Lue keskustelun säännöt.
Mitä mies haluaa tällä?
22.02.2023 |
Pitkä ajanjakso parisuhdehaasteita takana, paljon puhumattomuutta ja ymmärtämättömyyttä minun kokemuksieni mukaisesti miehen osalta. Ongelma ehkä se, että omalta osaltani olen tuntenut tehneeni ja antaneeni kaikkeni ja kumppani taas vetäytyy kuoreensa eikä osaa toimia parisuhteiden haasteiden edessä kehittävästi, jotta yhdessä toistemme arvostus ja kumppanuus säilyisi. (Miehen luonne on tosi äkkipikainen ja impulsiivinen.)
Nyt alkuvuoden aikana on kahdesti tulistuessaan sanonut eroavansa minusta ja jälkikäteen aina selvinnyt, että ei halua erota, mutta on nähnyt tilanteemme mahdottomaksi ja itsensä kykenemättömäksi toimimaan paremmin. Nämä yhtä äkkiset eropäätöksen tottakai on jättäneet jälkensä minuun enkä osannut enää luottaa oikein, että mies kulkisi rintarinnan haasteiden edessä kanssani.
Kunnes nyt taas uudelleen iski hänelle ahdistus ja "eroilmaisu" tuli selkeästi esille vaikkei varsinaisesti sitä halua. Itse sanoin jo, että en ole se nainen kenet vaan voi aina jättää ongelmien edessä ja hetken päästä pitäisi olla kun mitään ei olisi tapahtunut. :/
No nyt ollaan "erottu" ja paljon puhuttu tässä viikon aikana. Kumppani on sitä mieltä että on omaa kyvyttömyyttään käyttänyt tätä eroilmaisua ja tajunnut tämän viikon aikana kuinka ei seisonut rinnallani kun eniten haasteita meillä oli, joiden ratkaisuun molempia olisi tarvittu (enempää niihin syventymättä). Tähän väliin on pakko mainita, että en ole itse myöskään täydellinen ja haasteiden edessä varmasti on ollut tilanteita joissa olisin voinut toimia toisin.
Mies ajattelee, että tämä ero oli riuhtaisu vanhasta jota ei voinut korjata ja haluaisi ajan kanssa tutustua uudelleen ja antaa mahdollisuuden luottaa häneen uudelleen täysin omilla ehdoillani. Ja että tällainen erokriisi voisi olla uusi sivu yhteiselle elämälle, kun suhteen asiat tehdään ensin selviksi ajan kanssa ja selvitetään molempien tarpeet ja halut. Ei halua katkaista välejä, vaan olla aktiivisesti tekemisissä.
Kysymys siis on, että onko tuollaisessa mitä järkeä? Mitä tässä oikeasti niinkuin takana on? Koska tällä hetkellä itse olen aivan palasina, olo on hyväksikäytetty ja sekava. Rakastan kumppania tottakai ja kaipasin pitkän ajan jälkeen tunnepuolista tukea enemmän häneltä, mitä en saanut.
Voiko tällaisesta ajan kanssa tulla vahvempi suhde, kun kyse ei ole mistään pettämisestä, eikä vastaavanlaisista luottamuksen rikkomisisista vaan puhtaasti kahden ihmisen keskeneräisyydestä ja epäaikauismaisista valinnoista.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette? Mulla tulee ensimmäisenä mieleen, että mies (tai oikeastaan te molemmat) teette henkistä kasvua, ja toki muutos on silloin mahdollista. Etenkin jos rakkautta on, niin ette todennäköisesti noin vain välttämättä pääsekään eroon toisistanne. Antaisin ehkä mahdollisuuden. Sinuna pohtisin paljon omaa toimintaasi ja omaa käyttäytymistä miehen oikkuillessa, sillä voisi saada aikaan muutosta.
Super toksinen kommentti. Naisille aina sanotaan oman itsensä kehittämisestä. Miksei miehen tarvitse katsoa peiliin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlainen miesvauva kuin omani. Uhkailee erolla vaikkei sitä oikeasti halua. Huutaa agressiivisesti jopa lapsen kuullen asiattomuuksia. Olen jo niin väsynyt siihen per seilyyn etten jaksa enää.
