Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi suomalaiset eivät ole 200 vuodessa omaksuneet yleiskieltä ja hylänneet puhekieltä ja murteita?

Vierailija
23.02.2023 |

Suomen yleiskieli, joka on virallinen kieli, täyttä kohta puoliin 200 vuotta. Sen tarkoitus oli yhdenmukaistaa murteiden hajauttama ja sirpaloittama suomen kieli ja luoda suomalaiislle yksi yhtenäinen kieli, jota käytettäisiin ja puhuttaisiin puhekielen ja murteiden sijaan.

Kommentit (65)

Vierailija
61/65 |
23.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi pitäisi?

Siinä vaiheessa kun "kuka" korvattiin sanalla "ketä", kielipoliisien olisi pitänyt jo olla hereillä.

Mut nää päätyi vääntään maan ja auringon etäisyydestä ;D

Vierailija
62/65 |
23.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä mikä on yleiskieli. Kuka muuten on keksinyt kirjakielen? Onko joskus oikeasti puhuttu niin?

Jos avaat vaikkapa Hesarin tai jonkun muun lehden, törmäät varmasti yleiskieleen.

Samoin television uutistenlukija kertoo uutiset yleiskielellä ts kirjakielellä.

On ihan hyvä etteivät kaikki puhu kuten uutistenlukijat. Hirveän kankeaa ja kielestä puuttuu silloin "väri". Miten ilmaiset yleiskielellä eri tunnetiloja tai mielipiteitä? "Tänään mielialassani on havaittavissa ilon suuntaan viittaavia merkkejä"? "Minä olen tänään iloinen?". Kuulostaisi ihan naurettavalta.

Yleiskieltä jatkuvasti puhuvat kuulostavatkin aina autistisen ilottomilta. 

Puhekieltä puhuvat kuulostavat junteilta ja koulukäymättömiltä, jotka jättivät peruskoulussa yhden ja toisenkin äidinkielen oppitunnin käymättä.

Minun käymilläni äidinkielen oppitunneilla kyllä nimenomaan opetettiin puhekielen ja yleiskielen/kirjakielen erot. Ja että puhekieli on tarkoitettu eri tilanteisiin kuin yleiskieli.

Näinhän se on ja kirjoitettu kieli yleensä eroaa puhutusta kielestä. Ja puhuttu kieli muuttuu tilanteen mukaan. Esim virastoissa ja palvelupisteissä yleensä puhutaan eri tavalla kuin esim kaveriporukassa.

Mutta kyllähän se koulunkäynti ja opiskelu yleensä näkyy myös siinä käytetyssä kielessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/65 |
23.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä on maailman homoin nimi?

- P ut1n 😄

Vierailija
64/65 |
23.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei missään maassa ole luovuttu murteista. Miksi siis Suomessa pitäisi?

Vierailija
65/65 |
23.02.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa on kirjakieli sekä joukko puhesuomen variantteja, joista yksi on yleispuhesuomi ja jotka kaikki poikkeavat kirjakielestä vaihtelevassa määrin myös muoto- ja lauserakenteeltaan.

Suomen yleispuhekielellä ja kirjakielellä on siinä määrin eri ilme, että kirjakieltä ei voida luontevasti puhua. (Tämäkin on yksinkertaistus: kirjakielen muotoja ja kirjakielisiä lauseita sirotellaan puheeseen paljon useammin ja luontevammin kuin yleensä tiedostetaan; tästä ei kuitenkaan nyt enempää.) Mutta voidaanko sitten puhekieltä luontevasti kirjoittaa?

(Kielikello 3/2000, Jaakko Anhava)

1900-luvun alkupuolella älymystö/oppineet/sivistyneistö puhui lähes täysin kirjakieltä muistuttavaa suomea. Ulkopuolisen (tavallisen suomalaisen) korviin se kuulostaa jäykältä ja ehkä hieman keinotekoiselta, mutta se ei todellakaan ole tunteetonta, väritöntä ja mautonta kieltä sekään.

Aiemman kommentoijan viestissä "On ihan hyvä etteivät kaikki puhu kuten uutistenlukijat. Hirveän kankeaa ja kielestä puuttuu silloin "väri". Miten ilmaiset yleiskielellä eri tunnetiloja tai mielipiteitä? "Tänään mielialassani on havaittavissa ilon suuntaan viittaavia merkkejä"? "Minä olen tänään iloinen?". Kuulostaisi ihan naurettavalta."  esimerkki ei ole aitoa kirjakieltä, vaan pseudokirjakieltä.

On täysin oikeaa kirjakieltä kirjoittaa vaikkapa "Minä olen tänään mielipuolisen iloinen." Se ei poikkea juurikaan yleispuhekielestä. Kirjakielessä noudatetaan tiukasti kielioppia, josta yleispuhekielessä voidaan luistaa tarvittaessa.

Kirjakieltä käytetään yleensä virallisissa yhteyksissä, kuten lakiteksteissä ja valtiosopimuksissa - silloin, kun on äärimmäisen tärkeää, ettei voi syntyä väärinkäsityksiä. Sitä ei ole tarkoitettukaan käytettäväksi kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Yleispuhekieli on elävässä elämässä käytettävää kieltä, johon voi sisältyä virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia (onko tuima suolaista vai suolatonta? Vasta vai vihta?), mutta jota kaikki suomea osaavat ymmärtävät. Sitten on alueellisia murteita ja slangia, on ammattikieltä, joka ei ulkopuoliselle, hyvää suomea puhuvalle, aukea. On nuorten käyttämään kieltä, on urheilijoiden ja poliitikoiden kielenkäyttöä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi seitsemän