Olen psykiatrin diagnosoima narsisti

Minkä ikäinen olet? Oletko koskaan ollut työelämässä tai opiskellut?

Ap on siis persoonallisuushäiriön lisäksi tyhmä, ei pelkästään persoonallisuushäiriöinen. Nyt voi jokainen täällä ottaa sen netin tietopankin käyttöönsä ja googlata sanan "persoonallisuushäiriö". Tuo diagnoosi ei tee kenestäkään narsistia ja mikäli diagnoosi olisi narsismi, olisi se kirjattu ihan sillä nimellä eikä kierrelty ja kaarreltu asiaa kirjaamalla "vain" persoonallisuushäiriöiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Oletko koskaan ollut työelämässä tai opiskellut?

Olen melkein 40v. Aikoinaan olin monenmonta kertaa, monenmonta vuotta, sekä töissä että opinnoissa. Olen jo ajat sitten jättäytynyt pois kaikesta tuollaisesta. Ei minulla enää ole mitään syytä minkäänlaiseen aktiivisuuteen, osallisuuteen, eikä mihinkään muuhunkaan.

ap

Psyk.opiskelija. kirjoitti:

Ap on siis persoonallisuushäiriön lisäksi tyhmä, ei pelkästään persoonallisuushäiriöinen. Nyt voi jokainen täällä ottaa sen netin tietopankin käyttöönsä ja googlata sanan "persoonallisuushäiriö". Tuo diagnoosi ei tee kenestäkään narsistia ja mikäli diagnoosi olisi narsismi, olisi se kirjattu ihan sillä nimellä eikä kierrelty ja kaarreltu asiaa kirjaamalla "vain" persoonallisuushäiriöiseksi.

Ne ei ikinä kerro narsismidiagnoosia potilaalle, koska narsismi on salainen diagnoosi.

Ei ne kertonut mulle melkein mitään muutakaan suoraan. Melkein kaiken mahdollisen ne ilmaisi kierrellen ja kaarrellen, vihjaillen, "antaen ymmärtää". En minä niistä heidän vihjailemistaan asioista tosin melkein mitään ymmärtänyt.

ap

Vierailija kirjoitti:

Psyk.opiskelija. kirjoitti:

Ap on siis persoonallisuushäiriön lisäksi tyhmä, ei pelkästään persoonallisuushäiriöinen. Nyt voi jokainen täällä ottaa sen netin tietopankin käyttöönsä ja googlata sanan "persoonallisuushäiriö". Tuo diagnoosi ei tee kenestäkään narsistia ja mikäli diagnoosi olisi narsismi, olisi se kirjattu ihan sillä nimellä eikä kierrelty ja kaarreltu asiaa kirjaamalla "vain" persoonallisuushäiriöiseksi.

Ne ei ikinä kerro narsismidiagnoosia potilaalle, koska narsismi on salainen diagnoosi.

Ei ne kertonut mulle melkein mitään muutakaan suoraan. Melkein kaiken mahdollisen ne ilmaisi kierrellen ja kaarrellen, vihjaillen, "antaen ymmärtää". En minä niistä heidän vihjailemistaan asioista tosin melkein mitään ymmärtänyt.

ap

Kyllä ne kertoo. Se mitä sinulla on tässä on piirteitä useasta persoonallisuushäiriöstä, sinulla on työdiagnoosi. Tämä näkyy sinun kirjoituksestakin että siellä on piirteitä vähän siitä sun tuosta. Sen osaa jo sanoa että olet juuri sitä ihmistyyppiä joka käy kerran viikossa lääkärissä hakemassa itselleen diagnoosia milloin mistäkin jotta kyseisellä sairaudella saisi huomiota. Kuten sinä nyt tässäkin teet.

Kehu vähän itseäsi, missä olet hyvä, muita parempi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauanko diagnoosiin meni? Miten tähän lopputulemaan päädyttiin?

