Kun mummo tykkää toisista lapsenlapsista enemmän.

Inhimillistä. Tykkäätkö sinä kaikista sukulaisistasi yhtä paljon?

Sellaiset lapset millaiset vanhemmat, joten oletko miettinyt, miksi olet kitisevä qusipää, ap?

Tai onko sisarukset ehkä aivopesseet iäkkäitä vanhempia teitä ja lapsianne vastaan? Puhunut selän takana ja leimannut milloin miksikin?

Sisarkateutta, minkä seuraukset näkyvät näin.

Moni iäkkäämpi ihminen on helposti johdateltavissa.

Ei olla tästä syystä vähennetty. Ja uskon että mummo osoittaisi enemmän kiintymystään lapsia kohtaan, jos olisimme enemmän tekemisissä. Siis muna-kana -kysymys.

Eivät vain ole meille vanhemmillekaan niin läheisiä nuo isovanhemmat, että heidän kanssaan määräänsä enempää haluaisi tai ehtisi viettää aikaa. Ovat siis myös omien lastensa kanssa epätasaisesti tekemisissä. Muutama aikuinen lapsensa on heistä enemmän napanuorassa riippuvainen, pyytää rahaa ja lapsenhoitoapua jne. Ihan kiva ettei itse tarvitse olla. Hyväksymme tilanteen.

On ihmisiä, joille ei mikään riitä. He mittaavat jäätelönkin viivottimella ja kuvittelevat silti saavansa vähemmän kuin muut. He ovat pohjattomia astioita, joiden tyhjyyttä ei täytä mikään ja jotka imevät muista voimat.

On hyvin inhimillistä olla olematta tekemisissä tuollaisten epämiellyttävien mustien aukkojen kanssa. 

Jos minä huomaan, että joku väsyy ja turhautuu lapseni käytökseen huomattavassa mittakaavassa, niin vähennän tapaamisia. Siis sekä lapseni että tämän ihmisen jaksamisen vuoksi. Yhteydenpitoa ei mielestäni pidä harventaa, jos se ei ole henkisen väkivallan tasoa, mutta sellaisia kyläilyjä voi puolin toisin harventaa.

Toki on olemassa sellaisiakin mummoja ja pappoja, joiden mielestä sen "huonomman lapsen" lapset ovat huonoja vaikka tekisivät mitä. Sitten sen kultalapsen lapset ovat täydellisiä ja heitä kehutaan aina. Tiedät varmasti itsekin, ettei sellaisiin tarvi yhteyttä pitää.

Vierailija kirjoitti:

Tai onko sisarukset ehkä aivopesseet iäkkäitä vanhempia teitä ja lapsianne vastaan? Puhunut selän takana ja leimannut milloin miksikin?

Sisarkateutta, minkä seuraukset näkyvät näin.

Moni iäkkäämpi ihminen on helposti johdateltavissa.

Itse asiassa tiedän tämän varmasti. Mummo sanoi kerran että olivat kälyn kanssa puhuneet miten eivät olisi koskaan huolineet miestäni itselleen. Kuka sanoisi noin toiselle?

Ap

Meillä mummolla on yksi lempi lapselapsi. Myös saman perheen muut lapset ei yllä samalle tasolle kuin tämä yksi. Kun mummoa ei koskaan kiinnostanut, niin ihan luonnostaan kanssa käyminen jäi vähiin. Nyt kun kaikki ovat aikuisia niin mummo ihmettelee, kun eivät pidä yhteyttä. Olisi ehkä kannattanut luoda se suhde lapsiin silloin, kun olivat pieniä.

Tuntien mummon ajatuksen juoksun, niin aikuisilta lapsenlapsilta voisi pyytää remppa apua esim mökillä, mutta jostain syystä heitä ei kiinnosta. Sillä mökillä ovat lapsuudessaan olleet vain pari kertaa, kun taas lempi lapselapsi kaikki kesät. Sitä saa mitä tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai onko sisarukset ehkä aivopesseet iäkkäitä vanhempia teitä ja lapsianne vastaan? Puhunut selän takana ja leimannut milloin miksikin?

