Helsingin arkkitehtuuri on kamalaa

Varsinkin kaikki uudet alueet, karmeita sumppuja ja aaltopeltiä. Yhtään ei mietitä asumisympäristön viihtyvyyttä, rahankiilto silmissä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Kirurgin rakennus ja siinä vieressä olevat jugend-rakennukset ovat säilyttäneet arvokkuutensa, mutta muutoin Helsingin rakennuskanta on perin mitäänsanomatonta. Jopa kamalaa.

Kerro missä Kirran liepeillä on jugend-rakennus? Ei tule mieleen yhtäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ei se Helsingin jugend ole sekään ihmeellistä, kun vertaa muihin Euroopan kaupunkeihin. Rapistuvaa ja keskinkertaista. Ei yhtään vaikuttavaa.

Jokaisella art nouveau suuntauksella ovat omat innoituksensa, koska ne ammensivat rakennusperinteistä. Näin ollen Brysselin, Wienin, Riian ja Helsingin jugend-talot näyttävät erilaisilta. Ulkomaiset turistit pitävät muuten Helsingin jugendista, jota pidetään omaleimaisena.

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä aloittajan kanssa. Ja miksiköhän keskustan katuja aina kuvataan ja Krunikan ja Töölön ja Eiran ja Katajanokan jne taloja ja katukuvaa? No just siksi että on säilyneet nämä ihanat tyylikkäät jugend- talot.

Menivät vielä pilaamaan hienon Puu-Pasilan aikoinaan. Nyt olisi aivan upea puukaupunginosa, paljon isompi kuin Porvoossa.

Ja Porvoota isompi puukaupunginosa Suomessa on vielä Rauma. Se on pohjoismaiden suurin.

Vierailija kirjoitti:

Varsinkin kaikki uudet alueet, karmeita sumppuja ja aaltopeltiä. Yhtään ei mietitä asumisympäristön viihtyvyyttä, rahankiilto silmissä vaan.

Tai sitten nämä väri- ja pintakokeilut à la Jätkäsaari. Kuka haluaa asua talossa joka näyttää legopalikoista tehdyltä?

Oletteko koskaan asuneet jugend-talossa? Ne ovat kivan näköisiä mutta usein asumisviihtyvyydeltään hankalia. Seinät ovat paksut ja huoneet usein oudon muotoisia ja suuria, mutta niissä on paljon ovia. Monissa on kiinteitä penkkejä jne.

Ihan kaunista vanhaa arkkitehtuuria on muutakin.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko koskaan asuneet jugend-talossa? Ne ovat kivan näköisiä mutta usein asumisviihtyvyydeltään hankalia. Seinät ovat paksut ja huoneet usein oudon muotoisia ja suuria, mutta niissä on paljon ovia. Monissa on kiinteitä penkkejä jne.

Ihan kaunista vanhaa arkkitehtuuria on muutakin.

Hinnoista päätellen moni haluaa asua. Ehkä ovat järjestäneet asumisviihtyvyytensä sitten omalla tavallaan. Suomessa on kova hätä hukkaneliöistä.

On Helsingissä kauniitakin alueita, esim. Puukäpylä 1920-luvulta ja Puuvallila 1910-luvulta.

Sitten uusia alueita esim. asuntomessujen jäljiltä ja sellaisia kokonaisuuksia kuin Honkamäki, Puu-myllypuro tai Omenamäki, jotka just on tehty pikkukaupungin puutaloidylli idealla.

Vierailija kirjoitti:

On Helsingissä kauniitakin alueita, esim. Puukäpylä 1920-luvulta ja Puuvallila 1910-luvulta.

Sitten uusia alueita esim. asuntomessujen jäljiltä ja sellaisia kokonaisuuksia kuin Honkamäki, Puu-myllypuro tai Omenamäki, jotka just on tehty pikkukaupungin puutaloidylli idealla.

Korjaus: Honkasuo tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Juu, näin on, 80-luvulla pilasivat valtavat määrät hienoja taloja. Sama joka puolella.

Tampereella saivat hipit rettelöitsemällä sentään taloista julkisivut säilytettyä, sisältä kaikki jugendtalotkin vaan purettiin ja "modernisoitiin". Kauppahallikin piti vallata, että saatiin edes julkisivu säilytettyä.

Kuulemma saunakin piti olla joka asunnossa silloin. Nykyään ne oikeat jugendasunnot olisivat arvokkaita, täällä Suomessa kun se tyyli ei jäänyt vain talon ulkopuolelle, kuten monessa paikkaa muualla.

Nyt ne talot mitä rakennettiin näiden vanhojen kestävien talojen tilalle ovat jo aivan purkukuntoisia.

Tais kyllä olla 60-70-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

On Helsingissä kauniitakin alueita, esim. Puukäpylä 1920-luvulta ja Puuvallila 1910-luvulta.

Sitten uusia alueita esim. asuntomessujen jäljiltä ja sellaisia kokonaisuuksia kuin Honkamäki, Puu-myllypuro tai Omenamäki, jotka just on tehty pikkukaupungin puutaloidylli idealla.

Luojan kiitos kaikkea vanhaa ei ole hävitetty. Vaikka läheltä piti mm Puu-Käpylän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

60-70-80-90 luvuilla grynderit pääsivät sanelemaan kaupungeissa rakentamispolitiikan ja sen seurauksena revittiin alas vanhaa loistokasta rakennuskantaa niin Helsingissä kuin Turussakin. Ikävää, että grynderit päästettiin sanelemaan tämä Suomessa.

