Lue keskustelun säännöt.
Jouni selvitti vuosia ex vaimon jäämistöä
19.02.2023 |
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009390731.html
EX vaimo olisi voinut ennen kuolemaansa syöpään selvittää Jounille eli lapsensa holhoojalle ja isälle, missä tilejä ja vakuutuksia on. Opettavainen tarina. Omaisille voi koitua itselle satojen ellei tuhansien eurojen kuluja kalliisya puhelimessa istumisesta ja asiakirjojen hankinnoista sekä ajeluista ympäriinsä eikä niitä saa online vähennettyä kuolinpesästä. Tässä oli vielä alaikäisen holhoojana toimiminen.
Kommentit (21)
Jokainen järkevä ihminen kirjaisi omaisuutensa pääpiirteittäin jonnekin listaan. Missä tilejä, mitä osakkeita omistaa, missä henkivakuutukset on. Ihan jo sen takia, että jos vaikka vaan loukkaantuu, joku osaa helpommin auttaa sairausajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan siinä hommaa niin, mutta ihan perusasiat kun tajuaa, ei niihin mene kuin se pari kk. Tässä ainut poikkeavuus oli tuo asumisoikeusmaksu, mutta sekin selvisi nopeasti. Aika erikoista että on saanut kaksi vuotta hassattua aikaa.
Perunkirjan tekijä saa kaikki tiedot, ei me vaan jouduttu itse hankkimaan kuin virkatodistukset.
Ihan vähän ihmettelen miksi esim. vakuutukset eivät raukea automaattisesti kuolemaan? Miksi niitä pitää omaisten irtisanoa?
Pari kuolinpesää selvittäneenä annan yhden vinkin: älä missään vaiheessa edes vihjaise, että oot siirtämässä varat johonkin toiseen pankkiin, kun pesä on selvitetty. Koska niin kauan kun se pankki kuvittelee voivansa jatkaa niiden varojen hallintaa, kaikki menee ihan ok. HETI, kun selviää, että näin ei olekkaan, mikään ei enää onnistu: valtakirjat on puutteellisia, kaikkien pesänosakkaiden pitää olla fyysisesti paikalla, aikaa ei saa varattua tilin sulkemiselle jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan vähän ihmettelen miksi esim. vakuutukset eivät raukea automaattisesti kuolemaan? Miksi niitä pitää omaisten irtisanoa?
Esim. vainajan nimissä olleen auton käyttöä voi jatkaa normaalisti kuolinpesän osakas kun auto menee kuolinpesän nimiin. Myös bonukset säilyvät. Tietysti jos menee heti myyntiin, on eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjan tekijä saa kaikki tiedot, ei me vaan jouduttu itse hankkimaan kuin virkatodistukset.
Tuokin voi olla aikamoinen homma. Itsehän olen elämäni aikana ollut kirjoilla Suomessa 11 eri paikkakunnalla (joista kaksi on sittemmin yhdistyneet ja joidenkin välillä olen muuttanut ns. edestakaisin) ja lisäksi 3:lla eri paikkakunnalla ulkomailla kahdessa eri maassa. Veikkaisin, että kukaan mun lähipiiristä ei saisi koko ketjua kasaan, jos yrittäisivät miettiä, että mistä kaikkialta niitä virkatodistuksia pitäisi saada. Joo, olisi varmaan reilua hommata nuo jo valmiiksi johonkin, jos minä kuolen -tyyppiseen kansioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tietokoneellani + pilvessä aikuista lastani varten kerättynä yhteen kansioon kaikki tarvittavat tiedot. Siellä on myös some-tunnukset tilien lakkauttamiseksi. Suosittelen ihan oikeasti muillekin. Päivittämistä se tietysti vaatii, että muistaa viedä sinne vaihtuneet salasanat, mutta toisaalta kaikki tai lähes kaikki sometilit saa auki myös, jos pääsee kirjautumaan sähköpostiini, eli sen salasana on tärkein.
Joskus mutkaisia asioita varsinkin jos eroja, monella paikkakunnalla asunut. Ulkomailla
Asunut niin tuo omat kiemurat. Toista vuotta meni selvittää, pankki oli tosi nirso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on tietokoneellani + pilvessä aikuista lastani varten kerättynä yhteen kansioon kaikki tarvittavat tiedot. Siellä on myös some-tunnukset tilien lakkauttamiseksi. Suosittelen ihan oikeasti muillekin. Päivittämistä se tietysti vaatii, että muistaa viedä sinne vaihtuneet salasanat, mutta toisaalta kaikki tai lähes kaikki sometilit saa auki myös, jos pääsee kirjautumaan sähköpostiini, eli sen salasana on tärkein.
Miksi sähköpostiin pitää päästä?
