Lue keskustelun säännöt.
"Työstä ei voi uupua" sanoo Lenita
04.03.2023 |
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/28d4a578-cf76-422d-b23a-c2b754… Koska Lenita ei oo uupunut, niin ei kukaan muukaan voi olla.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lenita kuuluu todennäköisesti onnellisiin, jotka ovat saaneet enimmäkseen tehdä sitä mistä ovat unelmoineetkin.
Pidän jokaista lapsetonta ihmistä onnettomana. Tuo itsekäs omakehu on vain näyteltyä itsepetosta. Tavannut ihan liikaakin näitä itsekeskeisiä lapsettomia ihmisiä eläessäni.
Oletpa ilkeä ja paha ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On surullista kun on itse menestynyt ja pärjännyt urallaan tai jollain muulla elämän osa-alueella , niin siinä tulee illuusio että on itse kaiken takana. Totuus on kuitenkin että menestyksen takana on paljon asioita, joihin ei itse ole voinut vaikuttaa.
Esimerkiksi terveyden kannalta vaikka hyvät geenit. Mutta ehkä Lenita nyt tästä saa hieman pönkitystä itselleen. Se hänelle suotakoon.
Ja mikä on tämä Lenita-illuusio. Miksi olla kiinnostunut hänestä?
Miksi seuraamme et joku mummo laukoo typeryyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lenita kuuluu todennäköisesti onnellisiin, jotka ovat saaneet enimmäkseen tehdä sitä mistä ovat unelmoineetkin.
Pidän jokaista lapsetonta ihmistä onnettomana. Tuo itsekäs omakehu on vain näyteltyä itsepetosta. Tavannut ihan liikaakin näitä itsekeskeisiä lapsettomia ihmisiä eläessäni.
no nyt olet yhtä fiksusti yleistävä kun Lenitakin. Lapsettomia on monesta syystä, toiset enemmän ja toiset vähemmän vapaaehtoisesti. Se ei nyt saisi olla ainoa elämän onnistumisen määrittämisen tekijä ja lyömäase joka käänteessä.
Jos uupuu työstä on a) väärässä työssä b) väärässä työpaikassa.
Hän on saanut tehdä mieleistä työtä ja tehnytkin sitää suurimmaksi osaksi omilla ehdoillaan. Jos hän olisi joutunut organisaatioon, jossa on epäterveitä ilmiöitä sen varsinaisen työn lisäksi, sekä vaihtoehdot vähissä omien mahdollisuuksien suhteen, niin kanta olisi toinen.
Itsekin uuvuin organisaatiossa, jossa esimies nauroi näin naamaa, alensi ja väheksyi. Mutta kukoistan, kun sain mahdollisuuden tehdä työtä organisaatiossa, jossa on esimiehen ja strategisen johdon tuki.
Eli ei se itse TYÖ uuvuta, vaan se kaikki muu.
Perheettömän on tietysti lisäksi pitänyt käsitellä se suru, mitä siitä luopumiseen on voinut liittyä. Mutta meidän perheettömien on pitänyt kantaa työn lisäksi myös se fyysinen ja henkinen vastuu omista valinnoistamme. Esim. minulla se, että teinini masentui ja hänestä tuli itsetuhoinen. Kyllä näissä tilanteissa saa melkoinen robotti olla, että jaksaisi esim. paljon edustusta vaativassa työssä yhtä iloisena, mitä Lenita näyttää olevan. Ja toki se on hänen työrooli, mutta ei minusta olisi ollut tuollaiseen rooliin.
Kaikki kunnia Lenitalle, arvostan hänen panostaan Suomen hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyypillistä vanhan piian horinaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen väsynyt Lenitasta ja hänen ainoista oikeista mielipiteistään. Millaistahan olisi työskennellä hänen alaisenaan?
Lenitahan on ollut aina räväkkä puheissaan! Se on ollut vähän kuin hänen tavaramerkkinsä. Ei kai kaikkea tarvitse niin kirjaimellisesti ottaa!?
Ei tarvitsekaan. Vanha viisaus "Tyhjät tynnyrit kolisee eniten." pitää paikkansa Lenitan puheissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lenita on nähnyt sota-ajan, Helsingin pommitukset ja köyhyyttä itsekin. Kukaan tämän palstan mummoista tuskin on. Lisäksi tehnyt paljon töitä Suomi-brändin tunnetuksi tekemiseksi maailmalla. Eikä ole sortunut viinaan tai huumeisiin eikä ole tarvinnut levitellä alastonkuvia itsestään lehdissä tai netissä. Upea, järkevä ja älykäs nainen joka uskaltaa sanoa mielipiteensä wokettajia pelkäämättä.
Ei Lenita ole vanhapiika, vaan eronnut rouva.
moi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen väsynyt Lenitasta ja hänen ainoista oikeista mielipiteistään. Millaistahan olisi työskennellä hänen alaisenaan?