Kaikki ei vaan osaa puhua ja avautua tunteistaan, joten sanoisin että turha yrittää mene eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette? Mulla tulee ensimmäisenä mieleen, että mies (tai oikeastaan te molemmat) teette henkistä kasvua, ja toki muutos on silloin mahdollista. Etenkin jos rakkautta on, niin ette todennäköisesti noin vain välttämättä pääsekään eroon toisistanne. Antaisin ehkä mahdollisuuden. Sinuna pohtisin paljon omaa toimintaasi ja omaa käyttäytymistä miehen oikkuillessa, sillä voisi saada aikaan muutosta.
Super toksinen kommentti. Naisille aina sanotaan oman itsensä kehittämisestä. Miksei miehen tarvitse katsoa peiliin?
Kommenttini taidettiin ymmärtää väärin, ei se ollut moite aloittajalle. Mitä tarkoitin sillä, on että käytös on aina vastavuoroista, silloinkin kun vain toisen osapuolen käytös on tuomittavaa. Jos joku sanoo mulle riidan tullen aina että haista P-ka, niin omaa vastaustani muuttamalla koko tilanteen dynamiikka ja toisen käytös voi sen myötä muuttua. Siis jos olen ennen alkanut itkeä, niin entäpä jos vaikkapa ensi kerralla alankin nauraa, ja katson mitä tapahtuu. Tämä vaatii tietysti omien tunteiden hallintaa.
Jälleen tää naisten perusongelma, että yritetään päästä sinne toisen pään sisään ja hallita tilannetta ymmärtämällä toista. Se on huono tapa, koska siinä omat tarpeet jää sivuun. Eli ap, mitä SINÄ haluat? Katso todellisuutta, katso sen miehen tekoja, älä mieti miksi, vaan katso MITÄ se tekee ja MITEN toimii käytännössä, ei puheen tasolla, auttaako se mies sua kohti sellaista elämää jota kaipaat? Täyttääkö se sun tarpeita? Mitä sun aidot tarpeet on? Miksi SINÄ toimit niin kuin toimit? Ja niiden vastausten, realismin, perusteella katso mitä itse teet. Omiin toimiisi voit vaikuttaa, et toisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä näen potentiaalia, ajatuksen, että mies haluaa muuttua. Tietämättä sen tarkemmin, miten/millaiseksi hänen pitäisi muuttua, että onko muuttuminen mahdollista, vaikka kuinka haluaa. Voisi olla hyvä hengähtää hetki (vaikutti, että sinä tarvit sitä) ja sen jälkeen kenties rauhallisemmin ja tietoisemmin alusta ja mahdollisesti jonkun ammattilaisen avustuksella.
Jos mies oikeesti haluaisi muuttua tämä hakisi apua.
Niin että ilman apua ei voi muuttua...
Sinä et ritä hänelle enää.Hae ero.Sen voi yksin hakea,Ilman Syytä. Ilmotus tulee miehelle asiasta kirjalinen kirje Koti osoiteeseen.Ota vastu oma elämä. Älä ajattele et pärjää ilman miehen asuntoa, rahoja ja yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä näen potentiaalia, ajatuksen, että mies haluaa muuttua. Tietämättä sen tarkemmin, miten/millaiseksi hänen pitäisi muuttua, että onko muuttuminen mahdollista, vaikka kuinka haluaa. Voisi olla hyvä hengähtää hetki (vaikutti, että sinä tarvit sitä) ja sen jälkeen kenties rauhallisemmin ja tietoisemmin alusta ja mahdollisesti jonkun ammattilaisen avustuksella.
Jos mies oikeesti haluaisi muuttua tämä hakisi apua.
Niin että ilman apua ei voi muuttua...
Ainoastaan terapeutti kykenee auttamaan. Puolison tehtävänä ei ole jatkuvasti nostaa toista ihmistä ylös. V!tuttaa oikeen ettei haluta hakea apua vaan kaikki kipataan kumppanille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette? Mulla tulee ensimmäisenä mieleen, että mies (tai oikeastaan te molemmat) teette henkistä kasvua, ja toki muutos on silloin mahdollista. Etenkin jos rakkautta on, niin ette todennäköisesti noin vain välttämättä pääsekään eroon toisistanne. Antaisin ehkä mahdollisuuden. Sinuna pohtisin paljon omaa toimintaasi ja omaa käyttäytymistä miehen oikkuillessa, sillä voisi saada aikaan muutosta.
Super toksinen kommentti. Naisille aina sanotaan oman itsensä kehittämisestä. Miksei miehen tarvitse katsoa peiliin?