Menin terveyskeskukselle yleislääkärille. Olin etukäteen lappuselle kirjoittanut oireitani, annoin lappusen lääkärille, hän luki sen ja sanoi "oireiden taustalla taitaa olla jokin trauma, lähetän sinut eteenpäin". Niin sitten myöhemmin pääsin tapaamaan psyk.hoitajaa. Parit kerrat kun olin hoitajaa tavannut niin ne pisti mut käyttämään masennuslääkkeitä, käytin niitä muutaman kuukauden, sitten taas tapasin sen hoitajan, ja koska masennuslääkkeet eivät olleet tuottaneet positiivista vaikutusta niin masennuslääkitys lopetettiin. Hoitaja pisti mut tapaamaan psykiatrin. Psykiatri kirjoitti potilastietoihin "tulee vaikutelma karaktääripatologiasta (persoonallisuushäiriöstä)" tms.

Sitten taas tapasin sitä hoitajaa. Ja sitten hoitaja pisti mut tapaamaan psykologin. Psykologi näytti niitä musteläikkäkuvia ja teki mulle useita "palikkatestejä" ja kyselyitä jne. Sitten taas tapasin sen psykiatrin, siis toisen kerran. Ja tällä toisella kerralla psykiatri sai diagnoosinsa valmiiksi, kirjoitti potilastietoihin "vaikutelma karaktääripatologiasta vahvistunut" ja kirjoitti mulle diagnoosin "tarkemmin määrittämätön persoonallisuushäiriö". Ja psykiatri myös kirjoitti potilastietoihini "psykologin testeissä ei löytynyt viitteitä psykoottisuudesta" tms.

Sen jälkeen tapasin taas sitä hoitajaa. Mutta koska hoito ei edennyt millään lailla yhtään, eli siis sen hoitajan tapaaminen oli yhtä tyhjän kanssa, niin jonkin ajan päästä vain lakkasin käymästä häntä tapaamassa. Siihen se "hoito" sitten loppui, tuosta on jo vuosia.

ap

Kirjoitan nyt vähän tarkemmin tuosta hoito-/diagnosointiprosessista. Yleislääkäri tosiaan mainitsi "taitaa olla trauma". Mutta häntä en koskaan enää nähnyt ja myöskään tuon jälkeen ei yksikään ammattiauttaja enää maininnut sanaa "trauma".

Aiemmin minulla oli ollut ongelmia poliisin kanssa. Ne ongelmat olivat jo täysin takana, mutta se hoitaja kuitenkin kysyi niistä, ei kysynyt paljon, vaan kysyi vain jotain yhden tai kaksi kysymystä. Vastauksena minä valehtelin hänelle. Mutta hoitaja tiesi mistä niissä poliisiongelmissa oli ollut kyse, hän vain ei sitä minulle kertonut. No, myöhemmin, jollain toisella tapaamisella hoitaja uudestaan kysyi tasan saman kysymyksen niistä poliisiongelmista, vähän niinkuin ihan vain "ohimennen tarkistaakseen", tyyliin "niin mistä niissä poliisiongelmissa olikaan kyse?" Ja niin minä kerroin hänelle taas tasan saman valheen.

Mitä todennäköisimmin tuo oli jo osa "narsistitestaamista". Hoitaja oli jo aiemmin huomannut että olin valehdellut hänelle, joten hänen piti tarkistaa että olenko minä ihan oikeasti persoonallisuushäiriöinen patologinen valehtelija, olenko valheiden toistelija. Koska eihän yhden kerran valehteleminen heille vielä riitä todisteeksi. Se vain antoi syyn epäillä. Heidän tarvitsi vahvistaa tuo epäilys kysymällä uudestaan. Jos potilas kaksi kertaa tekee saman "luonnevikaisen teon" niin se vahvistaa heidän epäilyksensä. Mutta tietenkään tästä hoitaja ei kertonut minulle mitään, hoitaja ei kertonut tietävänsä totuutta poliisiongelmistani ja hoitaja ei kertonut että hän tiesi minun valehtelevan.

ap

Eikö valehteleminen ole mielestäsi tyhmää?

Kertaakaan elämässäni en ole tahallani valehdellut. Paitsi esim lapsena hölmöyksissäni jonkin lapsellisen aprillipilan "mulla on AIDS! Eipäs ole, aprillia!"

