Tuleeko naisten työttömyys nousemaan rajusti, jos paisunutta julkista taloutta aletaan leikkaamaan?
Lähes 70% julkisen puolen työntekijöistä on naisia.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Voidaanhan ne jättää tekemättä, jos maksajaa ei löydy.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Juu yksityisellä puolella tarvitaan järjestösihteereitä ja vastaavia ihan järjettömät määrät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Voidaanhan ne jättää tekemättä, jos maksajaa ei löydy.
Naiset luulee että 70% naisista on hoitsuja tai opettajia. Muita naisia ei julkisella sektorilla ole.
Ainakin tuo parkuminen aina alkaa kun puhutaan leikkauksista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Voidaanhan ne jättää tekemättä, jos maksajaa ei löydy.
Kyllä esim. opettajille, lääkäreille, hammaslääkäreille, hoitajille ja psykologeille löytyisi ihan riittävästi maksavia asiakkaita vaikka kaikki julkiset palvelut yksityistettäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Juu yksityisellä puolella tarvitaan järjestösihteereitä ja vastaavia ihan järjettömät määrät.
Ja somalian kielen tulkkeja. Niistä aivan tapellaan yksityisellä sektorilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Voidaanhan ne jättää tekemättä, jos maksajaa ei löydy.
Kyllä esim. opettajille, lääkäreille, hammaslääkäreille, hoitajille ja psykologeille löytyisi ihan riittävästi maksavia asiakkaita vaikka kaikki julkiset palvelut yksityistettäisiin.
Ai, sinäkö kannatat että peruskoulu korvattaisiin yksityisillä kouluilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Voidaanhan ne jättää tekemättä, jos maksajaa ei löydy.
Kyllä esim. opettajille, lääkäreille, hammaslääkäreille, hoitajille ja psykologeille löytyisi ihan riittävästi maksavia asiakkaita vaikka kaikki julkiset palvelut yksityistettäisiin.
Ai, sinäkö kannatat että peruskoulu korvattaisiin yksityisillä kouluilla?
Se olisi oiva keino kasata S kakkoset yhteen paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Voidaanhan ne jättää tekemättä, jos maksajaa ei löydy.
Kyllä esim. opettajille, lääkäreille, hammaslääkäreille, hoitajille ja psykologeille löytyisi ihan riittävästi maksavia asiakkaita vaikka kaikki julkiset palvelut yksityistettäisiin.
Juuh, tuossa olikin kaikki naiset edustettuna. Mitään muuta julkisella sektorilla ei tehdä :)
Kuka itseään kunnioittava koneinsinööri kouluavustajaksi lähtee?
Mihinkäs ne säästyneet rahat sitten käytetään? Missä akuutein hätä?
Vierailija kirjoitti:
Mihinkäs ne säästyneet rahat sitten käytetään? Missä akuutein hätä?
Sosialistin mielestä säästetään, kun ei eletä yli varojen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Voidaanhan ne jättää tekemättä, jos maksajaa ei löydy.
Kyllä esim. opettajille, lääkäreille, hammaslääkäreille, hoitajille ja psykologeille löytyisi ihan riittävästi maksavia asiakkaita vaikka kaikki julkiset palvelut yksityistettäisiin.
Ai, sinäkö kannatat että peruskoulu korvattaisiin yksityisillä kouluilla?
Det behöver inte vara antingen eller. Personligen ser jag privatskolor som ett bra alternativ och tillägg till den nuvarande grundskolan vars inlärningsresultat verkar vara i fritt fall. Varför måste alla offras i grundskolan på ideologisk grund?
Sepä on hyvä nähdä, kuka lapset, vammaiset, vanhukset ja muut yhteiskunnan heikommassa asemassa olevat pärjää sitten. Heitetäänkö kadulle oman onnensa nojaan niin kuin Kokoomuksen ajama uusliberalisimi ihannoi?
Vierailija kirjoitti:
Sepä on hyvä nähdä, kuka lapset, vammaiset, vanhukset ja muut yhteiskunnan heikommassa asemassa olevat pärjää sitten. Heitetäänkö kadulle oman onnensa nojaan niin kuin Kokoomuksen ajama uusliberalisimi ihannoi?
Tämä!💪 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Voidaanhan ne jättää tekemättä, jos maksajaa ei löydy.
Naiset luulee että 70% naisista on hoitsuja tai opettajia. Muita naisia ei julkisella sektorilla ole.
Ainakin tuo parkuminen aina alkaa kun puhutaan leikkauksista...
'
Luuletko sinä että museot, arkistot ja kirjastot toimisivat kunnolla ellei niissä olisi korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Esimerkiksi kirjastonhoitajat ovat käyneet läpi pitkän koulutuksen eikä sinne palkata ketään suoraan pystymetsästä.