Vieläkin sanelevat. Ihmisten pitää ihan oikeasti vaatia politikoilta (he noita rakennuksia hyväksyvät), että rakennetaan kauniimpaa. Ei ole vaikeata, politiikassa on huomattavasti vaikeampia asioita mistä pitää selvitä (kuten esim. itänaapurin touhut ja rahojen riittävyys sairaanhoidossa ja koulutuksessa).

Kauniimman rakentamisen vaatimuksesta pitää selvitä enimmäkseen ihan rakennuslautakunta-tasolla. Kaikki kaavat ja rakennussuunitelmat ovat nähtävillä ennen kuin menevät hyväksyntään. Onko suunnitelmia naapurustossa? Ovatko ruman näköisiä? Ottakaa yhteyttä rakennuslautakunnan jäseiniin ja keskustelkaa heidän kanssaan ennen kuin kaavaa tai rakentamissuunnitelmaa hyväksytään lautakunnassa.

Mitä edes on "Helsingin arkkitehtuuri?"

Ainoa yhdenmukainen rakennuskanta löytyy Senaatintorin ympäristöstä ja edustaa kehitysmaaversiota tsaarin ajan kaupunkirakentamisesta.

Kaikki muu on järkyttävää sillisalaattia jossa viereiset talot eivät näytä olevan edes samasta maasta tai vuosisadalta.

Ymmärtäisin rumuuden, jos hinnat olisivat edulliset, mutta kummallisintahan täsä yhtälössä on se, että on paitsi Euroopan rumimmat talot, myös pienimmät asunnot ja hintataso aivan törkeä. Ja näihin masentaviin, ahtaisiin ja ylihintaisiin hökkelihin kansa vielä sijoittaa koko varallisuutensa. Ministerit vaihtuvat, mutta ketään poliitikkoa ei mikään tässä ongelmassa kiinnosta. Asuntomarkkinoiden, sijoittajien ja pankkien annetaan käytännössä sanella kokonaisten sukupolvien kohtalo. Aivan hullu maa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä edes on "Helsingin arkkitehtuuri?"

Ainoa yhdenmukainen rakennuskanta löytyy Senaatintorin ympäristöstä ja edustaa kehitysmaaversiota tsaarin ajan kaupunkirakentamisesta.

Kaikki muu on järkyttävää sillisalaattia jossa viereiset talot eivät näytä olevan edes samasta maasta tai vuosisadalta.

Kuka trolli tällaista kirjoittaa? On niitä muitakin hienoja taloja, kuten esim. Kansallismuseo ja päärautatieasema.

Kuka trolli tällaista kirjoittaa? On niitä muitakin hienoja taloja, kuten esim. Kansallismuseo ja päärautatieasema.

Kannattaakin päteä ellei edes tajua mitä kysyttiin

Ei ole olemassa mitään Helsingille ominaista uniikkia "Helsingin arkkitehtuuria"

Helsingistä löytyy yksittäisiä taloja jotka edustavat jokaista 1880-luvun jälkeen käytössä ollutta tyylisuuntaa ja yleensä totaalisen yhteensopimattomia rakennuksia löytyy vierekkäin joka korttelista aivan kuin niitä olisi ripoteltu mielivaltaisesti taivaalta asemakaava täyteen.

Pasila, Kalasatama, Jätkäsaari, ihan järkyttävää. Ja leviää joka puolelle kulovalkean tavoin.m

Vierailija kirjoitti:

Kuka trolli tällaista kirjoittaa? On niitä muitakin hienoja taloja, kuten esim. Kansallismuseo ja päärautatieasema.

Kannattaakin päteä ellei edes tajua mitä kysyttiin

Ei ole olemassa mitään Helsingille ominaista uniikkia "Helsingin arkkitehtuuria"

Helsingistä löytyy yksittäisiä taloja jotka edustavat jokaista 1880-luvun jälkeen käytössä ollutta tyylisuuntaa ja yleensä totaalisen yhteensopimattomia rakennuksia löytyy vierekkäin joka korttelista aivan kuin niitä olisi ripoteltu mielivaltaisesti taivaalta asemakaava täyteen.

Se on aivan selvä asia, että Helsingin arkkitehtuuri on erilainen eri paikoissa ja myös valitettavasti niin, että usein jopa vierekkäät rakennukset eivät sovi mitenkään yhteeen (esim. Ateneum ja Makkaratalo). Kyllä silti voi puhua "Helsingin arkkitehtuurista". Se on käytännössä sitten monin paikoin sitä liiallista sillisalaattia, asia johon halutaan muutosta.

En ole itse arkkitehti, mutta olen aika paljon arkkitehtien kanssa töissä ja ihmetyttää tämä kamala hinku keksiä "jotain uutta". Mikä ihmeen itseisarvo sillä "jotain uudella" on? Jos eivät parempaa tai kauniimpaa keksi kun mitä aikaisemmin on tehty, niin tehkööt sitten jossain vanhassa tyylissä. Kyllä siihen joka tapauksessa tulee oman aikansa leima ihan vaikka materiaalituotannon ja ilmasonmuutoksen vaatimusten vuoksi. Arkkitehtuuri ei ole kuin muoti tai taide, joka voi piilottaa johonkin kaappiin, jos sitä ei haluta nähdä. Me joudumme kaikki katsomaan arkkitehtuuria joka päivä kaupungissa.

Kyllä silti voi puhua "Helsingin arkkitehtuurista". Se on käytännössä sitten monin paikoin sitä liiallista sillisalaattia, asia johon halutaan muutosta.

Helsingille ominainen arkkitehtuuri voitaisiin määritellä niin ettei 1950-luvun jälkeen ole pystytetty yhtään mörskää joka ei näyttäisi motoriikkahäiriöisen 9-vuotiaan piirtämältä ja joka sopisi ympäristöönsä alle 3 promillen kännissä tarkasteltuna.