Mutta psyk.työntekijöille en valehdellut tahallani, vaan siksi että he olivat niin saaatanan pelottavia. Pelkäsin heitä niin paljon etten uskaltanut puhua totta, siis pelottavuudellaan he pakottivat minut valehtelemaan. Teepäs testi: mene jonkun luokse puukko kädessä, ala uhkailla puukolla, katso mitä kaikkia valheita saat hänet kertomaan, katso kuinka paljon potaskaa saat hänet puhumaan. Saat hänet laulamaan vaikka minkälaisia hulluja virsiä, jokeltamaan päättömyyksiä.

ap

Tässä nähdään loistavasti narsismille tyypillinen piirre.

Fakta: henkilö valehteli haastattelussa.

Henkilön oma tulkinta: en valehdellut tahallani, vaan toiset pakottivat minut valehtelemaan.

Eli kaikki on aina jonkun toisen syytä, mikään ei ole koskaan narsistin omaa syytä.

Olipa ap:lla mitä muita ongelmia tahansa, tämä ainakin on narsistinen ominaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauanko diagnoosiin meni? Miten tähän lopputulemaan päädyttiin?

Menin terveyskeskukselle yleislääkärille. Olin etukäteen lappuselle kirjoittanut oireitani, annoin lappusen lääkärille, hän luki sen ja sanoi "oireiden taustalla taitaa olla jokin trauma, lähetän sinut eteenpäin". Niin sitten myöhemmin pääsin tapaamaan psyk.hoitajaa. Parit kerrat kun olin hoitajaa tavannut niin ne pisti mut käyttämään masennuslääkkeitä, käytin niitä muutaman kuukauden, sitten taas tapasin sen hoitajan, ja koska masennuslääkkeet eivät olleet tuottaneet positiivista vaikutusta niin masennuslääkitys lopetettiin. Hoitaja pisti mut tapaamaan psykiatrin. Psykiatri kirjoitti potilastietoihin "tulee vaikutelma karaktääripatologiasta (persoonallisuushäiriöstä)" tms.

Sitten taas tapasin sitä hoitajaa. Ja sitten hoitaja pisti mut tapaamaan psykologin. Psykologi näytti niitä musteläikkäkuvia ja teki mulle useita "palikkatestejä" ja kyselyitä jne. Sitten taas tapasin sen psykiatrin, siis toisen kerran. Ja tällä toisella kerralla psykiatri sai diagnoosinsa valmiiksi, kirjoitti potilastietoihin "vaikutelma karaktääripatologiasta vahvistunut" ja kirjoitti mulle diagnoosin "tarkemmin määrittämätön persoonallisuushäiriö". Ja psykiatri myös kirjoitti potilastietoihini "psykologin testeissä ei löytynyt viitteitä psykoottisuudesta" tms.

Sen jälkeen tapasin taas sitä hoitajaa. Mutta koska hoito ei edennyt millään lailla yhtään, eli siis sen hoitajan tapaaminen oli yhtä tyhjän kanssa, niin jonkin ajan päästä vain lakkasin käymästä häntä tapaamassa. Siihen se "hoito" sitten loppui, tuosta on jo vuosia.

ap

Kirjoitan nyt vähän tarkemmin tuosta hoito-/diagnosointiprosessista. Yleislääkäri tosiaan mainitsi "taitaa olla trauma". Mutta häntä en koskaan enää nähnyt ja myöskään tuon jälkeen ei yksikään ammattiauttaja enää maininnut sanaa "trauma".

Aiemmin minulla oli ollut ongelmia poliisin kanssa. Ne ongelmat olivat jo täysin takana, mutta se hoitaja kuitenkin kysyi niistä, ei kysynyt paljon, vaan kysyi vain jotain yhden tai kaksi kysymystä. Vastauksena minä valehtelin hänelle. Mutta hoitaja tiesi mistä niissä poliisiongelmissa oli ollut kyse, hän vain ei sitä minulle kertonut. No, myöhemmin, jollain toisella tapaamisella hoitaja uudestaan kysyi tasan saman kysymyksen niistä poliisiongelmista, vähän niinkuin ihan vain "ohimennen tarkistaakseen", tyyliin "niin mistä niissä poliisiongelmissa olikaan kyse?" Ja niin minä kerroin hänelle taas tasan saman valheen.

