ENsi viikolla saan lasten kuvilla tehdyt joulukortit ja aion ne lähettääkin varmaan silleen, että ois perillä joulukuun eka päivä.
Mietin noita rattaitakin... Ajattelin ostaa kuomurattaat ja siihen jonkinlaisen kopan tms. Mut rupesin miettimään nyt sitäkin, että saattaako tuo meidän silloin 3,5v:kin vielä tarvita rattaita? En muista yhtään miten esikoisen kanssa oli, mut meillä ei tietty silloin ollu ees autoa, joten oli varmaan rattaissa kauppareissut ainakin. LIIPEllähän on kutakuinkin samanikäiset lapset, joten ootteko millaisia rattaita kaavaillu, jos oot kuulolla? ;)
Nyt aamutoimiin...
Ihan alkuraskaus oli mulla täysin oireeton (ainoa oire oli poisjääneet kuukautiset ja positiivinen testi), ja ensimmäiset pahoinvoinnit tuli rv6. Silloin tuli kyllä muitakin oireita pikkuhiljaa, väsymystä ja rintojen arkuutta. Täysillä kärsin iltapahoinvoinnista viikoille 16 asti...
Sen verran oireita, tosi vähäisiä oli ihan alussa, että aavistin plussanneeni etukäteen... Lämmöt koholla ja olin kiukkuinen(?) lapsille. Tämä kiukkuisuus oli niin outoa, että miehen painostuksesta tein (plussa)raskaustestin jo kp26. Mutta jos en olisi odottanut tätä raskautta todella kovin, en kai olisi huomannut itsessäni mitään muutoksia...
Asuntotilanne on meillä hyvä, ei tarvitse miettiä muuttoa. Asutaan omakotitalossa, asuinpinta-alaa on n.250-300 neliötä (ei ole tarkistusmitattu, kun näin vanha talo), ihana tölli kukkulan laella taajamassa. Täällä on isot huoneet (6kpl), joista " pienin" on 18neliötä. Ollaan rempattu vanhaa taloa, täällä on vanhat pystyuunit ja puuhella säilytetty. Upea vanhanajan tunnelmaa nykyajan mukavuuksilla. Vaikka remppaa on, niin tunnen olevani tosi etuoikeutettu kun saan asua väljästi ja omassa rauhassa. Tonttia on n. 3 000 neliötä, piharakennuksessa sauna ja puuliiteri. Ja syystä, että ollaan näin lapsirakkaita ja tilaa löytyy, niin tosi monet kysyy, että ei kai tämä nyt viimeinen tulokas ole, kun se noin hyvin sujuu... No, minusta kolme lasta on hyvä, ja eikä sitä tulevaisuudesta sitten tiedä, missä asuu.
AIHA, huomasin, että olit kirjoitellut synnytysasiaa -palstalle. Ja meillä molemmilla on huoli synnytyksestä. Mä olen nähnyt unia, jossa synnytän kotona... Mulla siis vastakkainen huoli kuin sinulla. Kuopus syntyi kalvojen puhkaisujen jälkeen alle kahdessa tunnissa, sitä ennen ei mitään muuta merkkejä synnytyksestä kuin kypsä kohdunsuun tilanne... Jos olisi mahdollista, niin mä ottaisin sulta mielelläni muutaman tunnin synnytysaikaa ;o) Kuitenkin pohjimmiltaan meillä kai kyse samasta asiasta, hirmuinen huoli syntyvästä vauvasta! Mitä jos synnytän kotona ja napanuora on kaulan ympäri tai muuta häikkää... Mies kyllä kannusti juttelemaan tästä asiasta vielä neuvolassa, kun näen jatkuvasti unia synnytyksestä ja hereillä ollessa jaksan huolehtia miten kaikki sujuu. Ja nyt vasta rv20+1... Taidan ottaa asian puheeksi neuvolassa seuraavalla kerralla!
Nyt täytyy kyllä lähteä ulos, kun ei sada vettä!
T:Anttuli
Asumisesta: Me asutaan 3h+kk+s 74,5neliöö, kerrostalon alimmassa kerroksessa ja omaa pihaa on vähän :) Vuokralla siis tällä hetkellä, sitten kun oma talo rakennetaan niin isompi siitä tulee ;)
Mullakin ollut kaikissa raskauksissa alkuraskaus oireeton. Kaksi ekaa loppuun asti täysin oireettomia, mutta tässä on ollut lievää pahoinvointia jossain vaiheessa ja päänsärkykohtauksia. Nyt on koko ajan vaan kamala jano :b
Mäkin oon synnytystä miettiny :) Esikoisen synnytys ei lähtenyt lapsivesien mentyä käyntiin ja sairaalassa oltiin lopulta kaksi viikkoa tulehduksien takia. Tokan synnytin polikliinisesti, ja olin tosi tyytyväinen kun päästiin heti kotiin. Olokin oli koko ajan kuin ei olisi edes synnyttänyt. Tämän kolmannen aioin kanssa synnyttää polikliinisesti jos kaikki menee ok. Ja tietysti toivon, että olis vähän nopeempi taas ;) Mullakin noi synnytykset olleet aika pitkiä, kortteihin merkattu vajaa 12h molemmista. Mutta ekassa lapsivesienmenosta n.42h, tokassa n.16h. :)
Omassa olossa ei kummempaa.
