Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm myöntää nyt, että voilla ja muulla tyydytetyllä maaläinrasvalla pelottelu on vanhentunutta 1970-lukulaista ajattelua
Hänellä kesti viisi vuotta sulatella jo vuonna 2009 julkaistua meta-analyysia, joka osoitti kiistatta, ettei voi ja muu maitorasva tuki valtimoita.
https://fi.sott.net/article/14-Fogelholm-myontaa-vihdoin-Tyydyttynyt-ra…
Että tällaista.
No, onneksi en ole antanut peloitella itseäni eläinrasvalla. Se pitää hyvin nälkää, auttaa painon kurissa pitämistä ja samalla jää hiilarihöttö vähemmälle.
Aion jatkossakin koota ateriani liha, kala, kana ja kasvispohjalle.
Kommentit (89)
"Esittääkö Pekka Puska pahoittelunsa ja anteeksipyyntönsä suomalaisille?"
Hänen se Pohjois-Karjala-"tutkimuksensa on surkuhupaisaa luettavaa. Ei edes gradutasoa. Mutta hyvät rahat kääri sillä.
Vierailija kirjoitti:
No minä vaihdoin voin margariiniin, vähensin suolan käyttöä, käytän enää vain rasvattomia tuotteita ja lopetin punaisen lihan syönnin. Sokerin käytössä ei muutosta. Huono kolesteroli eli LDL tippui kolmessa kuukaudessa 4,1->3,2. Äitini on niitä vanhoja jääriä, jotka käyttää voita ja kermaa, eivätkä ole saaneet kolesterolia tippumaan edes lääkityksellä, kun ei usko ruokavaliolla olevan väliä. Mutta toki, mättäkää sitä rasvaa vaan.
Satutko tietämään että jos huono kolesteroolisi tippuu nollaan niin kuolet? Ei ole olemassa mitään huonoa kolesteroolia, HDL ja LDL ovat molemmat elintärkeitä elimistölle ja niillä on oma tärkeä tehtävänsä. Edes suuri kolesteroolin määrä ei ole mikään ongelma jos molekyylit ovat ehjiä.
Ongelma syntyy kun LDL reagoi veressä olevan glukoosin kanssa ja hajoaa. Niistä tulee tahmapalloja jotka tukkivat verisuonet.
Triglyseriidien määrä korreloi "hajonneiden" LDL-molekyylien kanssa. Jos triglyseriinit ovat alhaalla niin ei ole mitään hätää.
Eli siis ongelma on liian suuri glukoosin määrä veressä. Joillekin tämä saattaa soitella kelloja, nimittäin diabeteksessä on juuri näin, ja diabeteksen tiedetään aiheuttavan *rumpujen pärinää* verisuonitauteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä vaihdoin voin margariiniin, vähensin suolan käyttöä, käytän enää vain rasvattomia tuotteita ja lopetin punaisen lihan syönnin. Sokerin käytössä ei muutosta. Huono kolesteroli eli LDL tippui kolmessa kuukaudessa 4,1->3,2. Äitini on niitä vanhoja jääriä, jotka käyttää voita ja kermaa, eivätkä ole saaneet kolesterolia tippumaan edes lääkityksellä, kun ei usko ruokavaliolla olevan väliä. Mutta toki, mättäkää sitä rasvaa vaan.
Satutko tietämään että jos huono kolesteroolisi tippuu nollaan niin kuolet? Ei ole olemassa mitään huonoa kolesteroolia, HDL ja LDL ovat molemmat elintärkeitä elimistölle ja niillä on oma tärkeä tehtävänsä. Edes suuri kolesteroolin määrä ei ole mikään ongelma jos molekyylit ovat ehjiä.
Ongelma syntyy kun LDL reagoi veressä olevan glukoosin kanssa ja hajoaa. Niistä tulee tahmapalloja jotka tukkivat verisuonet.
Triglyseriidien määrä korreloi "hajonneiden" LDL-molekyylien kanssa. Jos triglyseriinit ovat alhaalla niin ei ole mitään hätää.
Eli siis ongelma on liian suuri glukoosin määrä veressä. Joillekin tämä saattaa soitella kelloja, nimittäin diabeteksessä on juuri näin, ja diabeteksen tiedetään aiheuttavan *rumpujen pärinää* verisuonitauteja.
Laitapa siis linkki tutkimukseen, jonka perusteella LDL - arvoja ei tarvitsisi pudottaa sepelvaltimotautiriskin pienentämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
https://health.clevelandclinic.org/sweet-tooth-spells-trouble-heart/
- Diets high in sugar make your liver synthesize more “bad” LDL (low-density lipoprotein) cholesterol.
