Miksi opettajat ei vaan kutsu "häirikköoppilaan" vanhempia palaveriin ja kerro missä mennään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häirikkölasten vanhemmat eivät ole kiinnostuneita lastensa toilailuista koulussa. Eivät he tule vanhempainiltoihin, eivät vanhempainvartteihin eivätkä edes kutsuttuna tapaamiseen.

tai sitten ei kehtaa tulla kun vanhempainilta käytetään siihen että porukalla vatvotaan kuinka hirveä nuori on ja kuinka häiritsee kaikkia muita.

 minkäs teen, psykiatriassa siirrellään yksiköstä toiseen ja tehdään lähetteitä ja annetaan aikoja jotka perutaan tai siirretään ja kehotetaan ottamaan yhteys lastensuojeluun. Määrätään lääkkeitä joista ei ole mitään apua.  koulusta tehdään säännöllisesti lastensuojeluilmoituksia jolloin pääsee keskustelemaan sosiaalityöntekijän kanssa joka tapaamisesta kirjoittaa raportin jossa sanotaan että suositellaan psykiatrian puolella etsimään tilanteeseen ratkaisuja ja lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta ei ole.

Lastensuojelussa voivotellaan ja kerrotaan kuinka ei ole mitään apua tarjota koska lapsi ei kuulu lastensuojeluun vaan psykiatriaan. perheneuvola ei ota vastaan koska on hoitokontakti psykiatrian puolella. akuuttikriisissä pitää sekä lastensuojelun mukaan että psykiatrian polin mukaan  soittaa hätäkeskukseen josta tulee ambulanssi tai poliisi joka vie nuoren päivystykseen josta kotiutetaan  viimeistään parin tunnin kuluttua ilman mitään apua ja tehdään lastensuojeluilmoitus jotta pääsee taas sosiaalitoimistoon keskustelemaan siitä kuinka heillä ei ole mitään apua tarjota ja kehotetaan akuuttitilanteessa soittamaan hätäkeskukseen... psykiatrian hoito on se resepti lääkkeille ja annetaan aika kuukauden päähän jonkun sairaanhoitajan vastaanotolle. Kivaa, mutta ei auta yhtään mitään.

Että kertokaa nyt juma*auta mitä minun pitäisi tehdä kun kukaan ei auta tämän tilanteen kanssa. 

en kehtaa enää mennä vanhempainiltoihin koska vastuuhan on minulla siitä että nuori ei käyttäydy hyvin, eikä käy koulussa.

Sillä ei ole mitään merkitystä että parhaani yritän ja apua olen etsinyt mutta sitä ei mistään saa. on kivaa kaikilla muilla kun saavat tuntea itsensä hyviksi ihmisiksi ja loistaviksi kasvattajiksi :(

Voimia sinulle! Tilanne on todella vaikea. Vanhemmat eivät ole yli-ihmisiä. Psykiatriset ongelmat ovat liikaa kenelle tahansa maallikolle.  Silloin tarvitaan asiantuntija-apua ja hoitoa, joskus pitkäkestoista hoitoa. Tällaista ei  muuten saisi oikeasti tapahtua. Että  alaikäisen henkilön asioita pompotellaan paikasta toiseen ja lopuksi kukaan ei  ole vastuussa mistään. Lapsi ei saa mistään apua, jota selvästi tarvitsee.  Apua pitää olla saatavilla. Se on lapsen koulun, muiden oppilaiden ja oman perheen etu. Ennen kaikkea se on lapsen itsensä etu. Hän tarvitsee  hoitoa ja mahdollisuuden käydä koulua hänelle sopivissa oloissa. Olkoonkin, että se makssa. Voi tulla paljon kalliimmaksi jättää nuori tyhjän päälle. Perhe taas henkistä tukea ja neuvontaa lapsen asioissa, lepoa kauan jatkuneesta stressistä kotona jne.  Pahimmassa tapauksessa käy niin, että hoidon laiminlyöminen aiheuttaa sairastumista myös lapsen perheenjäsenille.  Silloin yhteiskunnalla on  monta hoidettavaa yhden asemesta.