Kannattaako yksinäisen hankkia lapsi yksin?
Jos kuitenkin haluaisi perheen. Voiko sellainen elämä onnistua vai onko tuhoon tuomittu.
Kommentit (28)
Huono osaisuus on eniten periytyvää. Ja isättömiä lapsia ei ainakaan saisi tehdä enää yhtään lisää, sillä tilastollisesti heillä ei mene hyvin.
Tietysti voi, on paljon yksinhuoltajia. Auttaa, jos on kuitenkin tuki verkostoa, mutta ei välttämättä.
Kenenkään ei kannata hankkia lapsia.
Liian raskas taakka lapselle tyydyttää sinun yksinäisyyttä ja muita narsistia tarpeita.
Lapsen vastuulle ei voi laittaa aikuisen yksinäisyyden poistamista.
Ei tietenkään ole tuhoon tuomittu, jos haluat lapsen eikä sopivaa kumppania löydy niin mikset hankkisi yksin?
Voit olla vakaassa parisuhteessa ja silti voit jäädä lapsen kanssa yksin, ei elämässä ole mitään takeita mistään.
Onko sulla läheisiä joilta saat mahdollisesti hoitoapua, se auttaa paljon.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti voi, on paljon yksinhuoltajia. Auttaa, jos on kuitenkin tuki verkostoa, mutta ei välttämättä.
Lapsen tekeminen yksin ja lapsen tekeminen yksinäisenä on kaksi täysin eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Huono osaisuus on eniten periytyvää. Ja isättömiä lapsia ei ainakaan saisi tehdä enää yhtään lisää, sillä tilastollisesti heillä ei mene hyvin.
Miten aloitus liittyy huono-osaisuuteen? On sitä huono-osaisuutta ydinperheissäkin.
Aina toitotetaan hoitoapua. Joo tukiverkko on kaikkein tärkeintä , ja sellainen tukiverkko, joka oikeasti auttaa. Moni lupaa kuun taivaalta, mutta tosielämässä voi olla, ettei niitä tukijoita olekaan. Ainakaan, kun itse tarvitsee.
Vauva-ja taaperoaika oli raskasta, mutta kun lapsi menee kouluun ja on teini, niin silloin se elämä vasta vaikeaa onkin. On kouluongelmia ja ihmissuhdesotkuja jne. Teinisi voi olla karmea.
Itse olen totaaliyh ja tuntuu, että lapsen myötä vanhenin kymmeniä vuosia.
Mua vähän ärsyttää nämä KANNATTAAKO tehdä sitä ja tätä. Missä mielessä kannattaako. Yleensä tekemisen kannattavuus on sitä, että tekee vaikka sijoituksen, jolla saa rahaa.
Kannattaako tehdä lapsi. Ei tietenkään kannata.
Ilman muuta kannattaa kysyä keskustelupalstalta.
Voi lapsiparka. En mä sua oikeasti halunnut, mutta olin yksinäinen.
Hanki koira.
Lapsipolo, ei pääse karkuun vanhempaansa.
Onko kenen elämä tuhoon tuomittu? Sinun vai lapsen? Kannattaisi miettiä ensisijaisesti lapsen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Huono osaisuus on eniten periytyvää. Ja isättömiä lapsia ei ainakaan saisi tehdä enää yhtään lisää, sillä tilastollisesti heillä ei mene hyvin.
Mikä tilasto näin sanoo? En ole ikinä kuullutkaan tälläisestä.
Asiassa on paljon muuttujia. Noita juttuja on ihan turha kuunnella, että olisivat jotenkin huono-osaisia tms. Ne on todennäköisesti ihan muuta porukkaa kuin niitä, keillä on varaa hankkia klinikalta lapsi. Ei sen puoleen tiedän sellaisenkin, joka oli isätön vahinkolapsi ilmeisesti ja aina ollut hyvinvoiva ja onnellisen oloinen ko. lapsi, nyt aikuisena työssäkäyvä, naimisissa oleva kolmen lapsen äiti. Että ei se, että on yh:n kasvattama, tietenkään ole mikään tuomio huono-osaiseksi :D
Hauska muuten, kun aina ajatellaan, että yksinhuoltajien lapset ja erolapset olisi jotenkin huono-osaisia. Meidän lukiovuosiluokasta työelämässä menestynein on erolapsi, ja hänellä on kyllä perhettäkin.
Ei se vanhemman parisuhdetilanteesta riipu, vaan siitä, millaiset resurssit sulla on tarjota lapselle hyvä elämä. Siis sun elämänhallinnasta, taloudellisista resursseista, työelämäpotentiaalista ja tukiverkoista. Arvioi oma tilanteesi, äläkä kuuntele neuvoja sellaisilta, jotka eivät tunne tilannettasi.
Ja joo, kaverini jäi lapsettomaksi ja se on hänelle todella kova paikka. Jos haluat lapsen ja on asiat kunnossa, anna mennä vain. Hoitojen aloittaminen ei takaa automaattisesti onnistumista, että varaudu siihenkin, ettei onnistu niin vain, jos sulla on jo ikää.
Jos siltä tuntuu niin toki. Itsestäni ei siihen olisi yksin vaan olen mieluummin vaikka lapseton. Lasken sen varaan että lapsella on lähtökohtaisesti kaksi vanhempaa. Joku muu taas ajattelee toisin.
Lähtökohtaisesti isättömien lasten tehtailu tulisi lailla kieltää!!
ei