Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Uskotko kadotuksen olemassaoloon?
22.02.2023 |
Eli otsikossa kysymys, uskotko kadotuksen/helvetin olemassaoloon? Oletko kristitty, edustatko jotain toista uskontokuntaa vai oleko agnostikko/ateisti?
Kommentit (2114)
Kristuksen katseessa ei lukenut: "Olet näytellyt petturin roolia, olet syyllistynyt maanpetokseen. Se ei ollut sellainen katse; siinä ei ollut kostonhimoa. Kristuksen katse sanoi: "Juudas, et käytä minua lainkaan hyväksesi. Päinvastoin, minä käytän sinua nostamaan lippuni korkealle; tulen käyttämään sinua ja nimeäsi ikuisesti. Siksi olen sinulle velkaa, ystäväni." Samanlaisen viestin Juudas havaitsi Jeesuksen katseesta - suuren arvostuksen itseään kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juudan rooli on erityisen tärkeää tässä kaikessa.
Vierailija kirjoitti:
Kristuksen katseessa ei lukenut: "Olet näytellyt petturin roolia, olet syyllistynyt maanpetokseen. Se ei ollut sellainen katse; siinä ei ollut kostonhimoa. Kristuksen katse sanoi: "Juudas, et käytä minua lainkaan hyväksesi. Päinvastoin, minä käytän sinua nostamaan lippuni korkealle; tulen käyttämään sinua ja nimeäsi ikuisesti. Siksi olen sinulle velkaa, ystäväni." Samanlaisen viestin Juudas havaitsi Jeesuksen katseesta - suuren arvostuksen itseään kohtaan.
Juudas oli petturi, oppositio. Mutta hänen vastustuksessaan on myös järkeä, myös hänellä on paikkansa. Hän palveli myönteistä asiaa. Meidän on siis ymmärrettävä se.
Ilman häntä ei olisi edes koko kristinuskoa.
Yksi aikamme polttavimmista kysymyksistä on uskontojen vuoropuhelu. Muuten ihmisillä on taipumus "kiehua" omassa alakulttuurissaan, jolloin muiden perinteiden kannattajat mielletään oletusarvoisesti ideologisiksi vihollisiksi. Ja tietyissä historiallisissa olosuhteissa viholliset, kuten tiedämme, julistetaan sotaan. Uskontojen vuoropuhelua estää niin sanottu "uskonkateus", joka luo jonkin uskontokunnan edustajalle tunteen ylivertaisuudesta muihin nähden ja tunteen siitä, että hänellä on totuusmonopoli. Yleensä tämä johtuu alhaisesta sivistyksestä, halusta olla aina ja kaikkialla oikeassa ja tiedon puutteesta.
On virheellistä arvioida yhtä perinnettä suhteessa toiseen, koska silloin ei voida välttää subjektivismia.
Kristinusko on vain kahden tuhannen vuoden historiansa aikana jakautunut yli kahteentuhanteen eri virtaukseen. Tämä osoittaa, ettei perinteen säilyttämiseen ja hengellisen tiedon välittämiseen ole olemassa mitään mekanismia. Jos tämä pirstoutumisen suuntaus jatkuu, kristillisen opetuksen eheys katoaa kokonaan, ja tulevien sukupolvien on hyvin vaikea ymmärtää sen ydintä.
MAAILMA ON SIIS VANKILA ... eikä suinkaan paikka, jossa voi nauttia, kuten jotkut väittävät.
Mutta ihmiset eivät sitä itse tiedä.
Maapallomme on Mṛtyuloka - eli kuolemanplaneetta.
Maapallomme on myös Karmakshetra.
Jiva on anu-chit, vähäpätöinen tietoisuuden hiukkanen. Mayan luoma maailma on jivan vankila.
