Luotettavia naisia ei taida tässä maassa olla

Näin 37-vuotiaana miehenä olen jo ikään kuin alistunut ja hyväksynyt sen, että taidan elää elämäni yksin.
Sellaista kun en tule saamaan, joka miellyttäisi ja viehättäisi. Nuorempana oli pari niin huonoa kokemusta vastakkaisessa sukupuolesta, etten ole sen jälkeen ketään viitsinyt lähestyä.

En myöskään kovin helpolla luota kehenkään. Naisissakin alkaa olla vähä samaa kuin miehissä. On menestyjät ja sitten on päihdeongelmaiset. Hyvätuloisena insinööriyrittäjänä en hyväksy mitään elämänkoululaista elätettäväksi. Tuskinpa minulla myöskään olisi mitään yhteistä sellaisten kanssa.

Joku tasainen naisihminen, jonka kanssa on samat arvot esim. liikunnan, terveyden ja kunnianhimon suhteen kelpaisi. En kaipaa piikaa talouteeni, ruokani teen itse ja siivoan joko itse tai sen tekee siivousrobotti. Myös pyykinpesun hoidan itse. Eipä nykypäivänä ikäiseni ja nuoremmat naiset taida myöskään enää suostua samanlaiseen roolimalliin, kuin äitini, joka on oikein kunnon vanhan kansanihminen. Ei sillä, ei hänestä kannata kenenkään naisen ottaakaan mallia.
M37