Lue keskustelun säännöt.
Monisuhteilun seurauksista
Ikuisesti yksin?
26.02.2023 |
Olen elänyt muutamia vuosia monisuhteisesti. Alkuun se oli jännää ja itsetuntoa. Hiljalleen sen ikävät puolet alkoivat nostaa päätään. Esineellistäminen, kontrollointi, mustasukkaisuus, lyhyet epämääräiset suhteet, ihmisten vertailua, itsekkyys, ainaiset aikataulujen kanssa sähläämiset ja niin edelleen. Itsetunto alkoi murentua hiljalleen, rikkinäiset ihmiset ja suhteet alkoivat kyllästyttää, aloin epäillä omia motiiveja ja sitä kauanko moista elämäntyyliä jaksan elää.
Ikävin kokemus oli kun rakastuin erääseen polyamoriseen. Hänestä paljastui ensi hurman jälkeen hirvittävän itsekeskeinen manipuloiva hyväksikäyttäjä. En ole päässyt hänen tempauksistaan yli, vaikka niistä on jo paljon aikaa.
Kaiken tämän jälkeen olen lopen uupunut. En osaa enää luottaa ihmisiin, tuntuu etten kykene enää edes ihastumisen tunteita kokemaan, saatika rakastumisen. Samalla haluaisin kovasti suljetun ja perinteisen parisuhteen, luulen että olen aina halunnut.
Alan olla epätoivoinen. Itselleni sopivaa ihmistä kun ei tunnu löytyvän mistään. Olen kinkyilystä kiinnostunut ja haluaisin sen olevan osa elämääni, mutta käytännössä kaikki joihin törmään, joita nuo asiat kiinnostaa, ovat monisuhteisia, tai polyamorisia.
Alkaa usko omiin mahdollisuuksiini olla täysin nollassa, ahdistus ja masennus on alkanut vallata mieltä ja olemista.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Miten tässä kannattaisi edetä elämässä?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Johtuuko tilanteesi omasta mielestäsi monisuhteilusta noin ylipäätään vai fetissistäsi? Ja ole siis Ap mies, jos oikein luin tätä ketjua.
Sekä että. Lähinnä siitä että menin siihen monisuhdesekoiluun. Tutustuin polyamoriseen hyväksikäyttäjään, jonka takia pistin elämäni täysin paskaksi. Nyt en pysty enää luottamaan kehenkään, itsetunto on täysin nollassa, olen traumatisoitunut. Fetissini siihen päälle sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itsekin olen kinky, vieläpä melko rajoittunut sellainen, niin kuva noissa piireissä pyörivistä ihmisistä ja monisuhteisista muutenkin on todella huono ainakin suhdemielessä. Jos ihmisellä on ongelmia oman päänsä suhteen, niin silloin suhde ei tule onnistumaan. Toki muuten voi olla ihan mukava tyyppi.
Naisena varmaan kuitenkin on helpompi löytää suhde, koska miehet ovat ehkä valmiimpia kokeilemaan ja sopeutumaan kaikenlaiseen toisin kuin naiset. Näin olen lukemani ja omien kokemusteni perusteella päätellyt. Ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää parisuhdetta siis eikä tarvetta deittisovelluksille.
Noin se on. Naisten ja miesten markkinoista noissa piireissä ei voi samana päivänä puhua.
Niin siis en ole koskaan missään kinky-piireissä pyörinyt. Ei minulla ole ollut mitään tarvetta sellaiselle enkä huolisi kumppania, joka noissa on pyörinyt. Seksi on mulle yksityisasia, ja arvot/elämäntapa muutenkin todennäköisesti aivan toisenlaisia kuin tuollaisissa piireissä.
Kovin monella "kinkyllä" tuntuu olevan sellainen käsitys, että kinkyt ovat jotenkin muita hienompia, edistyksellisiä, vapaamielisempiä jne. Sellaisen kulissin taakse sitten mahtuu monenlaista kummajaista kuten tässä joku nainen jo kertoikin. Itse ajattelen, että erikoisemmat mieltymykset päinvastoin kertovat joistakin ongelmista ja rajoittuneisuudesta, jos niitä on joutunut salailemaan, ja lisäksi esimerkiksi fetissithän syntyvät usein jonkin vaikean asian tai trauman seksualisoimisesta. Näin omallakin kohdalla on asia.
Seksimaku on monilla ihmisillä laaja ja monet ovat valmiita kokeilemaan erilaisia asioita, eivät vain kinkyt. Vaikka miehet ehkä valmiimpia kuten jo sanoinkin, tosin vain oman kokemukseni perusteella. Itse olen saanut vaikutteita kumppaneilta ja he minulta, jolloin vähitellen muodostuu yhteinen, hyvä seksielämä. Siihen liittyen hieman oudoksun ap:n ajatusta siitä, että pitäisi löytyä juuri täsmälleen samoista asioista pitävä kumppani.
Traumatisoitunut minäkin olen. Enkä täsmälleen samoista asioista pitävää ole hakemassa, mutta yksi fetissini estää terveiden suhteiden kehittymisen. Kyseessä ei ole mikään laittomuus, tai vastaava, mutta asia joka karkottaa kokemukseni mukaan käytännössä kaikki mahdolliset täysjärkiset parisuhde-ehdokkaat.
Mikä se fetissi on?
Tietynlainen alistuminen naiselle.
Mistä tiedät sen olevan harvinaista? Näistä asioista kun ei kerrota muille. Ei erikoista ollenkaan mun kokemuksen mukaan... Ja en ole missään kinky-piireissä ikinä ollut.
