Työkaveri ei halua toimia kanssani, koska olen hänen mielestään ilmeisesti ruma ja epäkiinnostava
Koko ajan on jotenkin vaikeaa ja vastahankaista. Huomaa että hankalaa tekee. Mutta sitten kun tulee joku paremmannäköinen, niin sitten ollaan niin innostuneena tekemässä projektia tämän kanssa. Onhan tämä jotenkin nöyryyttävää, koska en ole mikään huono työntekijä enkä mitenkään tungetteleva tai muuta sellaista. Mutta en ole tyylikäs tai hyvännäköinen, joten ilmeisesti olen ei-toivottu työkaveri. Ja tämä ei ole trollausta. Onko muilla kokemuksia tällaisesta? En ymmärrä mitä väliä ulkonäöllä on työnteon suhteen, mutta tämä selvästi karsinoi minut sen perusteella ja se näkyy. Niin ja olemme samaa sukupuolta (naisia). Aspa-ala.
Kommentit (39)
Hei ! Jokaisen kanssa pitää tulla toimeen ja työskennellä oletko sanonut hänelle ettei hänen käytös ole missään nimessä asiallista!.
Jos ei keskutelu auta hänen kanssaan ilmoita siitä työpaikkasi esihenkilölle.
Ei kun jokainen ihminen on tasavertaisia keskenään eikä työpaikalla suvaita Työpaikkkakiusaamista
Myös työsuojelu valtuutettujen pitää olla asiallisia tehtävänä osaavia.
Ihmisen ulkonäöllä ei ole mitään merkitystä työn tekoon, sillä on että on ammattitaitoa osaamista ja parirtyöskelntelyssäkin vaaditaan hyvää työilmapiiriä, ja jokaisen panostusta motivaatiota.
Jotta tulee hyvää tulosta ja saa asiakkailta hyvää palautetta.
Onko työkaveri,kaveri ja parisuhde joillekin sama asia?
Aspa-alalla kuuluu olla siisti. Provo?
Onko hygienia kunnossa? En usko että mikään muu voisi olla aikuisilla ihmisillä välttelyn syynä kuin paha haju. Sitä ei vain kestä.
Samoin jos olet paljon kauniimpi kuin muut olet tuomittu yksinäisyyteen.
En tiedä "rumuudesta", mutta joillekin muodikkuus ja hoikkuus on kaikki kaikessa. Kai pelkäävät, että lihovat itsekin ylipainoisen parina?
Olisiko peruja kouluvuosilta, kun luokan ns. suosittujen kauhu oli joutua samaan ryhmään ns. epäsuosittujen kanssa?
Siinähän menee oma maine! Niin noloo.
Vaikuttaa siltä että joillakin menee valtavasti aikaa toisen ulkonäön skannaamiseen, vertailuun ja arviointtiin. Ei se sitten ole ihme, että jää työt tekemättä. Varmaan väsyttääkin aikalailla, meneehän tuohon hirveästi energiaa.
Jotkut vain ovat pinnallisia. Vain ulkokuori merkitsee. Tulee kyllä mieleen että pinnalliset on kyllä yleensä myös vähän bimboja.
Paljon tärkeämpi ilmiö kuin mikään muu syrjintä.
Ihmiset ovat pohjimmiltaan järkyttävän hierarkisia.
Tämä aika ei suosi boheemeja tyyppejä, jotka eivät edes yritä näyttää keskiluokkaisilta.
Heidän ulkonäöstään tehdään aivan liikaa johtopäätöksiä, vaikka kyseessä on heille tietoinen valinta.
Ulkonäkö on nykyään paljon korostuneempi asia kuin ennen.
Joskus Kekkosen aikaan kun suunnilleen kaikkien indeksi oli alle 20, niin kaikki oli ok näköisiä enemmän tai vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Samoin jos olet paljon kauniimpi kuin muut olet tuomittu yksinäisyyteen.
Kauniille ihmiselle on ilkeitä ja kateellisia.
Rumalle ihmiselle ei olla mitään, häntä ei huomata, hän on kuin ilmaa.
Ehkä teillä ei persoonat sovi yhteen, tai sitten sinulla on päässyt hygienia heikolle hoidolle. Syy voi olla muu kuin miksi sitä luulet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi testata bussissa. Siitä tietää olevansa ruma ja vastenmielinen kun ruuhkabussissa tyyppi jää mieluummin seisomaan kun istuu viereesi.