Ainakaan tennissukkia ei saisi käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä tuon ikäluokan ajattelua. Sodan traumoja purettiin työntekoon, yhteiskunnan rakentamiseen. Lisäksi he ovat tehneet leijonaosan työurastaan aikana ennen tietokoneita ja älylaitteita. Töitä, rahaa ja hyvintointia oli kaikille 80-luvun loppuun asti. Nykyään jopa duunarin on oltava vähintään amk-koulutettu asiantuntija ja palkat ovat laskeneet.
Hieman kiitollisuutta tämän elintason meille luoneelle sukupolvelle. Ei olisi nykyisiltä nuorilta aikuisilta onnistunut.
Juu, kiitoksia oikein kovasti teille. Äitini kävi vanhainkodin apulaisena töissä suoraan kansakoulusta päässeenä ja tienaa nyt eläkkeellä yhtä paljon käteen, kuin minä töissä korkeakoulun käyneenä. Itselle ei eläkkeistä tule jäämään mitään. Vielä kerran, kiitoksia paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on tällainen ihminen. Elää työlleen. Moni ei sellaista jaksaisi, mutta hänelle se antaa merkityksen.
Hyvä että naiselle on ollut tällainenkin polku mahdollinen.
Hän ehkä uupuisi perhe-elämässä, tai töissä joissa tarvittaisiin erilaisia taitoja kun mitä hänellä on. Mutta kaikki kunnia hänelle, että on osannut itselleen sopivan uran järjestää. Lenitakaan tuskin ajattelee, että maailmassa pitää olla vain Lenitoja.
Jokainen tekee mitä osaa. Te työtä tekevät ja raskautetut, ette osaa muuta kuin uupua. Onneksi kaikki ei ole samanlaisia. Kuka uupuneita ja sairaita kannattelisi, jos ei olisi veronmaksajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lenita voi tulla kokeilemaan teollisuuteen tuotantolinjalle. Tuntitavoitelappu kouraan ja kasaamaan. Ja tuntitavoite on luonnollisesti 1,2x, eli tavoitemäärä on kellotettu esimerkkityöntekijän kappalemäärä kertaa 1,2. Ongelmia riittää, materiaali on välillä mitä sattuu ja koneet temppuilevat, mutta tavoite ei jousta. Työasento on staattinen ja kuormittaa kehoa tuntuvasti. Ja kolmessa vuorossa tietenkin.
Tai sitten Lenita voi tulla palvelualalle missä hän on yksin jossain putiikissa, missä ei ehdi pitämään taukoja, eikä oiken käymään vessassakaan.
Tai sitten hoitoalalle missä on jatkuva kiire ja stressi ja lisäksi fyysinen kuormitus.
Tai rakennuksille. Tai keittiöön. Tai vartijaksi seisomaan 8 h tolpillaan ja painimaan narkkien kanssa samalla, kun kymmenen muuta asiakasta kuvaa puhelimella siinä toivossa että teet jotain mikä voidaan tulkita ylilyönniksi, samalla kun narkki sylkee päin kasvoja ja sanoo että tietää missä asut ja missä lapsesi käy koulua.
Tähän päälle sitten vielä mahdolliset työilmapiiriongelmat, kiusaaminen tai häirintä jne.
En dissaa Lenitaa. Tottakai hän on saavuttanut paljon ja tehnyt paljon työtä, ja onnistunut siinä missä suurin osa ei onnistu. Mutta siitä ajasta kun hän on tehnyt jotain suorittavaa työtä palkansaajana on sen verran pitkä aika, että Lenitalla ei välttämättä ole kosketusta niiden ihmisten arkeen jotka niitä hommia tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset Lenitan tyyliset "kovat selviytyjäihmiset" aiheuttavat oikeasti paljon harmia ympärilleen. Näitä olen elämän varrella valitettavasti joutunut usein kohtaamaan.
Tällaiset ihmiset sitä kuitenkin yhteiskuntaa kannattelevat, ja rakensivat Suomen hyvinvoinnin sotien jälkeen.
Eivät ruikuttajat ja tyhjästäuupujat.
Vierailija kirjoitti:
Lenita voi tulla kokeilemaan teollisuuteen tuotantolinjalle. Tuntitavoitelappu kouraan ja kasaamaan. Ja tuntitavoite on luonnollisesti 1,2x, eli tavoitemäärä on kellotettu esimerkkityöntekijän kappalemäärä kertaa 1,2. Ongelmia riittää, materiaali on välillä mitä sattuu ja koneet temppuilevat, mutta tavoite ei jousta. Työasento on staattinen ja kuormittaa kehoa tuntuvasti. Ja kolmessa vuorossa tietenkin.
Tai sitten Lenita voi tulla palvelualalle missä hän on yksin jossain putiikissa, missä ei ehdi pitämään taukoja, eikä oiken käymään vessassakaan.
Tai sitten hoitoalalle missä on jatkuva kiire ja stressi ja lisäksi fyysinen kuormitus.
Tai rakennuksille. Tai keittiöön. Tai vartijaksi seisomaan 8 h tolpillaan ja painimaan narkkien kanssa samalla, kun kymmenen muuta asiakasta kuvaa puhelimella siinä toivossa että teet jotain mikä voidaan tulkita ylilyönniksi, samalla kun narkki sylkee päin kasvoja ja sanoo että tietää missä asut ja missä lapsesi käy koulua.