Sisarkateutta, minkä seuraukset näkyvät näin.

Moni iäkkäämpi ihminen on helposti johdateltavissa.

Itse asiassa tiedän tämän varmasti. Mummo sanoi kerran että olivat kälyn kanssa puhuneet miten eivät olisi koskaan huolineet miestäni itselleen. Kuka sanoisi noin toiselle?

Ap

Jos miehesi ei ole juoppo, narkkari tai väkivaltainen, niin katkaise välit äitiisi. Noin ei puhuta muista ihmisistä, jos he elävät ihan kunnollista elämää (eli eivät kohtele toisia kaltoin ja huolehtivat lähimmäisistään).

Jos taas miehesi on jotain edeltämainittuja niin varmaan kannattaisi tehdä tarkempi inventaario omiin ihmissuhteisiin, vaikka onhan tuo silti törkeästi esitetty. Ikään kuin olet alempiarvoinen nainen kuin he. Tuo on oksettavasti esitetty omasta tyttärestä, josta kuuluisi olla ensisijaisesti huolissaan, jos tämä on huonossa suhteessa.

Sukulaisiaan ei voi valita, ystävänsä voi. Ei kenenkään tarvitse olla tekemisissä toistensa kanssa, ei varsinkaan sukulaisuuden vuoksi..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai onko sisarukset ehkä aivopesseet iäkkäitä vanhempia teitä ja lapsianne vastaan? Puhunut selän takana ja leimannut milloin miksikin?

Sisarkateutta, minkä seuraukset näkyvät näin.

Moni iäkkäämpi ihminen on helposti johdateltavissa.

Itse asiassa tiedän tämän varmasti. Mummo sanoi kerran että olivat kälyn kanssa puhuneet miten eivät olisi koskaan huolineet miestäni itselleen. Kuka sanoisi noin toiselle?

Ap

Jos miehesi ei ole juoppo, narkkari tai väkivaltainen, niin katkaise välit äitiisi. Noin ei puhuta muista ihmisistä, jos he elävät ihan kunnollista elämää (eli eivät kohtele toisia kaltoin ja huolehtivat lähimmäisistään).

Jos taas miehesi on jotain edeltämainittuja niin varmaan kannattaisi tehdä tarkempi inventaario omiin ihmissuhteisiin, vaikka onhan tuo silti törkeästi esitetty. Ikään kuin olet alempiarvoinen nainen kuin he. Tuo on oksettavasti esitetty omasta tyttärestä, josta kuuluisi olla ensisijaisesti huolissaan, jos tämä on huonossa suhteessa.

Mummo soittelee minulle parin päivän välein huolestuneena. En oikein tiedä miten eroon? Soitti juuri äsken ja en jaksanut vastata.

Ap

Inhimillistä. Henkilökemiat nimittäin. Toisten kanssa yksinkertaisesti vain synkkaa paremmin kuin toisten. Sukulaisia ei voi valita, mutta ystävät voi.

Meillä tilanne on aivan selvästi tämä, että kolmesta lapsenlapsesta meidän nuorempi on "suosikki", vaikka yrittää toki esittää tasapuolista. Syyt on selvät: Meidän esikoinen oli "miehen äidin lapsi" pienenä, koska se mummu oli eläkkeellä ja hoiti esim. lapsen ollessa sairaana. Muutenkin esikoinen tulee kaikessa "miehen sukuun". Ulkonäkö, maneerit, luonne jne. Miehen äiti kuoli yllättäin seitsemänkymppisenä ja omat vanhemmat oli jääneet eläkkeelle, kun saimme toisen lapsen. Meillä on aika iso ikäero lapsilla, lähes 7 vuotta. Nuorempi taas oli paljon mun vanhemmilla ja on täysin mun ja siskon kuva paitsi poika. Tulee täysin meidän sukuun joka suhteessa. Olenkin nauranut, että miten voi kaksi lasta olla niin toisensa vastakohdat ja juuri toisen suvun jäseniä 100%. Sitten siskoni ainokainen taas asuu kaukana ja on paljon isänsä vanhemmilla, joiden ainoa lapsenlapsi onkin. Tavallaan nämä lapset on jakaantuneet hassusti isovanhemmille. Tosin esikoinen menetti sen omansa aika nuorena.

