Mitä teet silloin kun ei ole mitään oikeaa tekemistä?
Aihe tuli esiin tällä viikolla työkaverin kanssa. Hän neuloo sukkia ja täyttää sudokuja. Minä taas en ole ikinä osannut alkaa mihinkään tuon suuntaiseen. Jos alkaa tylsistyttää tai en viitsi aloittaa mitään oikeaa tekemistä, puhun maratonpuheluita. Ystävien kanssa, äidin kanssa, muiden sukulaisten kanssa, joskus appiukon kanssa, joka jaksaa jaaritella. Viikonloppuna mies katsoi jotain leffaa ja lapset oli omissa menoissaan. Tuli vähän tylsää. Tartuin puhelimeen ja juttelin ystäväni kanssa. Kun tulin makuuhuoneesta olohuoneen puolelle, mies huokaili, että olen lörpötellyt puhelimessa 1t 20 min. Hupsis, aikaa taisi vierähtää. Toisaalta tapaan häntä muutaman kerran vuodessa, kun eri paikkakunnilla asutaan, ja kyllä niissä tapaamisissa kuluisi enemmän kuin tuon puhelun verran.
Toinen ns. täytejuttu on palstan kommentointi. Saatan helposti olla vauvassa tunnin kommentoimassa eri ketjuihin, siis jos on luppoaikaa.
Kommentit (56)
Kesällä mennään mökille saunomaan, jos ei mitään tärkeää tekemistä. Välillä jopa työpäivän jälkeen saatetaan pyörähtää mökillä. Matkaa 45 km. Meillä ei kerrostalossa ole saunavuoroa, joten mieli tekee maalle saunomaan. Siellä on laiturikin, jolta pääsee pulahtamaan uimaan. Heinäkuussa ajoittain sinilevää vedessä, jolloin taas saunomiset jää vähälle. Eipä siellä mökillä tule aikaa vietettyäkään pahimpaan sinileväaikaan ja monena kesänä ollaankin lähdetty lappiin asti puhtaiden vesien ja hiljaisen luonnon äärelle.
Selaan joutavanpäiväisiä nettisivuja läppäriltä (kuten tämä palsta) tai selaan kännykällä lyhyitä videonpätkiä. Tai sitten katson useamman jakson putkeen jotain sarjaa, joko järsien kynsiä tai syömällä jotain. Tämä siis sitä kaikkein turhinta tekemistä ilman mitään "tavoitteita." Kunhan on ja rötköttää.
Vierailija kirjoitti:
Kesällä mennään mökille saunomaan, jos ei mitään tärkeää tekemistä. Välillä jopa työpäivän jälkeen saatetaan pyörähtää mökillä. Matkaa 45 km. Meillä ei kerrostalossa ole saunavuoroa, joten mieli tekee maalle saunomaan. Siellä on laiturikin, jolta pääsee pulahtamaan uimaan. Heinäkuussa ajoittain sinilevää vedessä, jolloin taas saunomiset jää vähälle. Eipä siellä mökillä tule aikaa vietettyäkään pahimpaan sinileväaikaan ja monena kesänä ollaankin lähdetty lappiin asti puhtaiden vesien ja hiljaisen luonnon äärelle.
Kuulostaa tosi kivalta. Saunoa kaikessa rauhassa ja pulahtaa uimaan. Me aiemmin vuokrattiin välillä iltaisin yhtä rantasaunaa, jossa oli hiekkapohjainen uimarannan pätkä vieressä. Valmiiksi lämmitettynä 50 euroa/tunti ja itse lämmittäen 20 euroa. Ei paha hinta. Etenkin silloin yhtenä kesänä kun oli koronasulkuja, ihan henkireikä päästä rauhassa veden äärelle. Viime kesänä eivät vuokranneet, koska joku oli siellä sotkenut paikkoja yms. Ei ehkä kuitenkaan vuokraajat, mutta olisiko tullut kutsumatonta väkeä. Toivotaan, että tulevana kesänä pääsisi sinne taas iltasaunaan.
Piirtelen. En mitään erityistä vaan sitä mikä mieleen sattuu tulemaan. Joskus maalailen vesiväreillä. Olen laiska ja ne maalaukset tahtoo jäädä kuivumaan pöydälle vähän liian pitkäksi aikaa, vedet purkkiin ja siveltimet pöydille.
Jos kesä ja hyvä sää, niin menen puutarhaan nyppimään kasveja ja rikkoja. Siellä on aina jotain harvennettavaa.
Jos talvi ja huono sää, niin usein eksyn tänne pazhaa jauhamaan.
Jaa, mikä on sitten sitä oikeaa tekemistä?
Istun kiikkutuolissa, katselen järvelle ja ajattelen sinisiä ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole pariinkymmeneen vuoteen ollut tuollaista hetkeä, nytkin samaan aikaan palstaillessani kuuntelen uutisia, laittelen hintalappuja kirpparitavaroihin ja silitän.