Ihan riittävän kauan on tullut etsittyä.
Ystävällisesti tarkoitan seuraavaa, en mollaten tai kettuillen. Fetissin/tavan ja pakkomielteen välinen ero on tosi ohut. Jos joku homma, kuten sinulla tässä, haittaa selvästi elämää ja aiheuttaa masennusta, se ei enää ole fetissi. Käsien pesu on hyvä tapa, mutta 300 kertaa päivässä tehtynä haittaa elämää jo tosi paljon. Ehkä jostain terapiasta voisi olla apua? Muuten kuljet huonosta kokemuksesta toiseen. Siirtyminen monisuhteisuudesta kinkyilyyn tuskin ratkaisee mitään.
Terapian takia monisuhteiseksi aloin. Ei olisi pitänyt. Eikä se fetissini ole pakkomielle, en sitä jatkuvasti ajattele, mutta se saa aikaiseksi sen etten kykene tervettä ihmissuhdetta rakentamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itsekin olen kinky, vieläpä melko rajoittunut sellainen, niin kuva noissa piireissä pyörivistä ihmisistä ja monisuhteisista muutenkin on todella huono ainakin suhdemielessä. Jos ihmisellä on ongelmia oman päänsä suhteen, niin silloin suhde ei tule onnistumaan. Toki muuten voi olla ihan mukava tyyppi.
Naisena varmaan kuitenkin on helpompi löytää suhde, koska miehet ovat ehkä valmiimpia kokeilemaan ja sopeutumaan kaikenlaiseen toisin kuin naiset. Näin olen lukemani ja omien kokemusteni perusteella päätellyt. Ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää parisuhdetta siis eikä tarvetta deittisovelluksille.
Noin se on. Naisten ja miesten markkinoista noissa piireissä ei voi samana päivänä puhua.
Niin siis en ole koskaan missään kinky-piireissä pyörinyt. Ei minulla ole ollut mitään tarvetta sellaiselle enkä huolisi kumppania, joka noissa on pyörinyt. Seksi on mulle yksityisasia, ja arvot/elämäntapa muutenkin todennäköisesti aivan toisenlaisia kuin tuollaisissa piireissä.
Kovin monella "kinkyllä" tuntuu olevan sellainen käsitys, että kinkyt ovat jotenkin muita hienompia, edistyksellisiä, vapaamielisempiä jne. Sellaisen kulissin taakse sitten mahtuu monenlaista kummajaista kuten tässä joku nainen jo kertoikin. Itse ajattelen, että erikoisemmat mieltymykset päinvastoin kertovat joistakin ongelmista ja rajoittuneisuudesta, jos niitä on joutunut salailemaan, ja lisäksi esimerkiksi fetissithän syntyvät usein jonkin vaikean asian tai trauman seksualisoimisesta. Näin omallakin kohdalla on asia.
Seksimaku on monilla ihmisillä laaja ja monet ovat valmiita kokeilemaan erilaisia asioita, eivät vain kinkyt. Vaikka miehet ehkä valmiimpia kuten jo sanoinkin, tosin vain oman kokemukseni perusteella. Itse olen saanut vaikutteita kumppaneilta ja he minulta, jolloin vähitellen muodostuu yhteinen, hyvä seksielämä. Siihen liittyen hieman oudoksun ap:n ajatusta siitä, että pitäisi löytyä juuri täsmälleen samoista asioista pitävä kumppani.
Traumatisoitunut minäkin olen. Enkä täsmälleen samoista asioista pitävää ole hakemassa, mutta yksi fetissini estää terveiden suhteiden kehittymisen. Kyseessä ei ole mikään laittomuus, tai vastaava, mutta asia joka karkottaa kokemukseni mukaan käytännössä kaikki mahdolliset täysjärkiset parisuhde-ehdokkaat.
Mikä se fetissi on?
Tietynlainen alistuminen naiselle.
Mistä tiedät sen olevan harvinaista? Näistä asioista kun ei kerrota muille. Ei erikoista ollenkaan mun kokemuksen mukaan... Ja en ole missään kinky-piireissä ikinä ollut.
Ihan riittävän kauan on tullut etsittyä.
Ystävällisesti tarkoitan seuraavaa, en mollaten tai kettuillen. Fetissin/tavan ja pakkomielteen välinen ero on tosi ohut. Jos joku homma, kuten sinulla tässä, haittaa selvästi elämää ja aiheuttaa masennusta, se ei enää ole fetissi. Käsien pesu on hyvä tapa, mutta 300 kertaa päivässä tehtynä haittaa elämää jo tosi paljon. Ehkä jostain terapiasta voisi olla apua? Muuten kuljet huonosta kokemuksesta toiseen. Siirtyminen monisuhteisuudesta kinkyilyyn tuskin ratkaisee mitään.
Terapian takia monisuhteiseksi aloin. Ei olisi pitänyt. Eikä se fetissini ole pakkomielle, en sitä jatkuvasti ajattele, mutta se saa aikaiseksi sen etten kykene tervettä ihmissuhdetta rakentamaan.
Edelleenkin ystävällisesti. Siis joku terapeutti suositteli ryhtymään polyksi? Onpa mielenkiintoista. Eihän pakkomiellettä tarvitse koko ajan ajatella, tiedostat kuitenkin, että se haittaa kovasti normaalia elämää. Se on hyvä alku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itsekin olen kinky, vieläpä melko rajoittunut sellainen, niin kuva noissa piireissä pyörivistä ihmisistä ja monisuhteisista muutenkin on todella huono ainakin suhdemielessä. Jos ihmisellä on ongelmia oman päänsä suhteen, niin silloin suhde ei tule onnistumaan. Toki muuten voi olla ihan mukava tyyppi.