- A sugary diet lowers your “good” HDL (high-density lipoprotein) cholesterol.
- Excess sugar profoundly raises your triglycerides (a type of blood fat). At the same time, it inhibits an enzyme that breaks triglycerides down.
Te karppaajat voitte nyt painua
V i t t u u n litteän man teorioidenne kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissarasva takasin?
Trans-rasvat on pahasta.
Sanopa tuo vegaaneille jotka vetää niitä kuin viimeistä päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä vaihdoin voin margariiniin, vähensin suolan käyttöä, käytän enää vain rasvattomia tuotteita ja lopetin punaisen lihan syönnin. Sokerin käytössä ei muutosta. Huono kolesteroli eli LDL tippui kolmessa kuukaudessa 4,1->3,2. Äitini on niitä vanhoja jääriä, jotka käyttää voita ja kermaa, eivätkä ole saaneet kolesterolia tippumaan edes lääkityksellä, kun ei usko ruokavaliolla olevan väliä. Mutta toki, mättäkää sitä rasvaa vaan.
Satutko tietämään että jos huono kolesteroolisi tippuu nollaan niin kuolet? Ei ole olemassa mitään huonoa kolesteroolia, HDL ja LDL ovat molemmat elintärkeitä elimistölle ja niillä on oma tärkeä tehtävänsä. Edes suuri kolesteroolin määrä ei ole mikään ongelma jos molekyylit ovat ehjiä.
Ongelma syntyy kun LDL reagoi veressä olevan glukoosin kanssa ja hajoaa. Niistä tulee tahmapalloja jotka tukkivat verisuonet.
Triglyseriidien määrä korreloi "hajonneiden" LDL-molekyylien kanssa. Jos triglyseriinit ovat alhaalla niin ei ole mitään hätää.
Eli siis ongelma on liian suuri glukoosin määrä veressä. Joillekin tämä saattaa soitella kelloja, nimittäin diabeteksessä on juuri näin, ja diabeteksen tiedetään aiheuttavan *rumpujen pärinää* verisuonitauteja.
Laitapa siis linkki tutkimukseen, jonka perusteella LDL - arvoja ei tarvitsisi pudottaa sepelvaltimotautiriskin pienentämiseksi.
Alapeukuista ei ole apua jos ei tuollaista tutkimusta ole olemassa.
Yle MOT Rasvainen kupla
Yle MOT Kolestetolipo m m i
Molemmat löytyvät Yle Areenasta
googletus
Suuri kolesterolihuijaus
Uutisissa tutkimus (vielä vertaisarvioimaton) jonka mukaan karppaus nostaa LDL kolesterolin tasoa ja dotä kautta lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkijat-havaitsivat-suositun-dieet…
Jos siis lähdette vähähiilihydraattiseen ruokavalioon niin mittauttakaa riittävän usein LDL kolesterolitasot ja aloittakaa tarvittaessa statiinien käyttö.
Vierailija kirjoitti:
Uutisissa tutkimus (vielä vertaisarvioimaton) jonka mukaan karppaus nostaa LDL kolesterolin tasoa ja dotä kautta lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkijat-havaitsivat-suositun-dieet…Jos siis lähdette vähähiilihydraattiseen ruokavalioon niin mittauttakaa riittävän usein LDL kolesterolitasot ja aloittakaa tarvittaessa statiinien käyttö.
Niin, sen kolesteroliteorian mukaan. Käytännössä ei. Koska sokerikuorma on alhainen, joka pitää myös insuliinitason kohtuullisena, eikä verisuonien endoteeli vahingoitu eli tulehdu.
Korkean sokerikuorman ruokavalio lisää sv-tautiriskiä. Ruokavaliosta riippuen LDL voi olla suurta, höttöistä muotoa, tai pientä ja tiukkaa tavaraa, joka on sydänterveyden kannalta vaarallisempaa. Jos ruokavaliossa on vain vähän hiilihydraatteja LDL on yleensä sitä suurempaa muotoa.
https://academic.oup.com/ajcn/article/91/3/502/4597078?login=false
LDL and HDL particles of different sizes and compositions derive from many metabolic pathways, and smaller and more dense LDL particles have been implicated as being more strongly involved in atherosclerotic CVD than larger LDL particles.