Mitä todennäköisimmin tuo oli jo osa "narsistitestaamista". Hoitaja oli jo aiemmin huomannut että olin valehdellut hänelle, joten hänen piti tarkistaa että olenko minä ihan oikeasti persoonallisuushäiriöinen patologinen valehtelija, olenko valheiden toistelija. Koska eihän yhden kerran valehteleminen heille vielä riitä todisteeksi. Se vain antoi syyn epäillä. Heidän tarvitsi vahvistaa tuo epäilys kysymällä uudestaan. Jos potilas kaksi kertaa tekee saman "luonnevikaisen teon" niin se vahvistaa heidän epäilyksensä. Mutta tietenkään tästä hoitaja ei kertonut minulle mitään, hoitaja ei kertonut tietävänsä totuutta poliisiongelmistani ja hoitaja ei kertonut että hän tiesi minun valehtelevan.

ap

Eikö valehteleminen ole mielestäsi tyhmää?

Kertaakaan elämässäni en ole tahallani valehdellut. Paitsi esim lapsena hölmöyksissäni jonkin lapsellisen aprillipilan "mulla on AIDS! Eipäs ole, aprillia!"

Mutta psyk.työntekijöille en valehdellut tahallani, vaan siksi että he olivat niin saaatanan pelottavia. Pelkäsin heitä niin paljon etten uskaltanut puhua totta, siis pelottavuudellaan he pakottivat minut valehtelemaan. Teepäs testi: mene jonkun luokse puukko kädessä, ala uhkailla puukolla, katso mitä kaikkia valheita saat hänet kertomaan, katso kuinka paljon potaskaa saat hänet puhumaan. Saat hänet laulamaan vaikka minkälaisia hulluja virsiä, jokeltamaan päättömyyksiä.

ap

Tässä nähdään loistavasti narsismille tyypillinen piirre.

Fakta: henkilö valehteli haastattelussa.

Henkilön oma tulkinta: en valehdellut tahallani, vaan toiset pakottivat minut valehtelemaan.

Eli kaikki on aina jonkun toisen syytä, mikään ei ole koskaan narsistin omaa syytä.

Olipa ap:lla mitä muita ongelmia tahansa, tämä ainakin on narsistinen ominaisuus.

Ap nyt selittää mitä sattuu, koska haluaa esittää narsistia hyvin puutteellisin tiedoin. Huomionhakuinen persoonallisuushäiriö laittaa tekemään tuollaista sepittelyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Oletko koskaan ollut työelämässä tai opiskellut?

Olen melkein 40v. Aikoinaan olin monenmonta kertaa, monenmonta vuotta, sekä töissä että opinnoissa. Olen jo ajat sitten jättäytynyt pois kaikesta tuollaisesta. Ei minulla enää ole mitään syytä minkäänlaiseen aktiivisuuteen, osallisuuteen, eikä mihinkään muuhunkaan.

ap

Otin nyt vain tämän yhden vastaksen lainaukseen, mutta oli tuolla muitakin, mistä näkee selvästi ettet omaa vahvasti narsistisia piirteitä.

Narsistinen ihminen olisi vastannut tuohon ylläolevaan jotain sensuuntaista, että hänen ei enää tarvitse itseään uuvuttaa töissä, raatakoon muut hänen puolestaan. Narsisti ei ikinä myönnä olevansa jotenkin saamaton ja laiska. Ei. Hän on aina tehnyt enemmän, rankempaa ja paremmin.

Palstalla oli vähän aikaa sitten toinen, joka kertoi narsismistaan. En löydä ketjua, mutta siinä oli sitä selkeää ylimielisyyttä ja toisten tunteista välittämättömyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Oletko koskaan ollut työelämässä tai opiskellut?

Olen melkein 40v. Aikoinaan olin monenmonta kertaa, monenmonta vuotta, sekä töissä että opinnoissa. Olen jo ajat sitten jättäytynyt pois kaikesta tuollaisesta. Ei minulla enää ole mitään syytä minkäänlaiseen aktiivisuuteen, osallisuuteen, eikä mihinkään muuhunkaan.

ap

Otin nyt vain tämän yhden vastaksen lainaukseen, mutta oli tuolla muitakin, mistä näkee selvästi ettet omaa vahvasti narsistisia piirteitä.