Elämme vankilassa, mutta emme tiedä sitä itse.Joillakin on parempi selli, joillakin huonompi, mutta vankila on aina vankila, eikä se miksikään muutu. Mutta me emme tiedä sitä itse ja yritämme ottaa siitä kaiken irti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi aikamme polttavimmista kysymyksistä on uskontojen vuoropuhelu. Muuten ihmisillä on taipumus "kiehua" omassa alakulttuurissaan, jolloin muiden perinteiden kannattajat mielletään oletusarvoisesti ideologisiksi vihollisiksi. Ja tietyissä historiallisissa olosuhteissa viholliset, kuten tiedämme, julistetaan sotaan. Uskontojen vuoropuhelua estää niin sanottu "uskonkateus", joka luo jonkin uskontokunnan edustajalle tunteen ylivertaisuudesta muihin nähden ja tunteen siitä, että hänellä on totuusmonopoli. Yleensä tämä johtuu alhaisesta sivistyksestä, halusta olla aina ja kaikkialla oikeassa ja tiedon puutteesta.
On virheellistä arvioida yhtä perinnettä suhteessa toiseen, koska silloin ei voida välttää subjektivismia.
Kristinusko on vain kahden tuhannen vuoden historiansa aikana jakautunut yli kahteentuhanteen eri virtaukseen. Tämä osoittaa, ettei perinteen säilyttämiseen ja hengellisen tiedon välittämiseen ole olemassa mitään mekanismia. Jos tämä pirstoutumisen suuntaus jatkuu, kristillisen opetuksen eheys katoaa kokonaan, ja tulevien sukupolvien on hyvin vaikea ymmärtää sen ydintä.
Mitä ne 2000 oppisuuntaa Raamatusta on?
Jokainen järkevä ihminen on varmasti kysynyt itseltään kysymyksen: "Miksi on yksi Jumala ja monta uskontoa?". Eikö olekin outoa, että Jumala sallii tällaisen moniarvoisuuden, joka usein luo vihamielisyyttä ihmisten välille?
Loppujen lopuksi elämme maailmassa, jota säätelevät samat fysikaaliset lait. Olisi loogista päätellä, että myös henkimaailmassa on oltava yhtenäiset lait. Mutta miksi henkisten perinteiden alalla on niin paljon eroja ja ristiriitoja? Siihen on ulkoisia ja sisäisiä syitä. Ulkoisia syitä ovat muun muassa erot niissä etnisissä, kulttuurisissa, maantieteellisissä ja kielellisissä yhteyksissä, joissa suuret maailmanuskonnot ovat kehittyneet. Aivan kuten prisman läpi kulkeva valkoinen valonsäde jakautuu spektriksi, niin myös yksi ja sama uskonto saa erilaisia muotoja, kun se taittuu tämän maailman erilaisten olosuhteiden läpi. Siksi on aivan luonnollista, että eri hengellisiin perinteisiin kuuluvat ihmiset käyttävät erilaisia termejä, pukeutuvat eri tavoin, suorittavat erilaisia rituaaleja jne. Lisäksi "pilaantuneen puhelimen" periaate toimii ilman muuta, kun sanoma vääristyy sukupolvelta toiselle. Mitä kauemmin se jatkuu, sitä enemmän se muuttuu, mikä sitten ilmenee sen ulkoisessa muodossa.
Jopa suurten uskontojen sisällä alkaa ajan myötä tapahtua pirstoutumista ja uusia suuntauksia. Tämä tapahtuu sisäisistä syistä. Näitä ovat muun muassa: erilaiset sisäiset kulttuuritasot ja erilaiset motiivit, joilla ihmiset kääntyvät Jumalan puoleen. Saman perinteen sisällä eri ihmisillä voi olla erilaisia motiiveja, mikä saa heidät tekemään muutoksia filosofiassa ja käytännöissä, ja tämä kehittyy myöhemmin erilaisiksi itsenäisiksi suuntauksiksi. Ja tämä prosessi on väistämätön.