Jotta lääkäreiden käyttämissä oppikirjoissa esitetty ei jäisi mutu - puheiden jalkoihin niin olen ryhtynyt itse ottamaan asiasta selvää. Kun siis on omakohtainen hiljattain koettu sydäninfarkti vielä varsin hyvässä muistissa. Hyllystäni (ja myös kirjastoista) löytyy aiheesta 1200 - sivuinen oppikirja, jossa käytetty kieli ei maallikollekaan ole liian vaikeaa:
Juhani Airaksinen (päätoimittaja): Kardiologia (3. painos 2016)
Näyttäisi olevan asiaa käsitelty luvussa 17 Sepelvaltimotaudin patofysiologia
Tarkemmin asiasta voi lukea kirjan sivulta 287 kappaleista "LDL", "HDL" ja "Triglyseridiä runsaasti sisältävät lipoproteiinihiukkaset"
LDL: "Seerumin suurentunut LDL-kolesterolipitoisuus on sepelvaltimoiden ateroskleroosin keskeinen vaaratekijä. [....] Hyperkolesterolemian hoito statiineilla, jotka ensisijaisesti laskevat LDL-pitoisuutta, on osoittautunut kliinisissä tutkimuksissa kaikista tehokkaimmaksi tavaksi hidastaa ateroskleroosin kehittymistä ja jopa pienentää olemassa olevia ateroskleroottisia plakkeja."
Ateroskleroottinen plakki on siis sepelvaltimoin sisäpintaan muodostunut LDL-kolesterolia sisältävä ahtauma, jolle on muodostunut sidekudoksesta kuori ja jossa on tulehdussoluja. Näiden kasvaminen (pieniytiminen paksukuorinen plakki) aiheuttaa hiljakseen sepelvaltimotaudin oireita kun valtimo ahtautuu. Suuriytimisen ja ohutkuorisen plakin tapauksessa on vaara siinä, että plakki repeää ja kerää kohdalleen paikallisen verihyytymän josta sitten seuraa sydäninfarkti.
HDL - kolesterolihiukkaset (tai niiden sisältämä apoliporproteiini A) veressä kuljettaa takaisin plakkeihin kertynyttä LDL - kolesterolia eli voi pienentää olemassaolevia plakkeja. Pelkkä HDL - hiukkasten määrän nostaminen lääkityksellä ei auta vaan hiukkasten pitää olla oikeanlaatuisia toimiakseen valtimoiden ahtautumista vastaan.
Mutta siis lyhyesti: LDL-kolesterolipitoisuus veressä aiheuttaa ahtaumia ja HDL - pitoisuus veressä pienentää ahtaumiin kertyvän LDL-kolesterolin määrää. Siksi lääkärit sanovat että LDL - tilanne ei ole niin vakava jos HDL - taso on korkea.
Kohonnut triglyseridien taso on myös sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Triglyseridit ovat ongelma siksi, että runsaasti triglyseridiä sisältävissä lipoproteiinihiukkasissa on myös kolesterolia. Triglyseridihiukkaset ilmaantuvat vereen ruokailun jälkeen ja kuljettavat triglyseridiensä rasvahapot rasvakudokseen varastoitavaksi tai lihakseen poltettavaksi. Niistä jää verenkiertoon pienentyneet "jäännöshiukkaset" jota nopeasti poistuvat maksaan tai muuttuvat LDL-hiukkasiksi jotka sitten näkyvät LDL-kolesterolin määrässä. Normaalisti aterian jälkeinen suuri triglyseridien määrä on varsin lyhytaikainen.
Jos on insuliiniresistenssiä tai insuliinin puutetta (diabetes) niin rasvan irtoaminen triglyseridihiukkasista ei toimi kuten sen pitäisi vaan triglyseridiä ja kolesterolia sisältäviä VLDL - huikkasia jää verenkiertoon. Kolesterolipitoisia jäännöshiukkasia voi päätyä LDL-kolesterolin tavoin valtimoiden seinämiin jolloin ne osaltaan kiihdyttävät valtimoita ahtauttavien plakkien muodostumista.
Tarvittaessa voin toki lainata kirjastosta samaisen kirjan uusimman painoksen vuodelta 2021. Mutta siis pointtina: Jos joku palstalla väittää jotakin näihin asioihin liittyvää niin tuolle väitteelle pitää löytyä muutakin perustetta kuin musta-tuntuu eli mutu. Näin varsinkin silloin, kun väitteiden uskominen vaikuttaa oleellisesti riskiin kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.
Jos on insuliiniresistenssiä tai insuliinin puutetta (diabetes) niin rasvan irtoaminen triglyseridihiukkasista ei toimi kuten sen pitäisi vaan triglyseridiä ja kolesterolia sisältäviä VLDL - huikkasia jää verenkiertoon. Kolesterolipitoisia jäännöshiukkasia voi päätyä LDL-kolesterolin tavoin valtimoiden seinämiin jolloin ne osaltaan kiihdyttävät valtimoita ahtauttavien plakkien muodostumista.