Narsistinen ihminen olisi vastannut tuohon ylläolevaan jotain sensuuntaista, että hänen ei enää tarvitse itseään uuvuttaa töissä, raatakoon muut hänen puolestaan. Narsisti ei ikinä myönnä olevansa jotenkin saamaton ja laiska. Ei. Hän on aina tehnyt enemmän, rankempaa ja paremmin.

Palstalla oli vähän aikaa sitten toinen, joka kertoi narsismistaan. En löydä ketjua, mutta siinä oli sitä selkeää ylimielisyyttä ja toisten tunteista välittämättömyyttä.

Unohdat nyt kokonaan sen toisen narsistityypin, ohutnahkaisen uhriutujatyypin. Samaa narsismia se on pohjimmiltaan, mutta ilmenee lähinnä kurjuudessa kilpailuna eli ilmiasultaan toisenlainen.

Ap:lla ei ole todettu narsistista pers.häiriötä, tutkimuksethan jäivät kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Oletko koskaan ollut työelämässä tai opiskellut?

Olen melkein 40v. Aikoinaan olin monenmonta kertaa, monenmonta vuotta, sekä töissä että opinnoissa. Olen jo ajat sitten jättäytynyt pois kaikesta tuollaisesta. Ei minulla enää ole mitään syytä minkäänlaiseen aktiivisuuteen, osallisuuteen, eikä mihinkään muuhunkaan.

ap

Otin nyt vain tämän yhden vastaksen lainaukseen, mutta oli tuolla muitakin, mistä näkee selvästi ettet omaa vahvasti narsistisia piirteitä.

Narsistinen ihminen olisi vastannut tuohon ylläolevaan jotain sensuuntaista, että hänen ei enää tarvitse itseään uuvuttaa töissä, raatakoon muut hänen puolestaan. Narsisti ei ikinä myönnä olevansa jotenkin saamaton ja laiska. Ei. Hän on aina tehnyt enemmän, rankempaa ja paremmin.

Palstalla oli vähän aikaa sitten toinen, joka kertoi narsismistaan. En löydä ketjua, mutta siinä oli sitä selkeää ylimielisyyttä ja toisten tunteista välittämättömyyttä.

Unohdat nyt kokonaan sen toisen narsistityypin, ohutnahkaisen uhriutujatyypin. Samaa narsismia se on pohjimmiltaan, mutta ilmenee lähinnä kurjuudessa kilpailuna eli ilmiasultaan toisenlainen.

Ap:lla ei ole todettu narsistista pers.häiriötä, tutkimuksethan jäivät kesken.

Eli hulluhan sinä olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Oletko koskaan ollut työelämässä tai opiskellut?

Olen melkein 40v. Aikoinaan olin monenmonta kertaa, monenmonta vuotta, sekä töissä että opinnoissa. Olen jo ajat sitten jättäytynyt pois kaikesta tuollaisesta. Ei minulla enää ole mitään syytä minkäänlaiseen aktiivisuuteen, osallisuuteen, eikä mihinkään muuhunkaan.

ap

Otin nyt vain tämän yhden vastaksen lainaukseen, mutta oli tuolla muitakin, mistä näkee selvästi ettet omaa vahvasti narsistisia piirteitä.

Narsistinen ihminen olisi vastannut tuohon ylläolevaan jotain sensuuntaista, että hänen ei enää tarvitse itseään uuvuttaa töissä, raatakoon muut hänen puolestaan. Narsisti ei ikinä myönnä olevansa jotenkin saamaton ja laiska. Ei. Hän on aina tehnyt enemmän, rankempaa ja paremmin.

Palstalla oli vähän aikaa sitten toinen, joka kertoi narsismistaan. En löydä ketjua, mutta siinä oli sitä selkeää ylimielisyyttä ja toisten tunteista välittämättömyyttä.

Unohdat nyt kokonaan sen toisen narsistityypin, ohutnahkaisen uhriutujatyypin. Samaa narsismia se on pohjimmiltaan, mutta ilmenee lähinnä kurjuudessa kilpailuna eli ilmiasultaan toisenlainen.

Ap:lla ei ole todettu narsistista pers.häiriötä, tutkimuksethan jäivät kesken.