Mooses, Kristus ja Muhammed vetosivat eri aikoina ja eri paikoissa eri tavoin koulutettuihin ihmisiin. On vain luonnollista, että heidän oli mukautettava samoja totuuksia paikan, ajan ja olosuhteiden mukaan. Aurinko ei myöskään nouse zeniitistään yhdessä yössä, vaan nousee vähitellen horisontin yläpuolelle. Koulutusjärjestelmä käyttää samaa periaatetta välittääkseen perusasiat ekaluokkalaisille ja ylemmille luokille hienovaraisemmat ja monimutkaisemmat asiat. Eri luokka-asteiden oppikirjat eivät kuitenkaan ole pohjimmiltaan erilaisia. Ne ovat saman koulutusjärjestelmän eri tasoja. Lisäksi kaikkien henkiset tarpeet ovat erilaisia. Esimerkiksi joku vierasta kieltä opetteleva henkilö voi tyytyä pieneen fraasikirjaseen, joka riittää yksinkertaisiin tarpeisiin. Joku toinen taas tarvitsee monikirjaisen sanakirjan päästäkseen yksityiskohtiin. Samoin jotkut uskonnot on suunniteltu "sormilla selittämiseen Jumalalle", kun taas toiset on suunniteltu pääsemään syvimpiin alueisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska eri kansat ovat ulkonäöltään hyvin erilaisia, tämä pinnallinen suhtautuminen uskontoon johtaa usein konflikteihin. Muodon fanaattiset kannattajat paheksuvat sitä, että ei-uskovaisen ulkoinen olemus on "aivan väärä".
Kansallisuuteen perustuva suhtautuminen uskontoon aiheuttaa myös täysin odottamattomia ongelmia.
Koska uskonnollisessa ympäristössä on tällaisia väärinkäsityksiä, monet älykkäät ihmiset kääntyvät kokonaan pois uskonnosta tai yrittävät harjoittaa uskontoa kuulumatta ulkoisiin muotoihin.
Ehdotan, että tutkitte Raamatun lisäksi myös muita tekstejä ja teette vertailevan analyysin eri uskontojen ja jopa muiden tieteellisten suuntausten ja eri kirjoitusten välillä.
Tai muuten se on vaan kristinuskoa: usko ja älä kysele.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kristityt eivät pakota ketään.
Kyse on globaalisestikin tunnettu ilmiö; kun kerromme uskonnostamme ja mitä Raamattu sanoo, silloin meitä syytetään tuomitsemisesta, pakottamisesta, syrjinnästä y.m.Syy on se että totuus aiheuttaa epämukavuuden ja pelon tunteen, uskonnottomissa,sekä Raamatun vastaisesti elävien keskuudessa. Sekä toki eksytysuskontoihin kuuluvilla.
Niin. Raamattu osasi ennustaa tämänkin:
Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen. Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen?
2. Kor. 2:15-16
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeä osa itämaista tietoa, joka oli läsnä varhaisessa kristinuskossa, oli käsitys karmasta ja jälleensyntymisestä. Mutta tiedetään, että Konstantinopolin toinen kirkolliskokous vuonna 553 jKr. heitti pois kaikki viittaukset jälleensyntymiseen ja totesi, että ajatus siitä oli myytti ja että jokainen, joka uskoi siihen, tulisi kirkonkiroukseen. Tämä toiminta ei tietenkään olisi odottamatonta niiden muiden asioiden valossa, joita kirkko on historian kuluessa tehnyt asettaakseen itsensä ainoaksi keinoksi päästä taivaaseen ja saavuttaa Jumalan armo. Poistamalla jälleensyntymisen ja sielun olemassaolon mahdollisuuden ennen tätä elämää, sielulla ei voisi olla mitään mahdollisuutta saavuttaa hengellisen täydellisyyden tilaa useiden elämien aikana. Olisi vain tämä yksi elämä, jonka aikana sielu syntyi, ja yksi mahdollisuus päästä joko taivaaseen tai ikuiseen helvettiin, joka määräytyisi kirkon väliintulon perusteella. Toisin sanoen kirkko koki uhkana sen tosiasian, että sielulla on ikuinen ja henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on sytytettävä uudelleen joko yhdessä, kahdessa tai kuinka monessa elämässä tahansa, eikä tämä suhde välttämättä riipu henkilön hyvästä asemasta missään uskonnollisessa järjestössä. Näin ollen ihmiset voisivat yrittää palauttaa suhteensa Jumalaan muilla keinoin kuin kirkon sanelemalla, mitä kirkko ei voinut sietää.
