Näin KOHTA keski-ikäinen mies saa matcheja tinderissä? Mikä kohta ? 35?

Kohta keski-ikäinen? Onko se se, joka oli 8vuotiaana esiteini? Ja 42-vuotiaana paappa?

Ihmiset vanhenee valtavasti 35-45 välillä. Hymyillen katson, miten ruttusia ovat 46. Eikö hyaluroonit tehoa?

Martinakin vasta 40, ja naama roikkuu. Vaikka kaikki tehty.

Suorastaan monesti pelottavaa, kuinka paljon useimmat kulahtavat vaikkapa 35v matkalla 50v. Saa  "kaivaa" sen entisen tutun esiin, kun muuten ei meinaa juuri mistään tunnistaa. Naisten kohdalla asiaa mutkistaa meikit ja hiusten värjääminen. Miesten kohdalla yksioikoisempaa ikäntymistä. Silmälasittkin useimmilla tulee jo kuvioihin, ainakin lukulasit. Tulee monesti yksinäinen olo, kun kukaan muu ei tunnu näkevän edes lukea ilman laseja viidenkympin jälkeen.

Olen 48 vuotias ja olen oikein tyytyväinen tähän keski-ikääni. Tämä on tosi kiva ikä kaikin puolin ja päivääkään en haluaisi olla nuorempi.

Ulkonäköasiat eivät mietitytä oikeastaan ollenkaan. Tietenkin katson esimerkiksi töihin mennessä, että hiukset ovat suurinpiirtein siististi, mutta ainahan ne ovat, sillä hiukseni ovat pitkät ja niiden kanssa ei ole ongelmia. Kulmat kestovärjäytän säännöllisesti, joten niidenkään kanssa ei aikaa mene, naamaani en meikkaan muuten kuin ehkä tupsautan aavistuksen cc-puuteria.

Minun ei tarvitse miellyttää muita, mutta olen ihan iloinen ja hymyilevä itseni. Tindereihin en ole edes ajatellut meneväni, sillä jos seuraa tarvitsisin, niin eiköhän sitä löytyisi ihan elävästä elämästäkin. Varsinkin keväällä, kun aurinko alkaa paistamaan, ryömivät myös miehet koloistaan ja jossain Lidilin jonossa, kirjastossa ja autoa tankatessa miehet tuppaavat tulemaan juttusille.

Sitä suosittelen siis miehille, eli jutelkaa, katsokaa silmiin, hymyilkää ja olkaa mukavia ja kohteliaita kaikille, nuorille, vanhoille, naisille ja miehille, se ei koskaan ole pahitteeksi ja aina joku kiinnostava voi olla näkemässä sen teidän mukavuuden.

Vierailija kirjoitti:

Olen 48 vuotias ja olen oikein tyytyväinen tähän keski-ikääni. Tämä on tosi kiva ikä kaikin puolin ja päivääkään en haluaisi olla nuorempi.

Ulkonäköasiat eivät mietitytä oikeastaan ollenkaan. Tietenkin katson esimerkiksi töihin mennessä, että hiukset ovat suurinpiirtein siististi, mutta ainahan ne ovat, sillä hiukseni ovat pitkät ja niiden kanssa ei ole ongelmia. Kulmat kestovärjäytän säännöllisesti, joten niidenkään kanssa ei aikaa mene, naamaani en meikkaan muuten kuin ehkä tupsautan aavistuksen cc-puuteria.

Minun ei tarvitse miellyttää muita, mutta olen ihan iloinen ja hymyilevä itseni. Tindereihin en ole edes ajatellut meneväni, sillä jos seuraa tarvitsisin, niin eiköhän sitä löytyisi ihan elävästä elämästäkin. Varsinkin keväällä, kun aurinko alkaa paistamaan, ryömivät myös miehet koloistaan ja jossain Lidilin jonossa, kirjastossa ja autoa tankatessa miehet tuppaavat tulemaan juttusille.

Sitä suosittelen siis miehille, eli jutelkaa, katsokaa silmiin, hymyilkää ja olkaa mukavia ja kohteliaita kaikille, nuorille, vanhoille, naisille ja miehille, se ei koskaan ole pahitteeksi ja aina joku kiinnostava voi olla näkemässä sen teidän mukavuuden.

Minä olen 59 ja täysin tyytyväinen ulkonäkööni. Ikäkriisin podin nelikymppisenä, silloin suretti vanhentua, mutta yli 15 vuoteen ei enää ole tarvinnut sitä murehtia. En meikkaa, en värjää hiuksia tai kulmia, puuteria ja huulirasvaa laitan jos on sellaisia esiintymistilaisuuksia tai kokouksia, joissa pitää olla normaalia laitetumpi. Hiukset kietaisen yleensä ponnarille. Vaatteet ovat siistit, pukeudun lähinnä pellavaan ja luomupuuvillaan, vältän keinokuituja.

Puoliso on muutaman vuoden vanhempi. Olimme molemmat 50+, kun tapasimme.