Se uhriutuminenkin vedetään äärimmilleen. On kurjempaa ja vaikeampaa kuin muilla. Liioitellaan aivan älyttömiin mittasuhteisiin kaikki asiat. Kurjuus on pohjatonta ja niin paljon dramaattisempaa kuin kellään ikinä.

Ap nyt vaan otsikossoon suoraan väitti olevansa narsisti.

Omituista siinä diagnosointiprosessissa oli että traumoja ei testattu, ei poissuljettu.

Esim masennus testattiin, poissuljettiin, sillä että käytin joitain kuukausia masennuslääkkeitä ja kun ne eivät tuottaneet positiivista tulosta niin ne sanoivat "siinä tapauksessa sinulla ei ole masennus".

Ja psykoosi testattiin, poissuljettiin, kun psykologi näytti minulle musteläikkiä.

Sekä masennuksen että psykoosin poissulkemisen he merkitsivät potilastietoihini. Traumoista ei potilastiedoissa ollut sanaakaan. Terveyskeskuksen yleislääkäri oli ensimmäisellä tapaamisella maininnut sanan trauma... mutta sen jälkeen eivät psyk. työntekijät sitä sanaa ikinä maininneet. Kuin koko trauma-ajatus olisi unohtunut jonnekin, kadonnut, haihtunut, ei mitään mainintaa missään.

Outoa että jättivät trauma-vaihtoehdon tarkistamatta.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäinen olet? Oletko koskaan ollut työelämässä tai opiskellut?

Olen melkein 40v. Aikoinaan olin monenmonta kertaa, monenmonta vuotta, sekä töissä että opinnoissa. Olen jo ajat sitten jättäytynyt pois kaikesta tuollaisesta. Ei minulla enää ole mitään syytä minkäänlaiseen aktiivisuuteen, osallisuuteen, eikä mihinkään muuhunkaan.

ap

Otin nyt vain tämän yhden vastaksen lainaukseen, mutta oli tuolla muitakin, mistä näkee selvästi ettet omaa vahvasti narsistisia piirteitä.

Narsistinen ihminen olisi vastannut tuohon ylläolevaan jotain sensuuntaista, että hänen ei enää tarvitse itseään uuvuttaa töissä, raatakoon muut hänen puolestaan. Narsisti ei ikinä myönnä olevansa jotenkin saamaton ja laiska. Ei. Hän on aina tehnyt enemmän, rankempaa ja paremmin.

Palstalla oli vähän aikaa sitten toinen, joka kertoi narsismistaan. En löydä ketjua, mutta siinä oli sitä selkeää ylimielisyyttä ja toisten tunteista välittämättömyyttä.

Paitsi ehkä jos on olemassa joku absoluuttisen narsistinen ihminen joka uskoo olevansa kertakaikkisen ainutlaatuinen koko maailmassa. Silloinhan hän ei mitenkään voi jättää muita raatamaan hänen puolestaan, ei voi jättää muita tekemään hänen töitään, koska hänhän on ainoa koko maailmassa joka hänen oman ainutlaatuisen työnsä osaa tehdä ;)

Tai vaikkapa Adolf Hitler. Hänellä oli työt kesken vielä. Juutalaiset oli vielä hävittämättä. Hänellä oli ainutlaatuinen pyhä velvollisuus hävittää juutalaiset. Ehkä hän olisi mielellään jäänyt eläkkeelle, lepäämään, loisimaan. Mutta ei voinut jäädä, ennen kuin sai työnsä valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et vastannut siihen kysymykseen onko sinut koskaan tuomittu rikoksesta?

"Poliisiongelmaan" viitattiin.

Kyllä. Ja siinä oli kyse siitä että olin tehnyt rikoksen, ihan aidosti oikeasti olin täysin syyllinen ja sen poliisikin oli todennut. Mutta hoitajalle valehtelin sillä lailla että kerroin asiasta "lievemmin" niin etten mukamas olisikaan ihan niin täysin syyllinen.