Valitettavasti poistamalla tiedon jälleensyntymisestä ja karmasta kirkko on luonut filosofiaansa valtavia aukkoja, jotka jättävät kysymyksiä, joihin se ei voi vastata.
Kristittyjen filosofiassaan käyttämä henkinen tieto on hyvin alkeellista ja epätäydellistä.
...sekä mahdollisuutta päästä taivaallisille planeetoille. Taivaalliset planeetat ovat kuitenkin edelleen aineellisessa kosmisessa ilmentymässä eivätkä henkisessä maailmassa. Todellinen uskonnonharjoittaja tai transsendentalisti on kiinnostunut vain sellaisen henkisen oivalluksen tason saavuttamisesta, joka antaa hänelle mahdollisuuden havaita suoraan henkinen identiteettinsä ja päästä henkisiin kerrostumiin kauas tämän aineellisen luomistyön tuolle puolen.
Tämä, että jälleensyntyminen olisi muka ollut mukana kristinuskossa ja sitten poistettu siitä, on Raamatun eksegetiikasta väitelleen teologian tohtori Ville Mäkipellon mielestä yksi suurimmista virheellisistä uskomuksista. Kuuntele itse:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-64968660
Joten voitko lopettaa tämän disinformaatiosi levittämisen, kiitos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa säälittävä tuo yksi kristinuskon vastustaja. Kun argumentit loppuvat, hän alkaa suoltaa disinformaatiota koskien Raamatun kirjojen ajoitusta ja kaanonia.
Niin säälittävä tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeä osa itämaista tietoa, joka oli läsnä varhaisessa kristinuskossa, oli käsitys karmasta ja jälleensyntymisestä. Mutta tiedetään, että Konstantinopolin toinen kirkolliskokous vuonna 553 jKr. heitti pois kaikki viittaukset jälleensyntymiseen ja totesi, että ajatus siitä oli myytti ja että jokainen, joka uskoi siihen, tulisi kirkonkiroukseen. Tämä toiminta ei tietenkään olisi odottamatonta niiden muiden asioiden valossa, joita kirkko on historian kuluessa tehnyt asettaakseen itsensä ainoaksi keinoksi päästä taivaaseen ja saavuttaa Jumalan armo. Poistamalla jälleensyntymisen ja sielun olemassaolon mahdollisuuden ennen tätä elämää, sielulla ei voisi olla mitään mahdollisuutta saavuttaa hengellisen täydellisyyden tilaa useiden elämien aikana. Olisi vain tämä yksi elämä, jonka aikana sielu syntyi, ja yksi mahdollisuus päästä joko taivaaseen tai ikuiseen helvettiin, joka määräytyisi kirkon väliintulon perusteella. Toisin sanoen kirkko koki uhkana sen tosiasian, että sielulla on ikuinen ja henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on sytytettävä uudelleen joko yhdessä, kahdessa tai kuinka monessa elämässä tahansa, eikä tämä suhde välttämättä riipu henkilön hyvästä asemasta missään uskonnollisessa järjestössä. Näin ollen ihmiset voisivat yrittää palauttaa suhteensa Jumalaan muilla keinoin kuin kirkon sanelemalla, mitä kirkko ei voinut sietää.
Valitettavasti poistamalla tiedon jälleensyntymisestä ja karmasta kirkko on luonut filosofiaansa valtavia aukkoja, jotka jättävät kysymyksiä, joihin se ei voi vastata.