PP 11+0 :)
Lumituuli: onnittelut vielä uudemman kerran, plussahan se haamu sitten oli! Mulla oli myös alkuraskaus aika oireeton, kunnes rv 6 alkoi pahoinvointi. Väsymystä mulla ei kauheesti ollut. Hirmuinen nälkä vaan tunnin välein!
Asuntotilanteesta. Me asutaan ns. rintamamiestalossa, 4h+k+khh, neliöitä ei oo mitattu, mut vajaa 100 arviolta.Yläkerrassa on tällä hetkellä 2 mh, mutta tulevaisuudessa sinne on tarkoitus tehdä yksi huone lisää ja samalla wc, tilat näihin saadaan ottamalla kylmät ullakkotilat käyttöön ja vähän siirtelemällä väliseiniä. Näin saadaan yläkertaan huoneet kaikille lapsille, meidän makkari on nyt jo alakerrassa. Tonttia meillä on n. 2400m2, ihan kivasti ja vielä kun ei ole rajanaapureita lainkaan (peltojen keskellä) niin hyvin saadaan olla omassa rauhassamme. Remonttia löytyy tästäkin talosta vähän joka nurkasta, mutta pikkuhiljaa jaksamisen ja rahatilanteen mukaan tehdään. Vuosi sitten remontoitiin keittiö ja nyt suunnittelen wc- ja khh-remontteja. Jospa ne sais tehtyä vielä ennen vauvan syntymää niin hyvä olis. Tää onkin ensimmäinen kerta, kun meillä on oma talo vauvan syntyessä ja ootan ihan innoissani miten erilaista se tulee olemaan, kuin kerrostalossa vauvan kanssa.
Mies meni sitten eilen möläyttämään veljelleen ja äidilleen, että meille on poika tulossa. Just kun olin samana päivänä kysynyt siltä, että pitäiskö sukulaisille kertoa, kun kaikki odottaa niin kauheasti tyttöä, niin mies ihan hurjana, että ei tosiaan kerrota, kyllä ne saa jännittää! No, sitten oltiin illalla kylässä sen veljen luona ja siellä alkoi heti tää huokailu " kumpi se mahtaa olla ja ois nyt tyttö sitten" niin sanoin sit siihen, et kyllä mä jo jonkun arvauksen sain asiasta... En sit aikonut kuitenkaan paljastaa sen enempää, mut anoppi heti siihen, että poikako ja mieshän se sieltä sitten huokas syvään, että niiin... :) No, ei siinä sit mitään, anoppi vaan totes, että tietysti, ei tähän sukuun tyttöjä synny! No, nytpä sit tietävät eikä tarvi heidänkään turhia haaveilla.
En nyt enää oikein tiedä, että pitäiskö mennä vielä siihen ultraan varmistamaan tää sukupuoli. Mies on sitä mieltä, että kyllä se poika on, uskotaan vaan siihen ja vaikuttaahan se aika todennäköiseltä, mut silti jää pieni epäilys, kun se ultraaja oli kuitenkin niin epävarma... Olis se ihan kiva tietää varmaksi ja mielellään niin, että näen sen omin silmin :) Muuten mulle jää synnytykseen asti pieni toivonpoikanen elämään ja tulee se pieni pettymys kun se poika sieltä sitten lopulta tupsahtaa... Eli kait se sitten vaan tarvii mennä varmistamaan, vaikka vähän hölmöltä tuntuukin, kun melko varmaan se poika on kuitenkin :) Sekavaa sepustusta, mut kai ymmärrätte :)
En oo vieläkään uskaltanut edes ostaa mitään vaatteita, kun ei oo sitä varmuutta... Tosin päätin muutenkin aloittaa nää vauvahössötykset vasta joulunjälkeen tammikuun alussa, kun nyt toi joulu painaa päälle ihan täpöt, enkä oo siihenkään vielä alkanut valmistautua. Vuodenvaihteesta alkaa sit vauva-aika ja sillon uppoudun siihen hommaan ihan täysillä. Maalaan kaikki vauvan kalusteet ja sisustan vauvalle oman nurkkauksen meidän makkariin. Mulla on jo suuret suunnitelmat :)
Luna ja " Aarre" rv 22+2
Onnea lumituulille (toiv. meni nicci oikein) plussasta =D
Meidän pesue asustaa vuokralla rivari 4h+k+s asunnossa... neliöitä taitaa olla jotain 89-92 muistaakseni. Mahdutaan hyvin ja omaa ollaan kovasti suunniteltu, mutta ei voi eikä uskalla vielä tuota taloa alkaa suunnitteleen ennen vakinaista työpaikkaa... mieskin ollut samassa firmassa 5 vuotta määräaikaisena.. muutaman kk vuodessa ulkona että voidaan polttaa lomat.