En tiedä mitä kaikkea hoitaja/psykiatri tuosta valehtelustani päätteli. Toki sen että valehtelin. Mutta ehkä enemmänkin. Koska jos joku jää kiinni pahanteosta niin psyk työntekijöille taitaa olla merkitystä sillä että se pahantekijä myöntää tekonsa ja on siitä pahoillaan ja katuu sitä ja kertoo siitä avoimesti rehellisesti. Kun taas minä jäin kiinni pahanteosta mutta valehtelin siitä. Joten tuosta he kenties päättelivät esim että olen "vastuunpakoilija", en ota vastuuta omien pahojen tekojeni huonoista seurauksista, yritin kiinni jäätyäni halpamaisesti "livahtaa pakoon kuin koira veräjästä",...

ap

Ei sinun kannata vaivata päätäsi sillä asialla. Sinulla ei ole mitään diagnoosiakaan. Yksittäisestä kysymyksestä ei tehdä pitkälle meneviä päätelmiä, vaan kyse on kokonaisvaikutelmasta, elämänhistoriasta ja siitä, millainen kuva sinusta muiden havainnoimana on muodostunut vaikkapa terveydenhuollon merkintöjen perusteella.

Ei, olet väärässä, kirjoitat potaskaa. Narsisti (narsistinen persoonallisuushäiriö) on lääketieteellinen diagnoosi, siis tieteellinen juttu, tieteisiin perustuvat diagnoosi. Kun taas sinun mainitsema kokonaisvaikutelma/vaikutelma ei ole tieteellinen juttu. Vaikutelma on subjektiivinen/henkilökohtainen juttu. Eri henkilöt saattavat samassa tilanteessa saada eri vaikutelman.

Kun tieteellistä tietoa kerätään niin siinä käytetään tieteellisiä tiedonhankintamenetelmiä. Tieteellisiä tiedonhankintamenetelmiä käytettäessä saadaan lopputuloksena aina samat tiedot - ihan riippumatta siitä kuka niitä tietoja kerää! Tiede on täysin riippumatonta siitä kuka sitä tekee. Samoilla tieteellisillä menetelmillä saadaan aina samat tulokset. Tiede on siis objektiivista.

Kun taas vaikutelma on subjektiivista, vaikutelmiin perustuvat tulokset riippuvat siitä kuka niitä vaikutelmia tekee. Kun eri henkilöt tekevät vaikutelmia niin heidän vaikutelmansa saattavat olla aivan täysin erilaisia.

Toisin sanoen: mikään tieteellinen toiminta ei ikinä perustu minkäänlaiseen yhdenkään ihmisen vaikutelmaan. Ja koska kaikki diagnoosit ovat lääketieteellisiä diagnooseja eli tieteeseen pohjautuvia, niin yksikään diagnoosi ei ikimaailmassa perustu yhteenkään vaikutelmaan, vaan kaikki diagnoosit perustuvat aina pelkästään objektiivisiin tieteellisin keinoin hankittuihin tietoihin.

Joten kun narsisteista puhutaan niin on aivan turha puhua vaikutelmista yhtään mitään. Vaikutelmat eivät liity asiaan mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et vastannut siihen kysymykseen onko sinut koskaan tuomittu rikoksesta?

"Poliisiongelmaan" viitattiin.

Kyllä. Ja siinä oli kyse siitä että olin tehnyt rikoksen, ihan aidosti oikeasti olin täysin syyllinen ja sen poliisikin oli todennut. Mutta hoitajalle valehtelin sillä lailla että kerroin asiasta "lievemmin" niin etten mukamas olisikaan ihan niin täysin syyllinen.

En tiedä mitä kaikkea hoitaja/psykiatri tuosta valehtelustani päätteli. Toki sen että valehtelin. Mutta ehkä enemmänkin. Koska jos joku jää kiinni pahanteosta niin psyk työntekijöille taitaa olla merkitystä sillä että se pahantekijä myöntää tekonsa ja on siitä pahoillaan ja katuu sitä ja kertoo siitä avoimesti rehellisesti. Kun taas minä jäin kiinni pahanteosta mutta valehtelin siitä. Joten tuosta he kenties päättelivät esim että olen "vastuunpakoilija", en ota vastuuta omien pahojen tekojeni huonoista seurauksista, yritin kiinni jäätyäni halpamaisesti "livahtaa pakoon kuin koira veräjästä",...

ap

Ei sinun kannata vaivata päätäsi sillä asialla. Sinulla ei ole mitään diagnoosiakaan. Yksittäisestä kysymyksestä ei tehdä pitkälle meneviä päätelmiä, vaan kyse on kokonaisvaikutelmasta, elämänhistoriasta ja siitä, millainen kuva sinusta muiden havainnoimana on muodostunut vaikkapa terveydenhuollon merkintöjen perusteella.

