Helsingin arkkitehtuuri on kamalaa
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Esteettisyys on suomalaisen mielestä ryshää. Se on se ydinongelma. Rumuus nähdään erottautumisena Venäjästä.
Joo. Tähän vielä luterilainen minimalismin ja vaatimattomuuden ihanne niin rumuus on taattua. Muistan kun tänne joku postasi sen, että joku suomalainen rakennusliike rakensi (kauan ennen Ukrainan sotaa ja pakotteita) Venäjälle todella kauniita taloja, mutta Suomeen niitä ankeita kuutioita. Postaaja ihmetteli, että kun ne kerran osaa rakentaa tuollaisia, niin miksi niitä ei rakenneta meille Suomeen. Aika suuri osa kommentoijista torppasi täysin sen Venäjälle rakennnetun rakennuksen. Ihan kitschiä menneisyyttä kopioida, rumaa, liian värikästä. Me halutaan betonikuutioita!
Eräs ongelma Helsingin rakentamispolitiikassa on, että yhtään ei välitetä, mikä sopii minnekin. Esimerkiksi Vuosaareen tungettiin väkisin isoja korkeita tornitaloja, jotka eivät voisi vähempää sopia sinne. Alue on ollut viihtyisä, matalamman rakentamisen alue, mutta nyt siellä on liian lähellä toisiaan vilkkaan risteyksen vieressä, rykelmä kellertäviä tornitaloja, joissa tuntuu viihtyvän kummallista porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Eräs ongelma Helsingin rakentamispolitiikassa on, että yhtään ei välitetä, mikä sopii minnekin. Esimerkiksi Vuosaareen tungettiin väkisin isoja korkeita tornitaloja, jotka eivät voisi vähempää sopia sinne. Alue on ollut viihtyisä, matalamman rakentamisen alue, mutta nyt siellä on liian lähellä toisiaan vilkkaan risteyksen vieressä, rykelmä kellertäviä tornitaloja, joissa tuntuu viihtyvän kummallista porukkaa.
Ne on ihan karmean näköisiä ne tornitalot kyllä. Kävin Uutelassa jossain vaiheessa kävelemässä ja ajaessäni sinne huomasin nuo talot. Väritkin tosiaan semmoiset tunkkaiset, likaisen keltainen ja 2 korkeampaa likaisen oranssia taloa, jotka törröttävät matalamman rakentamisen keskellä ja liian lähellä tietä. Tässä oikein kuvassa nämä kauhistukset: https://www.hel.fi/fi/uutiset/vuosaaren-uusin-tornitalo-valmistuu-syksy…
1960-luvulla ja 1970-luvulla rakennettiin kaikkein surkeimmat asunnot ja koulut yms. Halpoja, kamalan näköisiä betonielementtirakennuksia. Kun nykyään katselen uudempaa arkkitehtuuria, niin kyllä minun silmään on paljonkin parannusta tapahtunut. Jos ei tiedosta tätä kehitystä, on kyllä jollakin tasolla jäänyt oman, harhaisen mielikuvansa vangiksi.
Mikä pahinta kun on viimeiset vuodet rakennettu valtavasti, tehty uusia asuinalueita ja ne kaikki on toistensa kopioita. Ja 15-20 vuoden päästä ne kaikki on remontoitavassa kunnossa.
Höpsis. Engelin uusklassinen keskusta on myös kaunis. Samoin mm. monien mainitsemat puutaloalueet. Esim. funkkisrakennukset jakavat mielipiteitä, omasta mielestäni niistäkin osa (ei missään nimessä kaikki) on omalla tavallaan hienoja.
Tylsiä tai rumia taloja on tietysti paljon varsinkin uudemmassa rakennuskannassa, mutta ei jugend ole missään nimessä ainoa kaunis tyyli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista tietää kenen vastuulla nämä nykyisten rakennusten ulkonäkö on. Tuntuu, että on joku mysteerinen taho, joka päättää näistä kammotuksista, mistä sen enempää kaavoitus, rakennusvalvonta, arkkitehdit, rakennuttajat kuin rakennusfirmatkaan eivät omasta mielestään ole vastuussa. Aina joku muu outo taho määrittää, millaista rakennetaan, vaikka ihmiset, jotka näissä taloissa asuvat tai jotka niitä käyttävät ja ennen kaikkea tässä yhteisessä julkisessa ympäristössä näkevät, haluaisivat jotain aivan muuta. Ei voi olla mahdollista, että nykytekniikalla kaunis muka olisi aina kalliimpaa kuin nämä korkeat, massiiviset laatikot. Aivan kuin kauneus ja harmonia olisivat aivan mahdottomia asioita, joita pitää välttää viimeiseen asti.
En usko yhtään, etteikö voitaisi rakentaa ihmisen silmälle sopivampaa ja miellyttävämpää ympäristöä, mutta
Hyvä huomio, ulkonäöstä ei välttämättä haluta maksaa. Ehkä oman kotitalon ulkokuorta ei tule niin katseltuakaan, mieluummin vain toivotaan, että naapureilla olisi kauniit talot. :D
Mielestäni osa 1960-70-luvuilla rakennetuista asuinalueista ei muuten ole erityisen epäviihtyisiä, vaikka talot olisivatkin samoja tylsiä laatikoita. Jos rakennuksissa on vain muutama kerros ja välissä pihoja ja puistoja, niin se voi pelastaa maisemasta paljon.
Tämä. Ihmiset halusivat jättää jälkensä maailmaan, jotain kaunista ja kestävää. Jopa ne rikkaat, jotka sijoitusmielessä rakennuttivat niitä jugend-taloja, heille oli ylpeys että heidän talon oli suunnitellut joku nimekäs ja se erottui muista. Tässä usein jopa turhamaisuus palveli yhteistä hyvää - ehkä se rikas rakennuttaja halusi lähinnä oman nimensä historiaan eikä miettinyt yhtään asuntojen ja liiketilojen ostajien tai vuokraajien asumisviihtyisyyttä, mutta yhtä kaikki tulos oli että rakennettiin kaunis rakennus. Nykyään rakennuttajat on persoonattomia liikeyrityksiä, jotka ajattelevat vain voittojensa maksimointia, eikä niillä ole muita arvoja kuin raha.