Kristittyjen filosofiassaan käyttämä henkinen tieto on hyvin alkeellista ja epätäydellistä.
...sekä mahdollisuutta päästä taivaallisille planeetoille. Taivaalliset planeetat ovat kuitenkin edelleen aineellisessa kosmisessa ilmentymässä eivätkä henkisessä maailmassa. Todellinen uskonnonharjoittaja tai transsendentalisti on kiinnostunut vain sellaisen henkisen oivalluksen tason saavuttamisesta, joka antaa hänelle mahdollisuuden havaita suoraan henkinen identiteettinsä ja päästä henkisiin kerrostumiin kauas tämän aineellisen luomistyön tuolle puolen.
Tämä, että jälleensyntyminen olisi muka ollut mukana kristinuskossa ja sitten poistettu siitä, on Raamatun eksegetiikasta väitelleen teologian tohtori Ville Mäkipellon mielestä yksi suurimmista virheellisistä uskomuksista. Kuuntele itse:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-64968660
Joten voitko lopettaa tämän disinformaatiosi levittämisen, kiitos?
Muiden tutkijoiden mukaan on taas toisella tavalla, joten ole hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi tärkeä osa itämaista tietoa, joka oli läsnä varhaisessa kristinuskossa, oli käsitys karmasta ja jälleensyntymisestä. Mutta tiedetään, että Konstantinopolin toinen kirkolliskokous vuonna 553 jKr. heitti pois kaikki viittaukset jälleensyntymiseen ja totesi, että ajatus siitä oli myytti ja että jokainen, joka uskoi siihen, tulisi kirkonkiroukseen. Tämä toiminta ei tietenkään olisi odottamatonta niiden muiden asioiden valossa, joita kirkko on historian kuluessa tehnyt asettaakseen itsensä ainoaksi keinoksi päästä taivaaseen ja saavuttaa Jumalan armo. Poistamalla jälleensyntymisen ja sielun olemassaolon mahdollisuuden ennen tätä elämää, sielulla ei voisi olla mitään mahdollisuutta saavuttaa hengellisen täydellisyyden tilaa useiden elämien aikana. Olisi vain tämä yksi elämä, jonka aikana sielu syntyi, ja yksi mahdollisuus päästä joko taivaaseen tai ikuiseen helvettiin, joka määräytyisi kirkon väliintulon perusteella. Toisin sanoen kirkko koki uhkana sen tosiasian, että sielulla on ikuinen ja henkilökohtainen suhde Jumalaan, joka on sytytettävä uudelleen joko yhdessä, kahdessa tai kuinka monessa elämässä tahansa, eikä tämä suhde välttämättä riipu henkilön hyvästä asemasta missään uskonnollisessa järjestössä. Näin ollen ihmiset voisivat yrittää palauttaa suhteensa Jumalaan muilla keinoin kuin kirkon sanelemalla, mitä kirkko ei voinut sietää.
Valitettavasti poistamalla tiedon jälleensyntymisestä ja karmasta kirkko on luonut filosofiaansa valtavia aukkoja, jotka jättävät kysymyksiä, joihin se ei voi vastata.
Kristittyjen filosofiassaan käyttämä henkinen tieto on hyvin alkeellista ja epätäydellistä.
...sekä mahdollisuutta päästä taivaallisille planeetoille. Taivaalliset planeetat ovat kuitenkin edelleen aineellisessa kosmisessa ilmentymässä eivätkä henkisessä maailmassa. Todellinen uskonnonharjoittaja tai transsendentalisti on kiinnostunut vain sellaisen henkisen oivalluksen tason saavuttamisesta, joka antaa hänelle mahdollisuuden havaita suoraan henkinen identiteettinsä ja päästä henkisiin kerrostumiin kauas tämän aineellisen luomistyön tuolle puolen.