Naisena varmaan kuitenkin on helpompi löytää suhde, koska miehet ovat ehkä valmiimpia kokeilemaan ja sopeutumaan kaikenlaiseen toisin kuin naiset. Näin olen lukemani ja omien kokemusteni perusteella päätellyt. Ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää parisuhdetta siis eikä tarvetta deittisovelluksille.
Noin se on. Naisten ja miesten markkinoista noissa piireissä ei voi samana päivänä puhua.
Niin siis en ole koskaan missään kinky-piireissä pyörinyt. Ei minulla ole ollut mitään tarvetta sellaiselle enkä huolisi kumppania, joka noissa on pyörinyt. Seksi on mulle yksityisasia, ja arvot/elämäntapa muutenkin todennäköisesti aivan toisenlaisia kuin tuollaisissa piireissä.
Kovin monella "kinkyllä" tuntuu olevan sellainen käsitys, että kinkyt ovat jotenkin muita hienompia, edistyksellisiä, vapaamielisempiä jne. Sellaisen kulissin taakse sitten mahtuu monenlaista kummajaista kuten tässä joku nainen jo kertoikin. Itse ajattelen, että erikoisemmat mieltymykset päinvastoin kertovat joistakin ongelmista ja rajoittuneisuudesta, jos niitä on joutunut salailemaan, ja lisäksi esimerkiksi fetissithän syntyvät usein jonkin vaikean asian tai trauman seksualisoimisesta. Näin omallakin kohdalla on asia.
Seksimaku on monilla ihmisillä laaja ja monet ovat valmiita kokeilemaan erilaisia asioita, eivät vain kinkyt. Vaikka miehet ehkä valmiimpia kuten jo sanoinkin, tosin vain oman kokemukseni perusteella. Itse olen saanut vaikutteita kumppaneilta ja he minulta, jolloin vähitellen muodostuu yhteinen, hyvä seksielämä. Siihen liittyen hieman oudoksun ap:n ajatusta siitä, että pitäisi löytyä juuri täsmälleen samoista asioista pitävä kumppani.
Traumatisoitunut minäkin olen. Enkä täsmälleen samoista asioista pitävää ole hakemassa, mutta yksi fetissini estää terveiden suhteiden kehittymisen. Kyseessä ei ole mikään laittomuus, tai vastaava, mutta asia joka karkottaa kokemukseni mukaan käytännössä kaikki mahdolliset täysjärkiset parisuhde-ehdokkaat.
Mikä se fetissi on?
Tietynlainen alistuminen naiselle.
Mistä tiedät sen olevan harvinaista? Näistä asioista kun ei kerrota muille. Ei erikoista ollenkaan mun kokemuksen mukaan... Ja en ole missään kinky-piireissä ikinä ollut.
Ihan riittävän kauan on tullut etsittyä.
Ystävällisesti tarkoitan seuraavaa, en mollaten tai kettuillen. Fetissin/tavan ja pakkomielteen välinen ero on tosi ohut. Jos joku homma, kuten sinulla tässä, haittaa selvästi elämää ja aiheuttaa masennusta, se ei enää ole fetissi. Käsien pesu on hyvä tapa, mutta 300 kertaa päivässä tehtynä haittaa elämää jo tosi paljon. Ehkä jostain terapiasta voisi olla apua? Muuten kuljet huonosta kokemuksesta toiseen. Siirtyminen monisuhteisuudesta kinkyilyyn tuskin ratkaisee mitään.
Minusta fetissin ja seksiaddiktion eli pakkomielteen raja on aika selvä, mutta ei se välttämättä ole selvä itse seksiaddiktille, joka ehkä pitkäänkin on elänyt addiktionsa kanssa, jolloin se on hänelle normaalia elämää. Jos seksi hallitsee elämää ja ihmissuhteita, niin kyseessä on addiktio, vaikka ihminen itse voi kokea ongelman olevan se, että muut eivät vain ymmärrä hänen seksuaalisuuttaan tai häntä itseään. Ongelma ratkeaisi, jos muut vain olisivat hänen käytössään tavalla, jota hän haluaa, mutta kukaan normaali ihminen ei siihen tietenkään suostu. Seksitavat eivät siinä silloin ole perusongelmana, vaan toisen ihmisen välineellinen käyttäminen omiin emotionaalisiin ja fyysisiin tarpeisiin. Normaali seksi on vastavuoroista ja joustavaa, ei vain toisen haluihin perustuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itsekin olen kinky, vieläpä melko rajoittunut sellainen, niin kuva noissa piireissä pyörivistä ihmisistä ja monisuhteisista muutenkin on todella huono ainakin suhdemielessä. Jos ihmisellä on ongelmia oman päänsä suhteen, niin silloin suhde ei tule onnistumaan. Toki muuten voi olla ihan mukava tyyppi.
Naisena varmaan kuitenkin on helpompi löytää suhde, koska miehet ovat ehkä valmiimpia kokeilemaan ja sopeutumaan kaikenlaiseen toisin kuin naiset. Näin olen lukemani ja omien kokemusteni perusteella päätellyt. Ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää parisuhdetta siis eikä tarvetta deittisovelluksille.