"Kirjastoalan koulutusta on tarjolla aina ammatillisesta tutkinnosta ylempään korkeakoulututkintoon. Tavallisesti kirjastonhoitajan työhön vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon lukeutuu tai jonka lisäksi henkilö on suorittanut kirjasto- ja informaatiopalvelualan opinnot. Yliopistossa suoritettu tutkinto on edellytys tieteellisten kirjastojen tehtäviin.
Yliopistossa voi opiskella informaatiotutkimusta. Kandidaatti- ja maisteriopintojen yhteislaajuus on 300 opintopistettä ja tyypillinen suoritusaika noin viisi vuotta. Informaatiotutkimuksen opintoja voi suorittaa hieman erilaisin painotuksin Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Åbo Akademissa. Myös avoimen yliopiston tarjonnassa on informaatiotutkimuksen kursseja.
Ammattikorkeakoulussa on voi suorittaa liiketalouden alalla tradenomin tutkinnon, joka on suuntautunut kirjasto- ja tietopalvelualalle. 210 opintopisteen suorittamiseen kuluu yleensä 3,5 vuotta. Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa ainakin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja Turun ammattikorkeakoulussa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Juu yksityisellä puolella tarvitaan järjestösihteereitä ja vastaavia ihan järjettömät määrät.
Kuinka monta järjestösihteeriä kotikuntasi palkkalistoilla on? Ja nyt ei lasketa mukaan kotikuntasi alueella toimivien järjestöjen palkkaamia järjestösihteereitä.
Aika laajasti sanottu että leikataan julkiselta puolelta. Tarkennappa vähän. Mistä sieltä leikataan? Opettajia, lastentarhanopettajia ja hoitohenkilökuntaa yritetään tällä hetkellä haalia lisää, joten niistä tuskin voidaan leikata. Eli mistä otetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Voidaanhan ne jättää tekemättä, jos maksajaa ei löydy.
Kyllä esim. opettajille, lääkäreille, hammaslääkäreille, hoitajille ja psykologeille löytyisi ihan riittävästi maksavia asiakkaita vaikka kaikki julkiset palvelut yksityistettäisiin.
Ai, sinäkö kannatat että peruskoulu korvattaisiin yksityisillä kouluilla?
Det behöver inte vara antingen eller. Personligen ser jag privatskolor som ett bra alternativ och tillägg till den nuvarande grundskolan vars inlärningsresultat verkar vara i fritt fall. Varför måste alla offras i grundskolan på ideologisk grund?
Opettele suomea.
Det är inte mina kunskaper som det är fel på.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.
Voidaanhan ne jättää tekemättä, jos maksajaa ei löydy.
Naiset luulee että 70% naisista on hoitsuja tai opettajia. Muita naisia ei julkisella sektorilla ole.
Ainakin tuo parkuminen aina alkaa kun puhutaan leikkauksista...
'
Luuletko sinä että museot, arkistot ja kirjastot toimisivat kunnolla ellei niissä olisi korkeasti koulutettua henkilökuntaa? Esimerkiksi kirjastonhoitajat ovat käyneet läpi pitkän koulutuksen eikä sinne palkata ketään suoraan pystymetsästä.
"Kirjastoalan koulutusta on tarjolla aina ammatillisesta tutkinnosta ylempään korkeakoulututkintoon. Tavallisesti kirjastonhoitajan työhön vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon lukeutuu tai jonka lisäksi henkilö on suorittanut kirjasto- ja informaatiopalvelualan opinnot. Yliopistossa suoritettu tutkinto on edellytys tieteellisten kirjastojen tehtäviin.
Yliopistossa voi opiskella informaatiotutkimusta. Kandidaatti- ja maisteriopintojen yhteislaajuus on 300 opintopistettä ja tyypillinen suoritusaika noin viisi vuotta. Informaatiotutkimuksen opintoja voi suorittaa hieman erilaisin painotuksin Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Åbo Akademissa. Myös avoimen yliopiston tarjonnassa on informaatiotutkimuksen kursseja.
Ammattikorkeakoulussa on voi suorittaa liiketalouden alalla tradenomin tutkinnon, joka on suuntautunut kirjasto- ja tietopalvelualalle. 210 opintopisteen suorittamiseen kuluu yleensä 3,5 vuotta. Ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa ainakin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ja Turun ammattikorkeakoulussa."
Ainakaan museoissa ja arkistoissa ei yleensä ole korkeasti koulutettua henkilökuntaa. Niitä paikkoja missä korkeasti koulutettuja on, on vain muutamia kymmeniä koko Suomessa.
Tuskin, jonkunhan ne työt on sitten yksityisellä puolella tehtävä.