Eronnut pari jää kämppiksiksi

Kuulostaa oudolta ratkaisulta. Kyllä herää monta kysymystä. Miten pystytte menemään tahoillanne eteenpäin? Ettekö ole lapsille kertoneet erostanne? Miksi edes erositte, jos pystytte elämään kämppiksinä?

Helvetti on irti viimeistään kun toinen/molemmat löytävät uuden partnerin.

Siis avoin suhde.

Vierailija kirjoitti:

Helvetti on irti viimeistään kun toinen/molemmat löytävät uuden partnerin.

Miehellä onkin varsin helppo löytää partneri, kun jossain vaiheessa täytyy kertoa, että: "ex-vaimo asuu muuten mun kanssa". Nainen nyt löytää miehen siltikin.

Mitä se kelleen kuuluu?

Jokainen meistä on vastuussa vain omasta tekemisestään.

Jos asiat on oikeasti sovittu molemmin puolin, niin mitä se muille kuuluu.

Jos toinen löytää uuden niin asiat eivät ole noin mustavalkoisia.

Erosta päätettiin koska kaikki fyysinen on kadonnut suhteesta eikä sitä yrityksestä huolimatta olla enää takaisin saatu. Emme ole riidoissa tai huonoissa väleissä, vaan eletty jo pitkään ilman "parisuhdetta" sanan varsinaisessa merkityksessä. Muutos päätöksen jälkeen tulee lähinnä siinä että nyt molemmilla on vapaus löytää muuta seuraa jos haluaa tai kohdalle osuu.

Vapaasuhde on parisuhde, jossa molemmat voi tapailla myös ulkopuolisia. Ei ole sama asia kuin tämä, koska meiltä puuttuu se parisuhde. Meillä on yhteinen koti ja lapset mutta ei muuta.

Miten tästä mennään eteenpäin, selviää tulevaisuudessa. Muutoksia on tehtävä jos tällainen arki ei toimi. Pääasia että kaikilla taloudessamme on hyvä olla. Jos se ei toteudu, on keksittävä muuta.

Meillä toimi hyvin. Sovimme, että myymme talon, kun nuorin muuttaa kotoa. 

Olihan se taloudellisesti ja käytännön syistä järkevää. 

Mies löysi uuden suhteen ja tämä nainen otti asian hyvin, luotti ex-mieheeni ja minäkin häntä tapasin, kun joskus auttoi meitä lasten kuskaamisissa. 

Itse tapailin hetken mukavaa miestä, joka aluksi oli sinut järjestelymme kanssa, mutta mustasukkaisuus meni överiksi. Kuvitteli, että palaamme exäni kanssa yhteen ja aina valvoi kotonaan yöt, jos olimme exän kanssa samaan aikaan talolla/kotona. 

Meillä arki sujui sujuvasti, ainut mikä hiersi oli ihmisten asenteet. Varaudu siihen.

Ette pääse eteenpäin elämässänne tuolla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa oudolta ratkaisulta. Kyllä herää monta kysymystä. Miten pystytte menemään tahoillanne eteenpäin? Ettekö ole lapsille kertoneet erostanne? Miksi edes erositte, jos pystytte elämään kämppiksinä?

Mun mies on myös jäänyt asumaan meille, vaikka uhoaa että erotaan. Ei ole näkynyt eropapereita, ei ole tehnyt toimenpiteitä muuttoa varten. Luultavasti ei vaan oikeasti ole valmis eroamaan. Itse en halua erota.

Vierailija kirjoitti:

Ette pääse eteenpäin elämässänne tuolla tavalla.

Kun on lapsia, ei pidä olla mitään syytä "mennä eteenpäin". Lapsille on paljon parempi, etteivät joudu katselemaan vanhempiensa uusia kuvioita, asuvat vanhemmat yhdessä tai erikseen.

Omat vanhemmat tekivät niin ja löysivät uudet kumppanitkin. Jos toinen oli kumppaninsa luona yökylässä, toinen oli kotona. Ei riitoja ja koin lapsena tilanteen hyväksi kun ei joutunut muuttamaan minnekään eikä tarvinnut alkaa asua kahden kodin välillä. Ei tietenkään riiteleville sovi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette pääse eteenpäin elämässänne tuolla tavalla.

Kun on lapsia, ei pidä olla mitään syytä "mennä eteenpäin". Lapsille on paljon parempi, etteivät joudu katselemaan vanhempiensa uusia kuvioita, asuvat vanhemmat yhdessä tai erikseen.

Minkälaisen parisuhdemallin lapset tuosta saavat sun mielestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette pääse eteenpäin elämässänne tuolla tavalla.

Kun on lapsia, ei pidä olla mitään syytä "mennä eteenpäin". Lapsille on paljon parempi, etteivät joudu katselemaan vanhempiensa uusia kuvioita, asuvat vanhemmat yhdessä tai erikseen.

Minun vanhemmat erosivat kun olin ala-asteella. Vanhempien ero oli kyllä aika rankka paikka, mutta sitten lopulta olin ihan vain ja pelkästään iloinen kun molemmat löysivät uudet kumppanit (etenkin kun molemmat olivat ja ovat ihan mukavia ihmisiä). Miksi ihmeessä olisin mieluummin katsellut vanhempiani yksinäisinä?? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette pääse eteenpäin elämässänne tuolla tavalla.