Noin se on. Naisten ja miesten markkinoista noissa piireissä ei voi samana päivänä puhua.
Niin siis en ole koskaan missään kinky-piireissä pyörinyt. Ei minulla ole ollut mitään tarvetta sellaiselle enkä huolisi kumppania, joka noissa on pyörinyt. Seksi on mulle yksityisasia, ja arvot/elämäntapa muutenkin todennäköisesti aivan toisenlaisia kuin tuollaisissa piireissä.
Kovin monella "kinkyllä" tuntuu olevan sellainen käsitys, että kinkyt ovat jotenkin muita hienompia, edistyksellisiä, vapaamielisempiä jne. Sellaisen kulissin taakse sitten mahtuu monenlaista kummajaista kuten tässä joku nainen jo kertoikin. Itse ajattelen, että erikoisemmat mieltymykset päinvastoin kertovat joistakin ongelmista ja rajoittuneisuudesta, jos niitä on joutunut salailemaan, ja lisäksi esimerkiksi fetissithän syntyvät usein jonkin vaikean asian tai trauman seksualisoimisesta. Näin omallakin kohdalla on asia.
Seksimaku on monilla ihmisillä laaja ja monet ovat valmiita kokeilemaan erilaisia asioita, eivät vain kinkyt. Vaikka miehet ehkä valmiimpia kuten jo sanoinkin, tosin vain oman kokemukseni perusteella. Itse olen saanut vaikutteita kumppaneilta ja he minulta, jolloin vähitellen muodostuu yhteinen, hyvä seksielämä. Siihen liittyen hieman oudoksun ap:n ajatusta siitä, että pitäisi löytyä juuri täsmälleen samoista asioista pitävä kumppani.
Traumatisoitunut minäkin olen. Enkä täsmälleen samoista asioista pitävää ole hakemassa, mutta yksi fetissini estää terveiden suhteiden kehittymisen. Kyseessä ei ole mikään laittomuus, tai vastaava, mutta asia joka karkottaa kokemukseni mukaan käytännössä kaikki mahdolliset täysjärkiset parisuhde-ehdokkaat.
Mikä se fetissi on?
Tietynlainen alistuminen naiselle.
Mistä tiedät sen olevan harvinaista? Näistä asioista kun ei kerrota muille. Ei erikoista ollenkaan mun kokemuksen mukaan... Ja en ole missään kinky-piireissä ikinä ollut.
Ihan riittävän kauan on tullut etsittyä.
Ystävällisesti tarkoitan seuraavaa, en mollaten tai kettuillen. Fetissin/tavan ja pakkomielteen välinen ero on tosi ohut. Jos joku homma, kuten sinulla tässä, haittaa selvästi elämää ja aiheuttaa masennusta, se ei enää ole fetissi. Käsien pesu on hyvä tapa, mutta 300 kertaa päivässä tehtynä haittaa elämää jo tosi paljon. Ehkä jostain terapiasta voisi olla apua? Muuten kuljet huonosta kokemuksesta toiseen. Siirtyminen monisuhteisuudesta kinkyilyyn tuskin ratkaisee mitään.
Terapian takia monisuhteiseksi aloin. Ei olisi pitänyt. Eikä se fetissini ole pakkomielle, en sitä jatkuvasti ajattele, mutta se saa aikaiseksi sen etten kykene tervettä ihmissuhdetta rakentamaan.
Edelleenkin ystävällisesti. Siis joku terapeutti suositteli ryhtymään polyksi? Onpa mielenkiintoista. Eihän pakkomiellettä tarvitse koko ajan ajatella, tiedostat kuitenkin, että se haittaa kovasti normaalia elämää. Se on hyvä alku.
En kyllä usko, että kukaan terapeutti on tuollaista suositellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Telkkarin ja lehtijuttujen perusteella tyypillinen polypallo (niiden oma termi) muodostuu vaikean oloisesta manipuloivasta naisesta ja parista vähän ressukan oloisesta miehestä. Näin se dynamiikka toimii mun silmään. Nainen sitten pyörittää niitä miehiä ja käyttää seksiä vallan välineenä. Nainen hehkuu ja miehet koittaa eksyneen näköisenä selostaa, että "joo erilaisia vaikeita tunteita on tullut, mutta niistä on sitten puhuttu ja nyt tilanne on kait ihan ok. Minä täällä sohvalla istun sillä välin kun Markku painaa Annia ja ehkä Anni sitten toisena päivänä munkaa. Musta tuntuu, että se on ihan ok, ainakin Anni sanoi niin."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itsekin olen kinky, vieläpä melko rajoittunut sellainen, niin kuva noissa piireissä pyörivistä ihmisistä ja monisuhteisista muutenkin on todella huono ainakin suhdemielessä. Jos ihmisellä on ongelmia oman päänsä suhteen, niin silloin suhde ei tule onnistumaan. Toki muuten voi olla ihan mukava tyyppi.
Naisena varmaan kuitenkin on helpompi löytää suhde, koska miehet ovat ehkä valmiimpia kokeilemaan ja sopeutumaan kaikenlaiseen toisin kuin naiset. Näin olen lukemani ja omien kokemusteni perusteella päätellyt. Ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää parisuhdetta siis eikä tarvetta deittisovelluksille.
Noin se on. Naisten ja miesten markkinoista noissa piireissä ei voi samana päivänä puhua.