Eli sama juttu kuin muissakin tämän sivun kommenteissa on tuotu esiin. Jos on terve ja ruokavaliossa ei ole suurta sokerikuormaa, LDL ei ole ongelma. Tuo kuvaus pätee vain jos rasva-ja sokeriaineenvaihdunnassa on ongelmia.
Tuo Siri-Tarinon ym. Iso metatutkimus tuo esiin saman asian.
Hyvä AP lihaa ja voita käytetään meilläkin :) Ja hyvää on...
Vierailija kirjoitti:
Mikäs niitä valtimoita sitten tukkii ellei rasva. Sokeriko.
Ne tukkeutumat ovat pääasiassa kalkkia. Kannattaa juoda puhdasta vettä, jossa ei ole liikaa kalsiumia.
Vierailija kirjoitti:
Jos on insuliiniresistenssiä tai insuliinin puutetta (diabetes) niin rasvan irtoaminen triglyseridihiukkasista ei toimi kuten sen pitäisi vaan triglyseridiä ja kolesterolia sisältäviä VLDL - huikkasia jää verenkiertoon. Kolesterolipitoisia jäännöshiukkasia voi päätyä LDL-kolesterolin tavoin valtimoiden seinämiin jolloin ne osaltaan kiihdyttävät valtimoita ahtauttavien plakkien muodostumista.
Eli sama juttu kuin muissakin tämän sivun kommenteissa on tuotu esiin. Jos on terve ja ruokavaliossa ei ole suurta sokerikuormaa, LDL ei ole ongelma. Tuo kuvaus pätee vain jos rasva-ja sokeriaineenvaihdunnassa on ongelmia.
Tuo Siri-Tarinon ym. Iso metatutkimus tuo esiin saman asian.
Ei, vaan korkea LDL on AINA ongelma. Jos ei ole insuliiniresistanssia tms niin silloin triglyseridit eivät tuota vereen jäävää LDL:ää jonka kautta triglyseriditkin olisivat ongelma. Jos on diabetes tai insuliiniresistanssia niin sitten VLDL eli triglyseridihiukkaisistakin voi kertyä valtimoihin plakkia vaikka LDL taso olisikin matala.
Jos yrität väittää että korkea LDL ei olisi ongelma sepelvaltimotaudin kannalta katsottuna niin laitapa näkyviin linkki sellaiseen tutkimukseen, jossa tuo olisi todennettu. Kysyin tätä jo aiemmin enkä saanut vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs niitä valtimoita sitten tukkii ellei rasva. Sokeriko.
Itse asiassa kyllä, mutta se on monimutkainen prosessi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissarasva takasin?
Trans-rasvat on pahasta.
Sanopa tuo vegaaneille jotka vetää niitä kuin viimeistä päivää.
Kaikki eläinrasva on transrasvaa, sitä vastoin kasvimargariineissa ei ole enää vuosikymmeniin ollut merkittävissä määrin transrasvaa.
Mutta onko voilla koskaan peloteltu?
Meitä peloteltiin vain kovetetuilla kasvisrasvoilla. Näitä on muun muassa kekseissä.
Naistenlehdet ja suoraan englannista käännetyt dieettioppaat varoittelevat, että kovetettua kasvisrasvaa on paljon margariinissa, mutta meillä ei sellaista margariinia myydä.
ne on keksiny jo ruokarasismin amerikassa. kaikki ruoka on saman arvosta ei oo roskaruokaa :D
Näin väärässä ja pihalla voi olla parhaiden yliopistojen johtavat asiantuntijat ja tutkijat. Me emme ymmärrä ihmiskehosta viekäkään juurikaan mitään.
"Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vahvasti viittaavat triglyseridien altistavan sydän- ja verisuonitaudeille jo suhteellisen pienillä pitoisuuksilla ja potilailla, joiden sairastumisriski on LDL-tasojen perusteella pieni."
Tuo tutkimus kertoo triglyseridien lisäävän riskiä myös niillä, joilla LDL-tasot ovat kunnossa. Siinä ei todellakaan väitetä, etteikö LDL:n korkealla olevat arvot aiheuttaisi sepelvaltimotaudin riskiä. Joten ensimmäiseksi ne LDL-arvot on syytä saada kuriin mahdollisimman ajoissa. Triglyseridien saaminen kuntoon on sitten seuraava askel.
Itse tutkimusartikkeli kokonaisuudessaan (11 sivua) on luettavissa täältä:
https://sci-hub.se/10.1016/j.jacc.2021.04.059