No minä olen lihava ja jään mieluummin seisomaan keskitilaan jos siinä on tilaa, ennen kuin ahtaudun jonkun viereen, ja samaa huomaavaisuutta toivoisin itsellenikin. Joskus minunkin pitää bussilla kulkea ja on inhottavaa kun joku tunkee viereen istumaan ja alkaa puhista ja huokailla siinä, parhaat vielä tökkivät minua kyynerpäillään, luulevat ehkä että kutistun sillä.
Olen joutunut käyttämään kyynärpäätaktikkaa, kun toinen on vyörynyt päälle. En minäkään kutistu olemattomiin sillä puskemisella. Jos ei mahdu istumaan viereen yhdelle penkille, täytyy istua puolella pyllyllä ja pitää toinen jalka käytävällä.
Ei johdu varmaan aina ulkonäöstä. Naisten kanssa en tule toimeen (miehet sanovat kyllä kauniiksi). Minulla on adhd ja sosiaalista ahdistusta. Töissä jouduin naisten kiusaamaksi ja jäin paljon ulkopuolelle. Nyt on vaikea löytää työpaikkaakaan.
Voi olla että se ei ole täysin kiinni ulkonäöstä. Ehkä teidän mielenkiinnon kohteet ja keskusteluaiheet myös poikkeavat. Toiset tykkää puhua vaatteista, meikeistä, salilla käymisestä tai vaikka temppareista. Toisia nämä aiheet ei voisi vähempää kiinnostaa.
Kyllä töissä puhutaan muustakin kun vaan työasioista ja työssä jaksamista auttaa kun kollegoiden kanssa on kivaa ja helppo tulla toimeen. Näin se vaan menee.
Eipä ole koskaan ollut tällaista ongelmaa kauniiden tai rumienkaan kanssa, olen ilmeisesti ollut onnekas kun olen saanut työskennellä ammattilaisten keskellä.
Hmm. Välttelen kyllä työkaveria, mutta en sen takia että hän on ruma ja isokokoinen, vaan että en koe että hän on hyvä ihminen. Valittaa kaikesta, mutta mitään ei ole valmis muuttamaan, ei ajattele ketään muuta, ei huomioi ketään, ahne, itsekäs ja huono tiimikaveri. Istumme vierekkäin, mutta todella harvoin hänelle puhun mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi testata bussissa. Siitä tietää olevansa ruma ja vastenmielinen kun ruuhkabussissa tyyppi jää mieluummin seisomaan kun istuu viereesi.
No minä olen lihava ja jään mieluummin seisomaan keskitilaan jos siinä on tilaa, ennen kuin ahtaudun jonkun viereen, ja samaa huomaavaisuutta toivoisin itsellenikin. Joskus minunkin pitää bussilla kulkea ja on inhottavaa kun joku tunkee viereen istumaan ja alkaa puhista ja huokailla siinä, parhaat vielä tökkivät minua kyynerpäillään, luulevat ehkä että kutistun sillä.
Olen joutunut käyttämään kyynärpäätaktikkaa, kun toinen on vyörynyt päälle. En minäkään kutistu olemattomiin sillä puskemisella. Jos ei mahdu istumaan viereen yhdelle penkille, täytyy istua puolella pyllyllä ja pitää toinen jalka käytävällä.
Herranen aika, jos istun siinä ikkunapenkillä niin enhän minä voi maagisesti bussin seinän läpi mennä, ei se kylkeen puskeminen auta mitään. Nyt oli kyse tilanteesta jossa joku istuu minun viereeni. Kuten sanoin viestissäni, itse vältän toisen viereen istumista jos käytävälle mahtuu seisomaan. Jos jostain syystä joudun menemään käytäväpaikalle istumaan,niin todellakin istun osin penkin ulkopuolella enkä liiskaa toista seinänviereen. Samaa huomaavaisuutta toivoin vain muiltakin.
No minä olen lihava ja jään mieluummin seisomaan keskitilaan jos siinä on tilaa, ennen kuin ahtaudun jonkun viereen, ja samaa huomaavaisuutta toivoisin itsellenikin. Joskus minunkin pitää bussilla kulkea ja on inhottavaa kun joku tunkee viereen istumaan ja alkaa puhista ja huokailla siinä, parhaat vielä tökkivät minua kyynerpäillään, luulevat ehkä että kutistun sillä.