Niin siis en ole koskaan missään kinky-piireissä pyörinyt. Ei minulla ole ollut mitään tarvetta sellaiselle enkä huolisi kumppania, joka noissa on pyörinyt. Seksi on mulle yksityisasia, ja arvot/elämäntapa muutenkin todennäköisesti aivan toisenlaisia kuin tuollaisissa piireissä.
Kovin monella "kinkyllä" tuntuu olevan sellainen käsitys, että kinkyt ovat jotenkin muita hienompia, edistyksellisiä, vapaamielisempiä jne. Sellaisen kulissin taakse sitten mahtuu monenlaista kummajaista kuten tässä joku nainen jo kertoikin. Itse ajattelen, että erikoisemmat mieltymykset päinvastoin kertovat joistakin ongelmista ja rajoittuneisuudesta, jos niitä on joutunut salailemaan, ja lisäksi esimerkiksi fetissithän syntyvät usein jonkin vaikean asian tai trauman seksualisoimisesta. Näin omallakin kohdalla on asia.
Seksimaku on monilla ihmisillä laaja ja monet ovat valmiita kokeilemaan erilaisia asioita, eivät vain kinkyt. Vaikka miehet ehkä valmiimpia kuten jo sanoinkin, tosin vain oman kokemukseni perusteella. Itse olen saanut vaikutteita kumppaneilta ja he minulta, jolloin vähitellen muodostuu yhteinen, hyvä seksielämä. Siihen liittyen hieman oudoksun ap:n ajatusta siitä, että pitäisi löytyä juuri täsmälleen samoista asioista pitävä kumppani.
Traumatisoitunut minäkin olen. Enkä täsmälleen samoista asioista pitävää ole hakemassa, mutta yksi fetissini estää terveiden suhteiden kehittymisen. Kyseessä ei ole mikään laittomuus, tai vastaava, mutta asia joka karkottaa kokemukseni mukaan käytännössä kaikki mahdolliset täysjärkiset parisuhde-ehdokkaat.
Mikä se fetissi on?
Tietynlainen alistuminen naiselle.
Mistä tiedät sen olevan harvinaista? Näistä asioista kun ei kerrota muille. Ei erikoista ollenkaan mun kokemuksen mukaan... Ja en ole missään kinky-piireissä ikinä ollut.
Ihan riittävän kauan on tullut etsittyä.
Ystävällisesti tarkoitan seuraavaa, en mollaten tai kettuillen. Fetissin/tavan ja pakkomielteen välinen ero on tosi ohut. Jos joku homma, kuten sinulla tässä, haittaa selvästi elämää ja aiheuttaa masennusta, se ei enää ole fetissi. Käsien pesu on hyvä tapa, mutta 300 kertaa päivässä tehtynä haittaa elämää jo tosi paljon. Ehkä jostain terapiasta voisi olla apua? Muuten kuljet huonosta kokemuksesta toiseen. Siirtyminen monisuhteisuudesta kinkyilyyn tuskin ratkaisee mitään.
Minusta fetissin ja seksiaddiktion eli pakkomielteen raja on aika selvä, mutta ei se välttämättä ole selvä itse seksiaddiktille, joka ehkä pitkäänkin on elänyt addiktionsa kanssa, jolloin se on hänelle normaalia elämää. Jos seksi hallitsee elämää ja ihmissuhteita, niin kyseessä on addiktio, vaikka ihminen itse voi kokea ongelman olevan se, että muut eivät vain ymmärrä hänen seksuaalisuuttaan tai häntä itseään. Ongelma ratkeaisi, jos muut vain olisivat hänen käytössään tavalla, jota hän haluaa, mutta kukaan normaali ihminen ei siihen tietenkään suostu. Seksitavat eivät siinä silloin ole perusongelmana, vaan toisen ihmisen välineellinen käyttäminen omiin emotionaalisiin ja fyysisiin tarpeisiin. Normaali seksi on vastavuoroista ja joustavaa, ei vain toisen haluihin perustuvaa.
Useat seksuaaliterapeutit totesivat aikanaan ettei kyseessä ole addiktio. Toisaalta usko siihen ammattikuntaan meni muutenkin. Menin apua hakemaan ja pilasin elämäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itsekin olen kinky, vieläpä melko rajoittunut sellainen, niin kuva noissa piireissä pyörivistä ihmisistä ja monisuhteisista muutenkin on todella huono ainakin suhdemielessä. Jos ihmisellä on ongelmia oman päänsä suhteen, niin silloin suhde ei tule onnistumaan. Toki muuten voi olla ihan mukava tyyppi.
Naisena varmaan kuitenkin on helpompi löytää suhde, koska miehet ovat ehkä valmiimpia kokeilemaan ja sopeutumaan kaikenlaiseen toisin kuin naiset. Näin olen lukemani ja omien kokemusteni perusteella päätellyt. Ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää parisuhdetta siis eikä tarvetta deittisovelluksille.
Noin se on. Naisten ja miesten markkinoista noissa piireissä ei voi samana päivänä puhua.
Niin siis en ole koskaan missään kinky-piireissä pyörinyt. Ei minulla ole ollut mitään tarvetta sellaiselle enkä huolisi kumppania, joka noissa on pyörinyt. Seksi on mulle yksityisasia, ja arvot/elämäntapa muutenkin todennäköisesti aivan toisenlaisia kuin tuollaisissa piireissä.