Ehkä termi "tykkää" on väärä, mutta ilmiselvästi on läheisin tietyille enemmän kuin toisille.

Niin ne luonne-erot,toinen on läheisempi toiselle kuin toinen,toisen kanssa tuntee enemmän yhteistä. Ihan luonnollista. Samahan se on suvussa aikuistenkin kesken,ei kaikkien kanssa tunne mitään yhteistä, jo pelkkä näkeminen saa veren kiehumaan,vaikkei haluaisi,ei vaan tule juttuun,niin ei

Olemme vähentäneet yhteydenpitoa.

Syy ei ole aina miniässä.

Meillä se toisia lapsenlapsia suosiva mummo on tosiaan anoppi ja tämä epäreiluus oli jo ennen minua olemassa. Anoppi on mm sanonut pojalleen muutaman kerran päin naamaa että vain tytär on rakas ja vain tyttären lapset on rakkaita.

En stressaa, ei johdu minusta, vaan johtuu mieheni lapsuudenkodin oudosta kuviosta jossa tytärtä paapottiin ja poikaa sorsittiin.

Muita isovanhempia meillä ei ole eli ilman isovanhempia sitten vaan on tultava toimeen.

Ei kannata jäädä surkuttelemaan, vaan etsiä uusia kivoja ihmisiä ystäväksi. Ei ne nyt täysin isovanhempaa (hyvää sellaista) korvaa mutta tuovat aikuiskontakteja lasten elämään kuitenkin.

Toiset ihmiset vain tulevat paremmin juttuun keskenään kuin toiset. Pätee niin sukulaisiin kuin muihinkin. Ei siinä sen kummempaa.

Vierailija kirjoitti:

Pidätkö itse kaikista sukulaisistasi samalla tavalla?

On kyllä kaukaa haettu tämä vertaus kun kyse on sentään omista lapsenlapsista ei aikuisista.

Eräässä perheessä mummo hoiti näitä lapsenlapsiaan vuosikausia, vaikka ei olisi jaksanut, mutta kun se lempitytär niin halusi. Kävi kalliiksi mummolle, kun tytär kuskasi ne viikonloppuisin myös tehdäkseen sitä ja tätä ja mummo syötti ja huokaili.

Eipä ne lapset paljon mummoaan muistaneet aikuistuttuaan :(

Voisikohan olla mahdollista, ettei mummolla ole yksinkertaisesti aikaa tai jaksamista hoitaa/ottaa kylään kaikkia lastenlapsiaan erikseen? Onko hän työelämässä vai eläkkeellä? Voisitteko kenties ehdottaa, että lapsenne voisivat joskus päästä mummon luokse samaan aikaan serkkujensa kanssa?

Meidän lapset on ne tykätyt lapsenlapset ja on iso ilo, kun mummo pystyy keskittymään vain heihin. Veljen perhe on laittanut välit poikki niin meihin kuin isovanhempiin ja se on heidän oikeutensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai onko sisarukset ehkä aivopesseet iäkkäitä vanhempia teitä ja lapsianne vastaan? Puhunut selän takana ja leimannut milloin miksikin?

Sisarkateutta, minkä seuraukset näkyvät näin.

Moni iäkkäämpi ihminen on helposti johdateltavissa.

Itse asiassa tiedän tämän varmasti. Mummo sanoi kerran että olivat kälyn kanssa puhuneet miten eivät olisi koskaan huolineet miestäni itselleen. Kuka sanoisi noin toiselle?

Ap

Narsisti, jolla on suosikki lapsi (kälysi) ja mustalammas (miehesi).