Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa tuntemista ne name-droppereista!
Kommentit (21)
Epävarmuudesta ja huomionkipeydestä. Sosiaalinen hyväksyntä on supertärkeää, mutta jollain tasolla tiedetään, että tarvitaan markkinointiapua, oma kiinnostavuus ei riitä halutun huomiomäärän saavuttamiseen. Oma havainto on, että toimittajat tekevät tätä erityisen paljon. Se voi ehkä johtua myös oman alan näkymien epävarmuudesta huomionkipeyden lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen titteli-dropperin.
Hänen täytyy aina saada kertoa, miten tärkeäitä ja hienoja ihmisiä hänen elämässään on. Yhtään vähättelemättä seuraavia ammatteja, mutta hänen mielestään on niin hienoa kun miehensä sisko on opettaja.
Sama tyyppi kertoo opiskelevansa parhaillaan latinaa ja matematiikkaa, kun lukee farmaseutin tai jonkun sen tapaisen koulutuksen pääsykokeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen titteli-dropperin.
Hänen täytyy aina saada kertoa, miten tärkeäitä ja hienoja ihmisiä hänen elämässään on. Yhtään vähättelemättä seuraavia ammatteja, mutta hänen mielestään on niin hienoa kun miehensä sisko on opettaja.
Sama tyyppi kertoo opiskelevansa parhaillaan latinaa ja matematiikkaa, kun lukee farmaseutin tai jonkun sen tapaisen koulutuksen pääsykokeisiin.
Opettaja on kyllä ihan tavallinen maisteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietämäni tyyppi on insinööri, mutta myös ilmeisesti jonkin sortin debiili. Elää ihan tosissaan Paavo Väyrysen tapaamisesta Helena Lindgreeniin kadun kulmassa törmäämiseen - kumpaakaan ei tunne lähemmin. Nämä ovat niitä elämän tähtihetkiä. Tekee kaikkensa, ja siis oikeasti kaikkensa edetäkseen jossakin kuvittelmassaan kaaviossa ulkokehltä sisäkehällä - ja nämä siis jonkinlaista sosiaalista statusta. Illusorinen kuvitelma ihmisen arvon liittymisestä läheisesti ammatilliseen/julkiseen statukseen. Kova puoluemies, mutta kun sai mahdollisuuden kaveerata koko kansakunnan hyljeksimän maanpetturin kanssa täysin oman poliittisen aatteensa tuolta puolen, tarttui tilaisuuteen hetkeäkään miettimättä, koska julkisuus 😳
Yksi asiakas kehuskeli milloin milläkin tutullaan ja saavutuksillaan ja ominaisuuksillaan. Jatkuvaa itsekehua. Iskeähän se yritti, ja jouduin lopettamaan asiakassuhteen. Säälittävä tapa yrittää tehdä vaikutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena enemmän kuin yksi lähestynyt mies kertoi seurustelleensa mallin kanssa...
En tiedä, mutta minua tällainen tyyli huvittaa ihan älyttömästi. Tosi moni 60-luvulla syntynyt harjoittaa tätä. Mistä lie peruja. Noloahan tuo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta minua tällainen tyyli huvittaa ihan älyttömästi. Tosi moni 60-luvulla syntynyt harjoittaa tätä. Mistä lie peruja. Noloahan tuo on.
Mitä noloa siinä on?
Serkkuni, jolla ei ole omassa elämässään mennyt mikään hyvin. Ei koulutusta tai töitä peruskoulun jälkeen, luottotiedoton, ei miestä tai perhettä vaikka niitä kaipaa. Kertoilee aina ketä julkkiksia on ollut samassa ryyppyseurueessa, ketä on pannut, kenet on nähnyt. Usein BB- ja Tempparit-tähtiä. Hyvin ulkonäkökeskeinen, pinnallinen eikä kuulemma kehtaisi ihmisten nähden liikkua ei-merkkivaatteissa. Jotka muuten maksaa eläkkeellä oleva äitinsä hänelle. Hyvin lapsen tasoista keskustelu muutenkin, kikattelee toisten ulkonäölle ja rahatilanteelle ja niin pois päin.