Kun on lapsia, ei pidä olla mitään syytä "mennä eteenpäin". Lapsille on paljon parempi, etteivät joudu katselemaan vanhempiensa uusia kuvioita, asuvat vanhemmat yhdessä tai erikseen.

Minkälaisen parisuhdemallin lapset tuosta saavat sun mielestä?

Jaa siitä, että vanhemmat ei juokse treffailemassa ympäriinsä? Ihan hyvän.

Mies olisi halunnut jäädä asumaan tuollaiseen suhteeseen, mutta minä en pystynyt. Eniten vaakakupissa painoi se, etten halua antaa lapsille mallia parisuhteesta, jossa vanhemmat lähinnä välttelevät toisiaan, eivät koskaan tee mitään yhdessä, eivätkä ikinä kosketa toisiaan. Vaikka ei olisi mitään ilmiriitaa, niin ilmapiiri ei ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette pääse eteenpäin elämässänne tuolla tavalla.

Kun on lapsia, ei pidä olla mitään syytä "mennä eteenpäin". Lapsille on paljon parempi, etteivät joudu katselemaan vanhempiensa uusia kuvioita, asuvat vanhemmat yhdessä tai erikseen.

Minun vanhemmat erosivat kun olin ala-asteella. Vanhempien ero oli kyllä aika rankka paikka, mutta sitten lopulta olin ihan vain ja pelkästään iloinen kun molemmat löysivät uudet kumppanit (etenkin kun molemmat olivat ja ovat ihan mukavia ihmisiä). Miksi ihmeessä olisin mieluummin katsellut vanhempiani yksinäisinä?? 

Täällä palstalla on päivittäin kuvauksia siitä, miten uusperhekuviot eivät toimi. Ilmeisesti itselläsi on sitten ollut poikkeuksellisen onnistunut tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Mies olisi halunnut jäädä asumaan tuollaiseen suhteeseen, mutta minä en pystynyt. Eniten vaakakupissa painoi se, etten halua antaa lapsille mallia parisuhteesta, jossa vanhemmat lähinnä välttelevät toisiaan, eivät koskaan tee mitään yhdessä, eivätkä ikinä kosketa toisiaan. Vaikka ei olisi mitään ilmiriitaa, niin ilmapiiri ei ole hyvä.

Mehän emme tiedä, onko ap:n tilanne sellainen, että vanhemmat välttelevät toisiaan tai minkälainen ilmapiiri kotona on. Saattavat olla myös erinomaisen hyviä ystäviä, vaikka eivät seksiä harrastaisikaan keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ette pääse eteenpäin elämässänne tuolla tavalla.

Kun on lapsia, ei pidä olla mitään syytä "mennä eteenpäin". Lapsille on paljon parempi, etteivät joudu katselemaan vanhempiensa uusia kuvioita, asuvat vanhemmat yhdessä tai erikseen.

Minun vanhemmat erosivat kun olin ala-asteella. Vanhempien ero oli kyllä aika rankka paikka, mutta sitten lopulta olin ihan vain ja pelkästään iloinen kun molemmat löysivät uudet kumppanit (etenkin kun molemmat olivat ja ovat ihan mukavia ihmisiä). Miksi ihmeessä olisin mieluummin katsellut vanhempiani yksinäisinä?? 

Täällä palstalla on päivittäin kuvauksia siitä, miten uusperhekuviot eivät toimi. Ilmeisesti itselläsi on sitten ollut poikkeuksellisen onnistunut tilanne.

Mikä tahansa kuvio voi olla toimimaton. Löydät aivan yhtä paljon onnettomia ihmisiä riitaisista ydinperheistä tai yh-perheistä kuin uusperheistä. Eroon päättyviä avioliittoja on niin paljon, että totta kai sieltä löytyy huonosti toimivia kuvioita joka lähtöön, kuin myös onnistuneita järjestelyjä. 

Joskus ollessani sinkku, tuli deittisovelluksessa vastaan mies joka kertoi tällaisesta järjestelystä. Ihan mukavan oloinen ja kivannäköinenkin mies, mutta eipä olisi tullut mieleenkään lähteä suhdetta yrittämään miehen kanssa joka elää tällaisessa elämäntilanteessa. Toivottavasti löysi jonkun jolle sellainen järjestely sopi. 

Varautuisin siihen, että uusien kumppaneiden löytyminen, jos sellainen on toiveissa, voi olla huomattavastikin vaikeampaa kuin jos asuisitte erillään. Mutta kyllä niitäkin ihmisiä varmasti on joita ei haittaa, onhan niitä avoimiin suhteisiin lähtijöitäkin olemassa joten miksi ei tällaiseenkin. 

Juurikin tuo kuvaa tilannettamme hyvin, että emme välttele toistemme seuraa eikä ilmapiiri ole mikään hyytävä.

Hyvin voisimme, ja luultavasti menemmekin yhdessä perheenä matkoille ym.

Hellyyttä lapset eivät tietysti enää näe, mutta toisen kunnioitusta ja hyvät välit kyllä.