Kovin monella "kinkyllä" tuntuu olevan sellainen käsitys, että kinkyt ovat jotenkin muita hienompia, edistyksellisiä, vapaamielisempiä jne. Sellaisen kulissin taakse sitten mahtuu monenlaista kummajaista kuten tässä joku nainen jo kertoikin. Itse ajattelen, että erikoisemmat mieltymykset päinvastoin kertovat joistakin ongelmista ja rajoittuneisuudesta, jos niitä on joutunut salailemaan, ja lisäksi esimerkiksi fetissithän syntyvät usein jonkin vaikean asian tai trauman seksualisoimisesta. Näin omallakin kohdalla on asia.
Seksimaku on monilla ihmisillä laaja ja monet ovat valmiita kokeilemaan erilaisia asioita, eivät vain kinkyt. Vaikka miehet ehkä valmiimpia kuten jo sanoinkin, tosin vain oman kokemukseni perusteella. Itse olen saanut vaikutteita kumppaneilta ja he minulta, jolloin vähitellen muodostuu yhteinen, hyvä seksielämä. Siihen liittyen hieman oudoksun ap:n ajatusta siitä, että pitäisi löytyä juuri täsmälleen samoista asioista pitävä kumppani.
Traumatisoitunut minäkin olen. Enkä täsmälleen samoista asioista pitävää ole hakemassa, mutta yksi fetissini estää terveiden suhteiden kehittymisen. Kyseessä ei ole mikään laittomuus, tai vastaava, mutta asia joka karkottaa kokemukseni mukaan käytännössä kaikki mahdolliset täysjärkiset parisuhde-ehdokkaat.
Mikä se fetissi on?
Tietynlainen alistuminen naiselle.
Mistä tiedät sen olevan harvinaista? Näistä asioista kun ei kerrota muille. Ei erikoista ollenkaan mun kokemuksen mukaan... Ja en ole missään kinky-piireissä ikinä ollut.
Ihan riittävän kauan on tullut etsittyä.
Ystävällisesti tarkoitan seuraavaa, en mollaten tai kettuillen. Fetissin/tavan ja pakkomielteen välinen ero on tosi ohut. Jos joku homma, kuten sinulla tässä, haittaa selvästi elämää ja aiheuttaa masennusta, se ei enää ole fetissi. Käsien pesu on hyvä tapa, mutta 300 kertaa päivässä tehtynä haittaa elämää jo tosi paljon. Ehkä jostain terapiasta voisi olla apua? Muuten kuljet huonosta kokemuksesta toiseen. Siirtyminen monisuhteisuudesta kinkyilyyn tuskin ratkaisee mitään.
Minusta fetissin ja seksiaddiktion eli pakkomielteen raja on aika selvä, mutta ei se välttämättä ole selvä itse seksiaddiktille, joka ehkä pitkäänkin on elänyt addiktionsa kanssa, jolloin se on hänelle normaalia elämää. Jos seksi hallitsee elämää ja ihmissuhteita, niin kyseessä on addiktio, vaikka ihminen itse voi kokea ongelman olevan se, että muut eivät vain ymmärrä hänen seksuaalisuuttaan tai häntä itseään. Ongelma ratkeaisi, jos muut vain olisivat hänen käytössään tavalla, jota hän haluaa, mutta kukaan normaali ihminen ei siihen tietenkään suostu. Seksitavat eivät siinä silloin ole perusongelmana, vaan toisen ihmisen välineellinen käyttäminen omiin emotionaalisiin ja fyysisiin tarpeisiin. Normaali seksi on vastavuoroista ja joustavaa, ei vain toisen haluihin perustuvaa.
Useat seksuaaliterapeutit totesivat aikanaan ettei kyseessä ole addiktio. Toisaalta usko siihen ammattikuntaan meni muutenkin. Menin apua hakemaan ja pilasin elämäni.
En tekstilläni viitannut sinuun, vaan yleisesti edeltävään viestiin liittyen. Seksuaaliterapeutti ei välttämättä ole lainkaan terapia-alan ammattilainen, psykoterapeutti, psykologi, psykiatri tai perheterapeutti. Mitään pohjakoulutusta ei nykyisin vaadita. Diagnoosin voi muutenkin antaa vain psykiatri.
Hoitoon hakeutuminen ei ole pakollista, sen suhteen jokainen tietysti tekee omat arvionsa. Se, ettei parisuhdetta saa tai halua ei ole mikään häiriö, vaan ihan normaalia elämää. Samaten erilaiset seksiin liittyvät fetissit ovat useimmiten aivan normaaleja eivätkä aiheuta haittaa kenellekään. Seksuaalielämän normaali piirre on monimuotoisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itsekin olen kinky, vieläpä melko rajoittunut sellainen, niin kuva noissa piireissä pyörivistä ihmisistä ja monisuhteisista muutenkin on todella huono ainakin suhdemielessä. Jos ihmisellä on ongelmia oman päänsä suhteen, niin silloin suhde ei tule onnistumaan. Toki muuten voi olla ihan mukava tyyppi.
Naisena varmaan kuitenkin on helpompi löytää suhde, koska miehet ovat ehkä valmiimpia kokeilemaan ja sopeutumaan kaikenlaiseen toisin kuin naiset. Näin olen lukemani ja omien kokemusteni perusteella päätellyt. Ei ole koskaan ollut vaikeuksia löytää parisuhdetta siis eikä tarvetta deittisovelluksille.
Noin se on. Naisten ja miesten markkinoista noissa piireissä ei voi samana päivänä puhua.
Niin siis en ole koskaan missään kinky-piireissä pyörinyt. Ei minulla ole ollut mitään tarvetta sellaiselle enkä huolisi kumppania, joka noissa on pyörinyt. Seksi on mulle yksityisasia, ja arvot/elämäntapa muutenkin todennäköisesti aivan toisenlaisia kuin tuollaisissa piireissä.