Sitten joskun aijotaan rakentaa iso talo keskelle metsää!!! Tontti on kyllä jo valmiina.
Omaa NApaa:
Olo helpottanut huomattavasti. SYönnin jälkeen hieman etoo ja yököttää, mutta sen kanssa pystyy jo elään. Oksentaminen on väistynyt onneksi pois ja toivotaan ettei se enään nostakkaan päätään!!
Äitini sai juuri tietää raskaudesta kun meni utelemaan mun työharjottelusta ja oli pakko sanoo että oon saikulla.. ja sit tuli että miks ja kuinka kauan niin en jaksanu enään kierrellä vaan tokasin että no koska oon raskaana ja verenpaineet on aika koholla....
Heti se alko se tyttö toiveiden elättely.... " jospa se nyt vihdoin sitten olis tyttö" ... ja niin pois päin... rassaavaa...... ja toinen oli sitten " ei kai vaan viimenen vuosi koulua jää kesken?" no sitä osasin jo odottaakkin..
Inhottavaa kun ite toivoo kaikista eniten tytärtä ja sitten tietää että kaikki muutkin jo odottaa sitä tyttöä meille, niin .... no niin kyllä varmaan tiiätte!
Mietin että tää raskaus on hieman samanlainen kun esikoisen (poika, niin kuin varmaan tiedätte) pahoinvointi on ollu kyllä vähän rajumpaa nytten. Mutta alkoi 9 viikolta ja loppui näin 12 viikolla.
näillä eväillä uuteen viikkoon ja uus luku tulee täyteen..
Onneks ollaan jo yks etappi saavutettu tuo 12 viikkoa!!
mani & pähkinä rv 12+3
(mies antoi ultra kuvan mukaan tuo nimen.. tais olla tarkkaan vielä saksanpähkinä, mutta suomalaisia tässä ollaan =D)
Tuosta oireilusta olen ollut vähän huolissani. Väsyttää kyllä, mutta vaikea sanoa onko se normaalista poikkeavaa. Vatsaa välillä nipistelee, mutta mitään pahoinvointia ei ole ollut. Molempien poikien kohdalla on ollut tosi yökkö olo koko 9kk. Viimeisin alkuraskaus oli kuten nyt, mutta se meni kesken. Yritän ajatella asiaa positiivisesti ja ehkä vois johtua myös siitä, ettei tällä kertaa tarvitse raahautua päivittäin töihin... Saa olla kotona yksin lasten kans n. 24/7 kun mies rakentaa taloa ;-)
Tästä siis tila-asioihin. Asutaan tällä hetkellä rivarissa 85m2 ja ollaan rakennettu kohta vuos. Pitäis olla asuttavassa kunnossa vuoden vaihteessa, mutta saa nähdä... Sit ois neliöitä n. 150 ja tontilla kokoa 2400m2. Miehen kommentti raskauteen tosin oli, että nyt on sitten taas liian vähän huoneita, kun yläkerrassa VAIN 3 mh. Kyllä ne nuorimmat samaan mahtuu, eikö?
Oispa äkkiä ja hiukka enemmän viikkoja niin vois olla rauhallisemmalla mielellä. Edellisen raskauden kulku kun on vielä niin tuoreessa muistissa...
Helpa + pojat 6v ja 1v sekä masuasukki 5+
Jo on viikot vieriny... muutamia sellasia tuli pidettyä taukoa palstailusta, joten voin olla hieman hukassa... annettakoon se anteeksi x)
Np-ultrassa tuli käytyä keskiviikkona ja pikkuinen kovasti näytti pitävän jumppahetkee. Potki ja sätki ettei mittauksista meinannut tulla mitään.. no 1,5mm oli turvotus eli hyvä homma=)
Sintti vastasi viikkoja mitä silloin kolme viikkoa sitten annettiin.
Jouduin sairaslomalle samantien tän jatkuvan pahoinvoinnin takia, kun mikään ei mene alas ja sekin vähä meinaa tulla paluupostina samantien takas. Hb oli 155 ja täti meinas että alan oleen kuiva kun hemppa vaan koko ajan nousee...
paino edelleen vaan tippuu tippumistaan, mutta ei haittaa ainakaan mua.
Verenpaineet oli pääsyy saikkuun... alapaine oli komeet /96, joten lepoa oli käsky.. hieman vaikee levätä ja ottaa rennosti kun paineet vaan nousee poikien kanssa... esikoisella kamala vastaaninttämis kausi menossa...
Tää väsymys ja voimaton olo on se mikä mut saa hermostuun, kun ei jaksa tehä mitään... saattaa mennä päiväkin että tallustan yökkäri päällä kotona ja makoilen vaan sängyssä.
et tätäkö tää nyt sitten on kolmannen kohdalla... ??
mani rv 12+1