No jestas! Miksi sulla pitää olla palstailut käynnissä, jos silität ja laitat kirpparilappuja? Ja vielä uutisten kuuntelu.
Toisille tulee hyvä mieli vasta sitten kun kokee olevansa oikein tehokas, ja tekevänsä hirveästi samaan aikaan. Omaa itseä voi olla vaikea tuntea tärkeäksi ilman suorittamista.
Vierailija kirjoitti:
Jos kesä ja hyvä sää, niin menen puutarhaan nyppimään kasveja ja rikkoja. Siellä on aina jotain harvennettavaa.
Jos talvi ja huono sää, niin usein eksyn tänne pazhaa jauhamaan.
Mä meen myös kesällä nyppimään väärissä paikoissa olevia kasveja. Useampaankin kertaan on sitten lähtenyt mopo käsistä, ja tullut aloitettua joku homma missä meneekin sitten monta päivää, kuten terassin uusiminen siinä rikkoja nyppiessä.
Käsitöitä, askarteluja, nikkarointia, ristisanoja, palapelejä, puutarhahommia (jotain turhia jos ei jaksa "oikeita" hommia).
En osaa edes olla puhelimessa niin etten tekisi muuta. Siis jos keskustelen niin ettei tarvitse keskittyä 100% esim. kavereiden/sukulaisten kanssa. Siinä samalla touhuaa pihalla, tekee ruokaa/käsitöitä yms. Yleensä jos olen lähdössä jonnekin, ja joku soittaa ennen sitä, niin kysyn voinko soittaa puolen tunnin päästä. Soitan sitten autosta niin ei mene "aikaa hukkaan".
Kitara roikkuu kotelossa makuuhuoneen seinällä. Joskus otan sen esille ja saatankin innostua soittelemaan tunnin, pari. En ole mikään virtuoosi ja yleensä soittelen nuoteista.
Toinen ajanviete on ristikot. Ristikkolehtiä pitää aina olla saatavilla.
Korona-rajoitusten aikaan tein palapelejä, ainakin 8 isoa tuli valmiiksi. Nyt ei ole yhtään kesken, koska ne vie kotona pöytätilaa. Lisäksi keräävät pölyä. Rentouttavaa puuhaa kylläkin.
Kännykällä luen uutisia ja pelaan sanapelejä. Palstailen. Joskus katson konsertteja tabletilta. Ei ole oikein rahaa käydä livenä missään hyvissä konserteissa, joten katselen niitä kotisohvalla. Nyt aamupäivällä kun iski tylsyys, lähdin pellolle kävelemään. Aurinko jo sen verran lämmittää, ettei hanki kunnolla kanna, mutta eipä tuota lunta kuitenkaan liikaa ole, että sinne kunnolla uppoaisi. Olen haaveillut suksista, koska entiset on 90-luvun lopulta ja todella huonot. Maksaa. Kaikki maksaa. Käyn töissä, palkasta jää kaikkien laskujen jälkeen noin 300-500 euroa kuussa käteen. Joskus jää vähemmänkin, jos sattuu vakuutukset ja muita harvemmin maksettavia laskuja. Tuolla summalla pitää ostaa ruuat, vaatteet, työmatkakulut. Avustan täysi-ikäistä lastani noin 50-100 eurolla kuukaudessa. Hän joutui vuokraamaan syksyllä kalliimman asunnon kuin asumistuen indekseissä määritelty. Me köyhäillään välillä myös yhdessä. Etsitään kirppikseltä löytöjä.
Saunon tai käyn pitkässä suihkussa, letitän tai kiharran hiuksia, laitan kasvonaamion. Jos oikein tylsäksi käy aika, kaivan kynsitarvikkeet esille ja värkkään kynnet kuntoon tai joskus ystävän tai tyttären kynnet. Olen kosmetologi ja myös kynsiteknikko, vaikken ole päivääkään kynsiteknikon hommaa palkkatyökseni tehnyt.
Kosmetologin ammatti on sellainen, että ihmiset katsovat olemusta. Onko huoliteltu ja siisti, miltä oma iho näyttää jne. Se on vähän kuin jos myisi terveystuotteita oli olisi huomattavan isokokoinen, eihän niitä tuotteita kukaan ostaisi.
Katson tv:tä ja elokuvia. Paha astma estää pakkasella ulkoilun, mikä on todella ikävä juttu, koska nuorena olin aina jossain menossa. Juoksin, hiihdin, luistelin, laskettelin. Nyt en voi tehdä mitään. Keuhkot on muutenkin heikossa kunnossa talvella ja joudun käyttämään avaavaa lääkettä usein. Onneksi on tv.
Lauleskelen. Minun pitäisi alkaa laulajaksi, kun se tuntuu sujuvan helposti ja ilman pakottamista, toisin kuin työt.
Usein teen rauhassa jotain tosi hyvää ruokaa, sellaista jonka valmistuminen kestää tunteja ja lopussa ihana palkinto odottaa.