Kovin monella "kinkyllä" tuntuu olevan sellainen käsitys, että kinkyt ovat jotenkin muita hienompia, edistyksellisiä, vapaamielisempiä jne. Sellaisen kulissin taakse sitten mahtuu monenlaista kummajaista kuten tässä joku nainen jo kertoikin. Itse ajattelen, että erikoisemmat mieltymykset päinvastoin kertovat joistakin ongelmista ja rajoittuneisuudesta, jos niitä on joutunut salailemaan, ja lisäksi esimerkiksi fetissithän syntyvät usein jonkin vaikean asian tai trauman seksualisoimisesta. Näin omallakin kohdalla on asia.
Seksimaku on monilla ihmisillä laaja ja monet ovat valmiita kokeilemaan erilaisia asioita, eivät vain kinkyt. Vaikka miehet ehkä valmiimpia kuten jo sanoinkin, tosin vain oman kokemukseni perusteella. Itse olen saanut vaikutteita kumppaneilta ja he minulta, jolloin vähitellen muodostuu yhteinen, hyvä seksielämä. Siihen liittyen hieman oudoksun ap:n ajatusta siitä, että pitäisi löytyä juuri täsmälleen samoista asioista pitävä kumppani.
Traumatisoitunut minäkin olen. Enkä täsmälleen samoista asioista pitävää ole hakemassa, mutta yksi fetissini estää terveiden suhteiden kehittymisen. Kyseessä ei ole mikään laittomuus, tai vastaava, mutta asia joka karkottaa kokemukseni mukaan käytännössä kaikki mahdolliset täysjärkiset parisuhde-ehdokkaat.
Mikä se fetissi on?
Tietynlainen alistuminen naiselle.
Mistä tiedät sen olevan harvinaista? Näistä asioista kun ei kerrota muille. Ei erikoista ollenkaan mun kokemuksen mukaan... Ja en ole missään kinky-piireissä ikinä ollut.
Ihan riittävän kauan on tullut etsittyä.
Ystävällisesti tarkoitan seuraavaa, en mollaten tai kettuillen. Fetissin/tavan ja pakkomielteen välinen ero on tosi ohut. Jos joku homma, kuten sinulla tässä, haittaa selvästi elämää ja aiheuttaa masennusta, se ei enää ole fetissi. Käsien pesu on hyvä tapa, mutta 300 kertaa päivässä tehtynä haittaa elämää jo tosi paljon. Ehkä jostain terapiasta voisi olla apua? Muuten kuljet huonosta kokemuksesta toiseen. Siirtyminen monisuhteisuudesta kinkyilyyn tuskin ratkaisee mitään.
Minusta fetissin ja seksiaddiktion eli pakkomielteen raja on aika selvä, mutta ei se välttämättä ole selvä itse seksiaddiktille, joka ehkä pitkäänkin on elänyt addiktionsa kanssa, jolloin se on hänelle normaalia elämää. Jos seksi hallitsee elämää ja ihmissuhteita, niin kyseessä on addiktio, vaikka ihminen itse voi kokea ongelman olevan se, että muut eivät vain ymmärrä hänen seksuaalisuuttaan tai häntä itseään. Ongelma ratkeaisi, jos muut vain olisivat hänen käytössään tavalla, jota hän haluaa, mutta kukaan normaali ihminen ei siihen tietenkään suostu. Seksitavat eivät siinä silloin ole perusongelmana, vaan toisen ihmisen välineellinen käyttäminen omiin emotionaalisiin ja fyysisiin tarpeisiin. Normaali seksi on vastavuoroista ja joustavaa, ei vain toisen haluihin perustuvaa.
Useat seksuaaliterapeutit totesivat aikanaan ettei kyseessä ole addiktio. Toisaalta usko siihen ammattikuntaan meni muutenkin. Menin apua hakemaan ja pilasin elämäni.
En tekstilläni viitannut sinuun, vaan yleisesti edeltävään viestiin liittyen. Seksuaaliterapeutti ei välttämättä ole lainkaan terapia-alan ammattilainen, psykoterapeutti, psykologi, psykiatri tai perheterapeutti. Mitään pohjakoulutusta ei nykyisin vaadita. Diagnoosin voi muutenkin antaa vain psykiatri.
Hoitoon hakeutuminen ei ole pakollista, sen suhteen jokainen tietysti tekee omat arvionsa. Se, ettei parisuhdetta saa tai halua ei ole mikään häiriö, vaan ihan normaalia elämää. Samaten erilaiset seksiin liittyvät fetissit ovat useimmiten aivan normaaleja eivätkä aiheuta haittaa kenellekään. Seksuaalielämän normaali piirre on monimuotoisuus.
Ei olekaan. Siksi niiden kanssa on hyvä olla äärimmäisen varovainen, sen opin ikävällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Telkkarin ja lehtijuttujen perusteella tyypillinen polypallo (niiden oma termi) muodostuu vaikean oloisesta manipuloivasta naisesta ja parista vähän ressukan oloisesta miehestä. Näin se dynamiikka toimii mun silmään. Nainen sitten pyörittää niitä miehiä ja käyttää seksiä vallan välineenä. Nainen hehkuu ja miehet koittaa eksyneen näköisenä selostaa, että "joo erilaisia vaikeita tunteita on tullut, mutta niistä on sitten puhuttu ja nyt tilanne on kait ihan ok. Minä täällä sohvalla istun sillä välin kun Markku painaa Annia ja ehkä Anni sitten toisena päivänä munkaa. Musta tuntuu, että se on ihan ok, ainakin Anni sanoi niin."