Tämä, että jälleensyntyminen olisi muka ollut mukana kristinuskossa ja sitten poistettu siitä, on Raamatun eksegetiikasta väitelleen teologian tohtori Ville Mäkipellon mielestä yksi suurimmista virheellisistä uskomuksista. Kuuntele itse:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-64968660
Joten voitko lopettaa tämän disinformaatiosi levittämisen, kiitos?
https://www.booky.fi/tuote/heinola_seppo/jalleensyntyma_ja_raamattu_jal…
JÄLLEENSYNTYMÄ JA RAAMATTU jälleensyntymäopin tarkastelua Raamatun ja esoteerisen perinteen valossa
Seppo Heinola
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään ylläpito sallii kaikki herjaukset.
Jeesuksen herjaajat, olette Saatanan vallassa!Jos jumala on, on se niin kova kaveri, ettei ihmisen herjaukset voi sitä hetkauttaa mitenkään.
Jos jumalaa ei saa herjata, kertoo se jumalan heikkoudesta eli siitä, että sitä ei ole olemassa.
Voi, kuule. Kyllä Jumala näyttää voimansa ja ihmiselle tämän paikan sitten aikanaan. Jumalanpilkkalailla ts uskonrauhan rikkomisen kieltävällä lailla suojellaan nimenomaan uskovien ihmisten tunteita, ei Jumalaa. Ei Jumala mitään suojelua tarvitse,
Kristittyjen epätoivo.
Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.
Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".
Jopa kristinuskon suuret nimet, kuten David Pawson ja Dereck Prince, ovat eri mieltä ylöstempauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Jopa kristinuskon suuret nimet, kuten David Pawson ja Dereck Prince, ovat eri mieltä ylöstempauksesta.
Jaahas. Eikö edes tästä päästä yhteisymmärrykseen jopa kristinuskon sisällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa kristinuskon suuret nimet, kuten David Pawson ja Dereck Prince, ovat eri mieltä ylöstempauksesta.
Jaahas. Eikö edes tästä päästä yhteisymmärrykseen jopa kristinuskon sisällä?
Vaikka kaikki perustuu Raamattuun.
Alue: Aihe vapaa
Juudaksen tärkeä rooli.
Kun Jeesus kantoi ristiä harteillaan ja käveli paikalle, jossa hänet oli määrä ristiinnaulita, tien molemmin puolin oli väkijoukkoa: miehiä ja naisia. Ja hän käveli. Yhtäkkiä hän katsoi Juudaksen kasvoihin. Ihmisjoukko seisoi molemmin puolin, hän käveli risti harteillaan, hän käveli kohti ristiinnaulitsemispaikkaa. Yhtäkkiä hän katsoi Juudasta silmiin. Juudas näki jotain Jeesuksen silmissä ja juoksi puolihulluna ulos: "Mitä olen tehnyt?". Hän tuli katuvaiseksi: "Mitä minä olen tehnyt?" Juudas kääntyi. Se mitä Juudas näki Kristuksen silmissä... Ja Kristus yhtäkkiä... Hän laski päänsä. Hän käveli pää alaspäin, mutta yhtäkkiä hän nosti päänsä ja katsoi Juudasta, katsoi Juudasta silmiin. Ja Juudas...
Kristuksen katseessa Juudas luki seuraavaa: "Sinun uhrisi minun kunniakseni on ylen suuri. Olen sinulle kiitollisuudenvelassa. Olen sinulle kiitollisuudenvelassa. Olen sinulle kiitollisuudenvelassa. Sinun nimesi tulee tunnetuksi. Olet pettänyt minut. Se on suuri uhraus sinulta, että nostat nimeäni. Olen ikuisesti velkaa sinulle, Juudas. Sinä kaadut, ja sillä tavoin korotat minua. Kaatumisesi palvelee minun korotustani. Ikuinen häpeäsi edistää minun ikuista kunniaani tässä maailmassa. Anna minulle anteeksi. Juudas, anna minulle anteeksi. Käytän henkesi ostamaan kunniani. Se on välttämätöntä maailman parhaaksi. Olen valinnut sinut."