Kommenttini taidettiin ymmärtää väärin, ei se ollut moite aloittajalle. Mitä tarkoitin sillä, on että käytös on aina vastavuoroista, silloinkin kun vain toisen osapuolen käytös on tuomittavaa. Jos joku sanoo mulle riidan tullen aina että haista P-ka, niin omaa vastaustani muuttamalla koko tilanteen dynamiikka ja toisen käytös voi sen myötä muuttua. Siis jos olen ennen alkanut itkeä, niin entäpä jos vaikkapa ensi kerralla alankin nauraa, ja katson mitä tapahtuu. Tämä vaatii tietysti omien tunteiden hallintaa.
Niin naisen pitää tulla joka kerta vastaan. Missä miehen vastuu? Ei sika muutu marsuksi juustokakuilla ja suihinotoilla. Mies tietää tarkalleen mistä naruista vetää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelepa muutama video Youtube-kanavalta Narsisti vs. minä. Eiköhän kuvio sullekin pian avaudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette? Mulla tulee ensimmäisenä mieleen, että mies (tai oikeastaan te molemmat) teette henkistä kasvua, ja toki muutos on silloin mahdollista. Etenkin jos rakkautta on, niin ette todennäköisesti noin vain välttämättä pääsekään eroon toisistanne. Antaisin ehkä mahdollisuuden. Sinuna pohtisin paljon omaa toimintaasi ja omaa käyttäytymistä miehen oikkuillessa, sillä voisi saada aikaan muutosta.
Super toksinen kommentti. Naisille aina sanotaan oman itsensä kehittämisestä. Miksei miehen tarvitse katsoa peiliin?
Kommenttini taidettiin ymmärtää väärin, ei se ollut moite aloittajalle. Mitä tarkoitin sillä, on että käytös on aina vastavuoroista, silloinkin kun vain toisen osapuolen käytös on tuomittavaa. Jos joku sanoo mulle riidan tullen aina että haista P-ka, niin omaa vastaustani muuttamalla koko tilanteen dynamiikka ja toisen käytös voi sen myötä muuttua. Siis jos olen ennen alkanut itkeä, niin entäpä jos vaikkapa ensi kerralla alankin nauraa, ja katson mitä tapahtuu. Tämä vaatii tietysti omien tunteiden hallintaa.
Niin naisen pitää tulla joka kerta vastaan. Missä miehen vastuu? Ei sika muutu marsuksi juustokakuilla ja suihinotoilla. Mies tietää tarkalleen mistä naruista vetää.
Minä en näe tätä mitenkään naisen vastaantulona. Molemmilta vastuutonta on pyörittää samaa ympyrää uudelleen ja uudelleen, ilman mitään muutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
en jaksa lukea
En minäkään jaksanut lukea. jeesu mikä selittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä näen potentiaalia, ajatuksen, että mies haluaa muuttua. Tietämättä sen tarkemmin, miten/millaiseksi hänen pitäisi muuttua, että onko muuttuminen mahdollista, vaikka kuinka haluaa. Voisi olla hyvä hengähtää hetki (vaikutti, että sinä tarvit sitä) ja sen jälkeen kenties rauhallisemmin ja tietoisemmin alusta ja mahdollisesti jonkun ammattilaisen avustuksella.
Jos mies oikeesti haluaisi muuttua tämä hakisi apua.
Niin että ilman apua ei voi muuttua...
Ainoastaan terapeutti kykenee auttamaan. Puolison tehtävänä ei ole jatkuvasti nostaa toista ihmistä ylös. V!tuttaa oikeen ettei haluta hakea apua vaan kaikki kipataan kumppanille.
Jännä homma nämä nykyajan avioliitot ja ihmissuhteet! Miten helvetissä ennen pärjättiin, kun ei terapeutteja tosiaan ollut mailla halmeilla? Missä kohtaa meistä tuli tällaisia pystyynnostettuja lapamatoja, jotka itkeä vinkuvat kannattelusta, toksisuudesta ja joka jumalan asiasta. Kukaan ei halua tehdä mitään, kaikkeen tarvitaan vähintäänkin ulkopuolinen ammattilainen. Uskomaton Ihminen 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä ei ole rakkautta suhteessa. Vain riitoja joita ette pysty käsittelemään. Tai mies ei pysty koska on epävakaa joten ero on paras vaihtoehto. Miksi kitua suhteessa joka on niin hankala että ei voi normaalisti ja rennosti olla.
Jonkinlainen terapia olisi hyvä molemmille. Ainakin pidempi erossaoloaika että molemmat voisivat miettiä mitä haluavat parisuhteelta.