Ei, olet väärässä, kirjoitat potaskaa. Narsisti (narsistinen persoonallisuushäiriö) on lääketieteellinen diagnoosi, siis tieteellinen juttu, tieteisiin perustuvat diagnoosi. Kun taas sinun mainitsema kokonaisvaikutelma/vaikutelma ei ole tieteellinen juttu. Vaikutelma on subjektiivinen/henkilökohtainen juttu. Eri henkilöt saattavat samassa tilanteessa saada eri vaikutelman.

Kun tieteellistä tietoa kerätään niin siinä käytetään tieteellisiä tiedonhankintamenetelmiä. Tieteellisiä tiedonhankintamenetelmiä käytettäessä saadaan lopputuloksena aina samat tiedot - ihan riippumatta siitä kuka niitä tietoja kerää! Tiede on täysin riippumatonta siitä kuka sitä tekee. Samoilla tieteellisillä menetelmillä saadaan aina samat tulokset. Tiede on siis objektiivista.

Kun taas vaikutelma on subjektiivista, vaikutelmiin perustuvat tulokset riippuvat siitä kuka niitä vaikutelmia tekee. Kun eri henkilöt tekevät vaikutelmia niin heidän vaikutelmansa saattavat olla aivan täysin erilaisia.

Toisin sanoen: mikään tieteellinen toiminta ei ikinä perustu minkäänlaiseen yhdenkään ihmisen vaikutelmaan. Ja koska kaikki diagnoosit ovat lääketieteellisiä diagnooseja eli tieteeseen pohjautuvia, niin yksikään diagnoosi ei ikimaailmassa perustu yhteenkään vaikutelmaan, vaan kaikki diagnoosit perustuvat aina pelkästään objektiivisiin tieteellisin keinoin hankittuihin tietoihin.

Joten kun narsisteista puhutaan niin on aivan turha puhua vaikutelmista yhtään mitään. Vaikutelmat eivät liity asiaan mitenkään.

Ja myös aloittaja kirjoitti samalla lailla potaskaa. Hän kirjoitti:

>>  Psykiatri kirjoitti potilastietoihin "tulee vaikutelma karaktääripatologiasta (persoonallisuushäiriöstä)" tms. <<

Siis aloittaja kirjoitti että hänen lääkärinsä olisi mukamas kirjoittanut potilastietoihin jotain jostain vaikutelmasta. Mutta, koska lääkärit tekevät tieteisiin pohjautuvaa työtä - eli ei vaikutelmiin pohjautuvaa työtä - niin yksikään lääkäri ei ikinä kirjoittaisi yhdenkään potilaan potilastietoihin yhtikäs mitään mistään vaikutelmasta. Aloittaja väitti että hänen lääkärinsä oli kirjoittanut potilastietoihin sanan "vaikutelma" - ja se nyt vain ei mitenkään ole mahdollista. Yksikään lääkäri ei tuollaista sanaa työssään ikinä käyttäisi. Koska lääkärit eivät tee subjektiivista vaikutelmatyötä vaan objektiivista lääketieteellistä työtä.

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla sait diagnoosin? Huijaisivatko läheiset sut lääkäriin ja antoivat omat haastattelunsa vai miten tämä niinkuin tapahtui?

Heti luuli kumihuuli. eihän ap mikään narsisti ole, arvasin heti ennen avaamatta edes ketjua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla sait diagnoosin? Huijaisivatko läheiset sut lääkäriin ja antoivat omat haastattelunsa vai miten tämä niinkuin tapahtui?

Heti luuli kumihuuli. eihän ap mikään narsisti ole, arvasin heti ennen avaamatta edes ketjua.

Mun puoliso on saanut diagnoosin narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Itse meni lääkäriin eikä meiltä läheisiltä todellakaan kyselty mitään.