Todennäköisesti siis paikkailee tällä name-droppailulla jotain aukkoa elämässään, yrittää edes jostain saada sen vaikutelman että elämässä menisi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta minua tällainen tyyli huvittaa ihan älyttömästi. Tosi moni 60-luvulla syntynyt harjoittaa tätä. Mistä lie peruja. Noloahan tuo on.
Mitä noloa siinä on?
Kehuskella ja korostaa itseään mainitsemalla jatkuvasti julkisuuden/tunnettujen henkilöiden nimiä liittyen itseensä? (Yleensä kuvitellusti.)
Harrastan sukututkimusta ja huvittaa, kuinka monella on tarve korostaa sukupuustaan löytyviä aatelisia tai muita merkkihenkilöiksi kokemiaan.
Nämä ovat epäilemättä niitä jotka harrastavat name droppailua myös elossa olevien ihmisten suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta minua tällainen tyyli huvittaa ihan älyttömästi. Tosi moni 60-luvulla syntynyt harjoittaa tätä. Mistä lie peruja. Noloahan tuo on.
Mitä noloa siinä on?
Kehuskella ja korostaa itseään mainitsemalla jatkuvasti julkisuuden/tunnettujen henkilöiden nimiä liittyen itseensä? (Yleensä kuvitellusti.)
Mun eräs kaverini kuvaa aina mulle naapurissaan asuvan julkkiksen ovea... On niin iso juttu hänelle.
En tunne tätä englanniksi olevaa termiä enkä jaksa googlettaa kun ei niin paljoa kiinnosta, niin avaatko vähän tätä termiä?
Vierailija kirjoitti:
En tunne tätä englanniksi olevaa termiä enkä jaksa googlettaa kun ei niin paljoa kiinnosta, niin avaatko vähän tätä termiä?
Kehuskellaan ketä tunnetaan.
Huonosta itsetunnosta ja/tai narsismista se kertoo. Ikään kuin yhteydet "tärkeisiin" ihmisiin lisäisivät heidän omaa arvoaan jotenkin.
Sama koskee tuota aiemmin mainittua sukututkimusasiaa. Mitä sen kuvitellaan itsestä kertovan että lukuisten esivanhempien joukossa on tietynlaisia ihmisiä ja että yhtenä monista sinäkin polveudut heistä? :D
Ei voi kuin nauraa.
Moni taas kokee namedroppailuksi myös sen kun kertoo ihan normaalisti tekemisistään.
Nyt vaalien alla kun kiertää ehdokkaiden mukana niin varmaan saa luuserin maineen jos sanoo olleensa kansanedustaja X:n mukana vaikka Kauhavan S-marketin pihalla makkaroita paistamassa.
Vierailija kirjoitti:
Huonosta itsetunnosta ja/tai narsismista se kertoo. Ikään kuin yhteydet "tärkeisiin" ihmisiin lisäisivät heidän omaa arvoaan jotenkin.
Sama koskee tuota aiemmin mainittua sukututkimusasiaa. Mitä sen kuvitellaan itsestä kertovan että lukuisten esivanhempien joukossa on tietynlaisia ihmisiä ja että yhtenä monista sinäkin polveudut heistä? :D
Ei voi kuin nauraa.
Minun sukulainen muutti isompaan kaupunkiin (ei Pk-seudulle, mutta yliopistokaupunkiin) ja ajelutti meitä sitten siellä ympäriinsä. Käytiin katsomassa kaikki uudet ja hienot ja asuinalueet, ja samalla ohitettiin yhtään historiaa ja sivistystä merkitsevät maamerkit (mm. se yliopisto). Tuli fiilis että sukulaisen mielestä hänkin on nyt hieno, kun asuu samassa kaupungissa.
Hän myös kertoili omakotitalojen keskihinnat kaupungissa, ja sitten lopuksi mentiin isoon ja hienoon kauppakeskukseen kahville. Kun tuli puhe väkiluvuista, sukulaisen naama vähän tipahti kun omassa kotikaupungissani on saman verran asukkaita.
Kaikesta ihmiset ammentaakin itselleen meriittejä.
Tuntemistanne