Lue keskustelun säännöt.
Juotiinko teidän lapsuudessa ne vettä 10 l:n ämpäristä vuorotellen kauhalla hörppien?
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri niin tehtiin. Oli vesiämpäri kannettu sisälle.
Niinpä. Meille haettiin vettä kottikärryllä ämpärissä ja saavissa lähistöltä sijaitsevalta navetalta vesihanasta. Pihassamme oli kaivo, josta otettiin kai pyykkivettä ja kasveille vettä. Ämpäriin pantiin naru ja se nakattiin alassuin kaivoon ja toivottiin että se hörppää ainakin jonkin verran vettä sisäänsä. Sitten ämpäri vedettiin ylös 🙂
Minä ap kirjoitin tämän kommentin.
Muistin tässä myös, että eteisessä oli ämpäri johon pissattiin ja kakattiin. Kun ämpäri alkoi täyttyä, se käytiin tyhjentämässä ulos. 😣 Voi sitä hajua, vaikka eihän lapsi sitä niin ymmärrä.
Ap, 60-luvulla syntynyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vesi kannettiin ämpärillä sisälle ja kauha siinä oli, mutta ei siitä kyllä juoda saanut. Vesi juotiin lasista ja jos oli pienintäkään epäilystä veden sotkeentumisesta, se meni käsien pesuun ja puhdasta tilalle.
Ei, vaan pillillä. Ensimmäiset elinvuodet koko perheellä oli yksi yhteinen pilli käytössä. Sitten rikastuttiin ja jokainen sai synttärilahjaksi oman pillin.!
Minun kotonani juotiin samasta kauhasta kaikki. Olen syntynyt 50-luvulla. Myöskin oli laskiämpäri
likavesiä ja yöpissimisiä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei. Jopa vuonna 1902 syntynyt mummini korosti sitä, että vesiämpäri on pidettävä puhtaana. Vettä otettiin ämpäristä kauhalla omaan mukiin niin, että kauha ei koskettanut mukia. Hän oli myös ylpeä siitä, että hänen lastensa lapsikuolleisuus kulkutauteihin oli 0. Syljeskely oli kielletty. Hän pelkäsi tuberkuloosia. Hän noudatti terveysohjeita ja oli ylpeä mm luku- ja laskutaidostaan, sillä hän oli saanut käydä koulua vain joitain viikkoja. Hän luki itsekseen.
Sulla on ollut hieno mummi.
Itse asiassa yhteen aikaan kyllä. Muistan kun lapsuudessa asuttiin jonkinaikaa talossa missä ei ollut juoksevaa vettä. Tai oli jos itse jaksoi juosta kaivolta. Keittiössä oli ämpäri josta kauhottiin hyvää kaivovettä kun janotti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaadettiin lasiin. Tosi epähygieenistä juoda samasta kauhasta. Sotkee myös ämpärin veden.
Meillä sanottiin sitä kauhaa napuksi. Napusta juotiin jokainen vuorotellen. Terveenä pysyttiin, kun ei ollut liian hygieenistä. Näin tehtiin lapsuudenkodissani -60 luvulla ja vesi vintattiin omasta kaivosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri niin tehtiin. Oli vesiämpäri kannettu sisälle.
Niinpä. Meille haettiin vettä kottikärryllä ämpärissä ja saavissa lähistöltä sijaitsevalta navetalta vesihanasta. Pihassamme oli kaivo, josta otettiin kai pyykkivettä ja kasveille vettä. Ämpäriin pantiin naru ja se nakattiin alassuin kaivoon ja toivottiin että se hörppää ainakin jonkin verran vettä sisäänsä. Sitten ämpäri vedettiin ylös 🙂
meillä oli mummolassa pitkän varren päässä sellanen peltinen iso kurkkupurkki ja sillä otettiin kaivosta vettä. Ämpärit aina hajos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun kotonani juotiin samasta kauhasta kaikki. Olen syntynyt 50-luvulla. Myöskin oli laskiämpäri
likavesiä ja yöpissimisiä varten.
Samat jutut meillä.
Kyllä. Ja meillä oli ihan vesijohto, lämminvesivaraaja jne. Ja runsaasti sähkökatkoja, joten tiskipöydällä oli aina kannellinen ämpäri täynnä vettä, sieltä otettiin juotavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KYLLÄ JUOTIIN !
Ja kaikissa maalaistaloissa siinä lähiympäristössä -60 luvulla. Se oli normaalia siihen aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Tilaisit nyt sen lääkäriajan🙈
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu
Myöskin hiihettiin kouluun 30km ylämäkeen aamuin, illoin.
Ja sillä yhdellä suksella hiihtivät kaikki perheen kymmenen lasta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli kaupungissa hanasta vesi, mutta kävimme usein kylässä maalla ja siellä vesi oli tosiaan ämpärissä ja siitä taidettiin käydä ryyppimässä suoraan kauhasta. Koska siellä ei ollut sisävessaakaan, niin saattoi olla aika noropommi lähellä. En muista kyllä että olisi mitään tullut. Mummolassa juomavesi haettiin lähteestä, mutta kanisterista kaadettiin kannuun ja siitä edelleen lasiin. Mummo ei suostunut juomaan hanavettä, vaikka meistä kaupunkilaisista se oli ihan samaa kuin se lähdevesikin.
Norosta ei puhuttu vielä mitään -50 ja -60-luvuilla ainakaan meillä. Enkä muista, että mitään mahatauteja olisi sairasteltu.
En muista, että koskaan olisin lapsuudessani törmännyt tuollaiseen, ei mummoloissa, mökeillä tai mökkinaapureilla. Kotona ei tietenkään, kun asuttiin Helsingissä.
N76
Kyllä niitä oksennustauteja oli monta vuodessa ja kaikki koulusta kannetut lastentaudit myös. Ei se likaisuus mitään vastustuskykyä tuo kuin ehkä allergioihin. Näin aikuisena tietää, että ne oksennustaudit olivat noroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri niin tehtiin. Oli vesiämpäri kannettu sisälle.
Niinpä. Meille haettiin vettä kottikärryllä ämpärissä ja saavissa lähistöltä sijaitsevalta navetalta vesihanasta. Pihassamme oli kaivo, josta otettiin kai pyykkivettä ja kasveille vettä. Ämpäriin pantiin naru ja se nakattiin alassuin kaivoon ja toivottiin että se hörppää ainakin jonkin verran vettä sisäänsä. Sitten ämpäri vedettiin ylös 🙂
Tuo on taitolaji! Meidän perheen miehet osaavat, minä en.
Vierailija kirjoitti:
Naapurin pihakaivossa oli vielä semmoinen vinssi. Puinen, mikä lie nimeltään.
Tämän näköinen kuin kuvassa.
https://www.hannasumari.fi/2021/kesamokki-saarenmaalla-kuvamatka-meidan…
Vinttikaivo
Kyllä. Olen syntynyt 80-luvulla.