Tähän päälle sitten vielä mahdolliset työilmapiiriongelmat, kiusaaminen tai häirintä jne.
En dissaa Lenitaa. Tottakai hän on saavuttanut paljon ja tehnyt paljon työtä, ja onnistunut siinä missä suurin osa ei onnistu. Mutta siitä ajasta kun hän on tehnyt jotain suorittavaa työtä palkansaajana on sen verran pitkä aika, että Lenitalla ei välttämättä ole kosketusta niiden ihmisten arkeen jotka niitä hommia tekevät.
Hän on siksi hankkinut hyvän koulutuksen, että hänen lahjansa painottuvat toisella tavalla. Hän on ollut viisas siinä.
Jokaisen kannattaa miettiä omia vahvuuksiaan ja valita siten.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä tuon ikäluokan ajattelua. Sodan traumoja purettiin työntekoon, yhteiskunnan rakentamiseen. Lisäksi he ovat tehneet leijonaosan työurastaan aikana ennen tietokoneita ja älylaitteita. Töitä, rahaa ja hyvintointia oli kaikille 80-luvun loppuun asti. Nykyään jopa duunarin on oltava vähintään amk-koulutettu asiantuntija ja palkat ovat laskeneet.
Aloitin opintojen jälkeen vakituisen työpaikan hakemisen vuonna 1982 kesätyöpaikastani. Kyllä siinä sai muutaman vuoden tehdä sijaisuuksia ennen kuin onnisti. Palkat olivat hyvin pienet aloittelijoille, koska ikälisät vasta nostivat palkkaa mitättömän summan.
Ainoa konsti korottaa palkkaa oli vaihtaa työpaikkaa, eikä sekään rahaa ovista ja ikkunoista tuonut. Nuo, jotka puhuvat 80 luvun hyvinvoinnista, eivät tiedä totuudesta mitään.
Ainoat, jotka todella tienasivat tajuttomia summia, olivat helppo Heikit. He jaksoivat kehuskella, kuinka hirveästi tienaa myymällä ihmisille esim. kotikassakaappeja yms tarpeetonta.
Hyvinvoinnista en niin tiedä, oliko sitä oikeasti. Monilla palkasta asuin- ja ruokakulujen jälkeen jäi 50 mk/vk taskurahaa. Vaatteita ostettiin vain tarpeeseen, ei ollut kirppareita. Että se siitä kaikkien hyvinvoinnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tyypillistä tuon ikäluokan ajattelua. Sodan traumoja purettiin työntekoon, yhteiskunnan rakentamiseen. Lisäksi he ovat tehneet leijonaosan työurastaan aikana ennen tietokoneita ja älylaitteita. Töitä, rahaa ja hyvintointia oli kaikille 80-luvun loppuun asti. Nykyään jopa duunarin on oltava vähintään amk-koulutettu asiantuntija ja palkat ovat laskeneet.
Hieman kiitollisuutta tämän elintason meille luoneelle sukupolvelle. Ei olisi nykyisiltä nuorilta aikuisilta onnistunut.
Juu, kiitoksia oikein kovasti teille. Äitini kävi vanhainkodin apulaisena töissä suoraan kansakoulusta päässeenä ja tienaa nyt eläkkeellä yhtä paljon käteen, kuin minä töissä korkeakoulun käyneenä. Itselle ei eläkkeistä tule jäämään mitään. Vielä kerran, kiitoksia paljon.
Miksi kävit korkeakoulun jos niin huonosti tienaat. Kouluttaudu vanhustenhoitoon, heistä on pulaa, niin tienaat varmasti paremmin kuin mitä on vanhainkodin apulaisen eläke. Ei tarvitse ruikuttaa ja kadehtia äitiäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lenita kuuluu todennäköisesti onnellisiin, jotka ovat saaneet enimmäkseen tehdä sitä mistä ovat unelmoineetkin.
Pidän jokaista lapsetonta ihmistä onnettomana. Tuo itsekäs omakehu on vain näyteltyä itsepetosta. Tavannut ihan liikaakin näitä itsekeskeisiä lapsettomia ihmisiä eläessäni.
Oletpa ilkeä ja paha ihminen.
Miksi, jos hän on rehellinen? Noin hän ajattelee, varmasti väärin yleistäen, mutta silti moni epäilee samaa kuin hän. Minäkin. Surullisena minä asiaa pidän ja olen sitä mieltä, että olisi hyvä että siitä puhutaan, ja ne jotka suunnittelevat tullaista elämänuraa, joutuvat miettimään valintojaan silloin kun siihen on vielä aikaa. Hymistelyssä on puolensa, myös ne huonot.
yhtenä menestyksen salaisuutena hän tuo jutussa esiin uneen panostamisen. Jos omaa luontaisesti hyvät unilahjat, niin on ihan kiva porskuttaa eteenpäin. Kaikkia ei sellaisilla unilahjoilla ole siunattu ja stressaavammat jaksot elämässä/työssä päinvastoin syövät sitä unta..ja kierre on valmis.