Huonoin tarjottava jota olette juhlissa saaneet?
Minä aloitan .
Sokeriton juustokakku. En ymmärrä, jos leivotaan, miksi siinä ei käytetä sokeria! Ja jos itse on sokerittomalla dieetillä, miksi vieraiden pitää kärsiä siitä?
Kommentit (47)
Puoleksi jäässä oleva kolmioleipä.
Helteessä muhivia karjalanpiirakoita ja nesteeksi sulanutta munavoita. Olivat esillä auringonpaisteessa. En ottanut. Ei moni muukaan ja emäntä loukkaantui.
Jäistä lohifileetä. Edellisenä yönä valmistettu ja liian myöhään nostettu sulamaan.
Savustettu nahkiainen. Vedet silmissä ja yrjö kurkussa sai nieleksiä.
Erään vieraan mukanaan tuoma suklaarasia ja mukillinen teetä, jota saatiin, kun yksi kehtasi erikseen kysyä. Ihan siis kutsuttuina oltiin menty illanviettoon, tarjolla ei ollut _mitään_.
Katselin kerran juhlissa, että oli hyvännäköistä paistia. Vasta maistamisen jälkeen totesin lapanneeni lautaselle reilun annoksen maksaa. Se rautainen maku viipyilikin suussani koko loppupäivän.
Italiasa trippa: lehmän mahalaukkusuikaleista valmistettu kamaluus. Ei auttanut, vaikka kuin oli tomaattiliemi ja mausteita. Ne suikuleet olivat kumimaisia karmeuksia. Oli perheen juhlapäivällisen pääruoka, jota mainostettiin ruoasta pitämättömille lapsille etukäteen, että suomalainenkin vieras tykkää. Oli aika vaikia rasti se.
Vierailija kirjoitti:
Italiasa trippa: lehmän mahalaukkusuikaleista valmistettu kamaluus. Ei auttanut, vaikka kuin oli tomaattiliemi ja mausteita. Ne suikuleet olivat kumimaisia karmeuksia. Oli perheen juhlapäivällisen pääruoka, jota mainostettiin ruoasta pitämättömille lapsille etukäteen, että suomalainenkin vieras tykkää. Oli aika vaikia rasti se.
Tasan samaa mieltä. Vuosikymmeniä sitten tutustuin Saksassa jo tähän ruokaan, tosin siellä ei tehdä tomaattikastikkeesen, nimi on "saure Kutteln" siellä. Maistoin lusikallisen ja aivan kamalaa oli. Parin vuosikymmenen päästä maistoin toisen kerran, kamalaa oli. Italiassa sitten taas ja nyt tomaattisoosissa: kamalaa oli. Ei minulla ole kuin pari ruokalajia joita en kertakaikkiaan syö, muuten olen kaikkiruokainen, mutta tää lehmänmahasuikaleruoka on kyllä ihan viimeisen päälle kaameaa.
Erään sukulaiseni 50 - vuotisjuhlat, jotka pidettiin lavatanssipaikassa. Pelkkiä sämpylöitä, ei täytetty millään, ei edes voilla. Jos halusi juotavaa, piti itse ostaa... Ei edes kahvia ollut tarjolla. Ei kakkuakaan. Rouva vielä kehtasi pyytää lahjaksi rahaa, jotain matkaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Italiasa trippa: lehmän mahalaukkusuikaleista valmistettu kamaluus. Ei auttanut, vaikka kuin oli tomaattiliemi ja mausteita. Ne suikuleet olivat kumimaisia karmeuksia. Oli perheen juhlapäivällisen pääruoka, jota mainostettiin ruoasta pitämättömille lapsille etukäteen, että suomalainenkin vieras tykkää. Oli aika vaikia rasti se.
Tasan samaa mieltä. Vuosikymmeniä sitten tutustuin Saksassa jo tähän ruokaan, tosin siellä ei tehdä tomaattikastikkeesen, nimi on "saure Kutteln" siellä. Maistoin lusikallisen ja aivan kamalaa oli. Parin vuosikymmenen päästä maistoin toisen kerran, kamalaa oli. Italiassa sitten taas ja nyt tomaattisoosissa: kamalaa oli. Ei minulla ole kuin pari ruokalajia joita en kertakaikkiaan syö, muuten olen kaikkiruokainen, mutta tää lehmänmahasuikaleruoka on kyllä ihan viimeisen päälle kaameaa.
Aika sissi olet, kun kuitenkin kolme kertaa kokeilit. Ei voi ainakaan nirsoksi syyttää.
Anjovispiirakka pelkiltään. Ei meinannut mennä millään alas.
Korvapuusti juustokakku
En tiedä oliko vika tekijässä vai missä, mutta juustokakku ja korvapuusti ovat molemmat kyllä mieleeni, mutta en voinut tuota yhdistelmää sanoa hyväksi.
Tämän palstan mukaanhan se on kylläkin 200 gramman annos makaronilaatikkoa.
Kaikki vanhan sukulaistätini juhlissa tarjotut kermatäytekakut. Tädin itsensä tekemät.
Itse kakku likilaskuinen. Päällä voiksi asti vatkattu kellertävä kermavaahto, koristeena nomparelleja jotka ovat värjänneet kermavaahtoa ympäriltään.
Kakkua on säilytetty parvekkeella valmistamise jälkeen päivä pari juhlia odottamassa.
Todella suloinen täti mutta niitä jakkuja en suostu syömään.
Valtava kermakakku joka oli värjätty räikeän turkoosiksi ja päällystetty punaherukoilla. Nolointa oli, että kakku oli tarjolla meidän vauvan ristiäisissä.
Täytekakku ilman täytettä ja kuorrutusta. Vain hedelmiä päällä.
Sahti jota tyrkytettiin vaikken saata juoda sitä. Maista nyt kuitenkin tämä on maailman parasta sahtia. Pieni kulaus lasista ja äkkiä sivummalle lannoittamaan puskia. Ne oli kesähäät heinola-hartola suunnalla. Sielläpäin sahti on jokin paikallinen juttu.