Silloin kun kaikki hellat olivat vielä pattihelloja niin mitä eroavaisuuksia niissä oli? Millä perusteella toinen oli toista hienompi ja kalliimpi?

Saattoi olla vaikkapa yksi termostaattilevy ja uunissa kiertoilma.

pattihella?

Esim. keittolevyjen määrä. Joissain oli kolme, joissain neljä.

Hellat olivat mitä?

Mainoksista en tiedä, mutta ainakin kestävyydessä oon huomannu eroja. Kauanko uunin vastukset kestää jne. Ja 70-80-luvuilla oli kaiken ihmeen värisiä.

Hellassa saattoi olla normitoimintojen lisäksi esimerkiksi ajastin.

En ole koskaan kuullut pattihellasta. Olenkohan edes elänyt pattihellojen aikaan?

Vierailija kirjoitti:

pattihella?

Uusi nimi tuo oli mullekkin mutta tajusin heti että tarkoittaa niitä joissa keittolevyt nousevat vähän hellan pinnasta. Hyvä nimitys tuo pattihella. Otan käyttöön.

Googlasin, ja ilmeisesti pattihella tarkoittaa tuollaista hellaa, jossa on kohollaan olevat metalliset hellan levyt. Ehkä ne on niitä patteja sitten.

En ikinä ottais pattiheilaa

Vierailija kirjoitti:

pattihella?

No tämä on lähtöisin ylilaudalta, jossa se oli alunperin vitsi. Siis perinteinen liesi jossa on neljä ulkonevaa lämpölevyä on "pattihella" ja niitä on vain köyhillä. Rikkailla ja keskituloisilla on induktioliedet. Sitten muut ottivat vitsin tosissaan ja nyt puolikas sukupolvi (pääasiassa nuoret miehet) pitävät liettä statussymbolina.

Mainoksia en muista, mutta 70-luvun puolivälin loistoliedessä oli pari pikalevy tai kaksi, kaksi uunia, se normaali lasiluukulla, tosin siinä oli myös grilli, sinne sai myös grillivartaan pyörimään. Silloin piti olla luukku auki ja ylälaitaan lisättiin kaarevat roiskesuojapellit. Alhaalla tarvikelaatikon paikalla oli matalampi uuni, missä oli hyvä paistaa esim. karjalanpiirakoita, sen sai lämmitettyä tosi kuumaksi. Niin ja oli siinä ajastin ja kello.

Jos ei pattiheilaa helluntaina..

Vierailija kirjoitti:

Mainoksia en muista, mutta 70-luvun puolivälin loistoliedessä oli pari pikalevy tai kaksi, kaksi uunia, se normaali lasiluukulla, tosin siinä oli myös grilli, sinne sai myös grillivartaan pyörimään. Silloin piti olla luukku auki ja ylälaitaan lisättiin kaarevat roiskesuojapellit. Alhaalla tarvikelaatikon paikalla oli matalampi uuni, missä oli hyvä paistaa esim. karjalanpiirakoita, sen sai lämmitettyä tosi kuumaksi. Niin ja oli siinä ajastin ja kello.

Oli myös niitä, jossa tarvikelaatikon paikalla oli "uuni" lonka lämpötilan sai sopivaksi esin pullien nostatusta varten.

Se on valurautalevyllinen liesi, ei mikään pattihella. Mökille hommattiin tuommoinen tarkoituksella, kun hella piti uusia. Sen paikka on sellainen, että sen päälle on välillä laskettava ties mitä raskasta uunipataa yms, jotta esim lasitteellinen keraamitaso olisi mennyt sököksi alta aikayksikön.

Kovin ovat  huonoja energian kulutuksen takia. Rauta sitoo pitkäksi aikaa lämpöä ja nykyhelteissä kuumentaisi keittiötä.

Vierailija kirjoitti:

Kovin ovat  huonoja energian kulutuksen takia. Rauta sitoo pitkäksi aikaa lämpöä ja nykyhelteissä kuumentaisi keittiötä.

Ei ne näillä pakkasilla paljoa lämmitä.

Vierailija kirjoitti:

Kovin ovat  huonoja energian kulutuksen takia. Rauta sitoo pitkäksi aikaa lämpöä ja nykyhelteissä kuumentaisi keittiötä.

Valuraudan lämmönvarauskyvyn voi myös hyödyntää ruuanlaitossa. Levyä ei tarvitse pitää enää päällä sen jälkeen, kun vesi/kypsennettävä ruoka on kiehuvaa. Esimerkiksi riisikattilallinen jatkaa kiehumistaan noin 10 min virran poiskytkemisen jälkeen, ja jatkaa kypsymistään vielä sen jälkeen pitkään. Eli sähköä kuluu vain siihen veden kiehuvaksi saamiseen asti. Valitettavasti sähkönkulutuslaskemat on tehty sen mukaan, että levy olisi päällä koko ajan...

Minulla on valurautalevyllinen liesi, enkä ole huomannut olevani köyhä. Voisinko hakea toimeentulotukea lieden perusteella?

Meillä on tällä hetkellä menossa keittiöremontti vm.2008 oleva liesi on juuri viety sähköromujen kierrätykseen, ja kaikki kaapit on purettu. Väliaikaisessa keittiössä viereisessä huoneessa väliaikaisena lietenä isovanhempieni vuonna 1964 hankkima Slev kuningasliesi. Tuo laite oli 60-luvulla ehkä paras ja nonipuolisin liesi. Aivan uskomatonta, että lähes 60- vuotta vanhassa liedessä on näin paljon ominaisuuksia ja kaikki toimii edelleen. Siinä on mm. Kellolla ohjattava liesi ja uuni, kiehumisvahti, joka pitää ruuan kiehumassa, mutta ei päästä kiehumaan yli. Lisäksi liedessä on grillivastus ja pyörivä varras grillaukseen. Lisäksi alakaappi toimii myös lämpökaappina, siellä ruoka säilyy noin 90c lämpötilassa. Osa levyistä on pikalevyjä. Tällä ruuanlaitto on aika hauskaa. Parhaassa mallissa olisi vielä ollut optiona robottilevy, jota säädetään portaattomasti, sitä tässä meidän liedessä ei ole. Kun keittiöremontti valmistuu Slev saa taas mennä varastoon odottamaan, jotain tulevaa käyttöä. Tähän löytyy jopa ohjekirjakin vielä, joten kaikkia ominaisuuksia osaa hyödyntää.

Slev oli suomalainen laatumerkki, jota tehtiin Kauklahdessa. 50-60- luku oli tuon yrityksen kulta-aikaa. Todellinen menestystarina. Toimitusjohtaja Erik Isomaa myi yrityksensä eläkkeelle jäätyään Electroluxille 1969. Electrolux myi sen Slevin pahimmalle kilpailijalle Strömbergille. Siihen loppui Slevin tarina.