Tuollaisia ne suhteet juuri ovat. Naiset vie ja miehet vikisee. Kadun lopun elämäni siihen ihmiseen tutustumista ja luottamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkkarin ja lehtijuttujen perusteella tyypillinen polypallo (niiden oma termi) muodostuu vaikean oloisesta manipuloivasta naisesta ja parista vähän ressukan oloisesta miehestä. Näin se dynamiikka toimii mun silmään. Nainen sitten pyörittää niitä miehiä ja käyttää seksiä vallan välineenä. Nainen hehkuu ja miehet koittaa eksyneen näköisenä selostaa, että "joo erilaisia vaikeita tunteita on tullut, mutta niistä on sitten puhuttu ja nyt tilanne on kait ihan ok. Minä täällä sohvalla istun sillä välin kun Markku painaa Annia ja ehkä Anni sitten toisena päivänä munkaa. Musta tuntuu, että se on ihan ok, ainakin Anni sanoi niin."
Tuollaisia ne suhteet juuri ovat. Naiset vie ja miehet vikisee. Kadun lopun elämäni siihen ihmiseen tutustumista ja luottamista.
Mikä siinä sitten niin traumatisoivaa oli? Jatkuvastihan ihmisten parisuhteet kariutuvat eikä niistä tule mitään ilman että siitä sysätään vastuu täysin toiselle osapuolelle. Mikä on oma osuutesi tapahtumissa tulee mieleen.
Aikuinen on itse vastuussa teoistaan, ellei kyseessä ole rikos. Ja elämästä opitaan kuten vaikka se, että mitkä asiat itsessä aiheuttivat sen, että lähtee suhteeseen juuri sellaisen ihmisen kanssa. Jos ryhtyy polyksi, niin toinen osapuoli varmaankin luottaa siihen, että ymmärretään mihin ollaan lähdetty. Ja jos se ei sovi, niin suhde lopetetaan kuten sinäkin ilmeisesti olet tehnyt. Jos olet tuollaiseen suhteeseen varta vasten hakeutunut, niin onko se toisen vika, jos et siinä viihtynytkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkkarin ja lehtijuttujen perusteella tyypillinen polypallo (niiden oma termi) muodostuu vaikean oloisesta manipuloivasta naisesta ja parista vähän ressukan oloisesta miehestä. Näin se dynamiikka toimii mun silmään. Nainen sitten pyörittää niitä miehiä ja käyttää seksiä vallan välineenä. Nainen hehkuu ja miehet koittaa eksyneen näköisenä selostaa, että "joo erilaisia vaikeita tunteita on tullut, mutta niistä on sitten puhuttu ja nyt tilanne on kait ihan ok. Minä täällä sohvalla istun sillä välin kun Markku painaa Annia ja ehkä Anni sitten toisena päivänä munkaa. Musta tuntuu, että se on ihan ok, ainakin Anni sanoi niin."
Tuollaisia ne suhteet juuri ovat. Naiset vie ja miehet vikisee. Kadun lopun elämäni siihen ihmiseen tutustumista ja luottamista.
Mikä siinä sitten niin traumatisoivaa oli? Jatkuvastihan ihmisten parisuhteet kariutuvat eikä niistä tule mitään ilman että siitä sysätään vastuu täysin toiselle osapuolelle. Mikä on oma osuutesi tapahtumissa tulee mieleen.
Aikuinen on itse vastuussa teoistaan, ellei kyseessä ole rikos. Ja elämästä opitaan kuten vaikka se, että mitkä asiat itsessä aiheuttivat sen, että lähtee suhteeseen juuri sellaisen ihmisen kanssa. Jos ryhtyy polyksi, niin toinen osapuoli varmaankin luottaa siihen, että ymmärretään mihin ollaan lähdetty. Ja jos se ei sovi, niin suhde lopetetaan kuten sinäkin ilmeisesti olet tehnyt. Jos olet tuollaiseen suhteeseen varta vasten hakeutunut, niin onko se toisen vika, jos et siinä viihtynytkään?
Henkinen väkivalta. En ole sysännyt vastuuta toiselle osapuolelle. Vaikka oli kaikki hänen tekemänsä manipulointi, kontrollointi, esineellistäminen, uhkailu ja valehtelu ikävästi tehty. Tietenkin tein itse virheitä myös. Traumatisoitumista on vaikea ymmärtää jos ei ole itse kokenut vastaavaa. Miten voi luottaa kun toinen valehtelee ja jättää asioita kertomatta, ei sellaisesta voi tietää. Jos olisin tiennyt hänen polyydestään, en olisi koko ihmiseen halunnut tutustua.
Ystävällisesti tarkoitan seuraavaa, en mollaten tai kettuillen. Fetissin/tavan ja pakkomielteen välinen ero on tosi ohut. Jos joku homma, kuten sinulla tässä, haittaa selvästi elämää ja aiheuttaa masennusta, se ei enää ole fetissi. Käsien pesu on hyvä tapa, mutta 300 kertaa päivässä tehtynä haittaa elämää jo tosi paljon. Ehkä jostain terapiasta voisi olla apua? Muuten kuljet huonosta kokemuksesta toiseen. Siirtyminen monisuhteisuudesta kinkyilyyn tuskin ratkaisee mitään.