Mulla on ainakin asetus että koko sähköpostitili poistuu automaattisesti, kun sitä ei ole käytetty kolmeen kuukauteen.
Mun sähköpostittelut ei perikunnalle kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjan tekijä saa kaikki tiedot, ei me vaan jouduttu itse hankkimaan kuin virkatodistukset.
Tuokin voi olla aikamoinen homma. Itsehän olen elämäni aikana ollut kirjoilla Suomessa 11 eri paikkakunnalla (joista kaksi on sittemmin yhdistyneet ja joidenkin välillä olen muuttanut ns. edestakaisin) ja lisäksi 3:lla eri paikkakunnalla ulkomailla kahdessa eri maassa. Veikkaisin, että kukaan mun lähipiiristä ei saisi koko ketjua kasaan, jos yrittäisivät miettiä, että mistä kaikkialta niitä virkatodistuksia pitäisi saada. Joo, olisi varmaan reilua hommata nuo jo valmiiksi johonkin, jos minä kuolen -tyyppiseen kansioon.
Mun koko asumishistoria näkyy kyllä digiviraston sivuilla, myös ulkomailla asumiset osoitteineen ja päivämäärineen. Historiaa on 2 täyttä sivua, lähes 30 muuttoa. 😄
Jos näitä ei ole aikoinaan ilmoittanut väestörekisteriin, sitten voi olla hankalampi jälkipolvien selvittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites tuo ositustodistus 13 vuoden takaisesta avioerosta? Ei ole käynyt mielessäkään että tuollainen voi hypätä kummittelemaan. Me vain sovittiin ositus ja joku paperi tehtiin, mutta ei sitä minnekään ilmoitettu tai rekisteröity...
Vierailija kirjoitti:
Mites tuo ositustodistus 13 vuoden takaisesta avioerosta? Ei ole käynyt mielessäkään että tuollainen voi hypätä kummittelemaan. Me vain sovittiin ositus ja joku paperi tehtiin, mutta ei sitä minnekään ilmoitettu tai rekisteröity...
Ei ositussopimusta tarvitse minnekään ilmoittaa tai rekisteröidä, mutta on tosi tärkeää säilyttää se niin, että perilliset löytävät sen helposti kuolemasi jälkeen. Sitä tarvitaan perunkirjoituksessasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjan tekijä saa kaikki tiedot, ei me vaan jouduttu itse hankkimaan kuin virkatodistukset.
Tuokin voi olla aikamoinen homma. Itsehän olen elämäni aikana ollut kirjoilla Suomessa 11 eri paikkakunnalla (joista kaksi on sittemmin yhdistyneet ja joidenkin välillä olen muuttanut ns. edestakaisin) ja lisäksi 3:lla eri paikkakunnalla ulkomailla kahdessa eri maassa. Veikkaisin, että kukaan mun lähipiiristä ei saisi koko ketjua kasaan, jos yrittäisivät miettiä, että mistä kaikkialta niitä virkatodistuksia pitäisi saada. Joo, olisi varmaan reilua hommata nuo jo valmiiksi johonkin, jos minä kuolen -tyyppiseen kansioon.
Nykyisin nuo kotimaan muutot eivät ole enää ongelma, sillä yhdestä paikasta tilaamalla saa vainajan sukuselvityksen, johon on kerätty tiedot kaikilta asuinpaikkakunnilta. Ulkomaan tietojen hakemusessa voi sen sijaan olla työtä.
Vierailija kirjoitti:
Mites tuo ositustodistus 13 vuoden takaisesta avioerosta? Ei ole käynyt mielessäkään että tuollainen voi hypätä kummittelemaan. Me vain sovittiin ositus ja joku paperi tehtiin, mutta ei sitä minnekään ilmoitettu tai rekisteröity...
Sama. Erosta aikaa yli 20 vuotta. Olen lukenut lakisivustolta, että pitkän ajan kuluttua voidaan katsoa avio-oikeuden rauenneen, jos kumpikaan ei ole pyrkinyt havittelemaan toisen omaisuutta. Siis näin, jos ositusta ei ole tehty tai osituspaperia ei löydy. Olen itse muuttanut monta kertaa eron jälkeen, eikä moni paperi ole pysynyt matkassa. Ei avioeropaperitkaan. Asuntoja on ostettu ja myyty, lahjoitettu lapsille jne. eron jälkeen.
En missään tapauksessa halua ottaa yhteyttä exään, joka asuu kaukana ulkomailla erostamme lähtien. Hänellä oli aviossa ollessamme ainakin maaomistuksia ulkomaassa, joista minulla ei ole tarkempaa tietoa ollutkaan. "Osituksesta" olisi tietysti voinut tehdä paperin vaikka jälkikäteen: kummallakaan ei ole vaatimuksia toisen omaisuuteen ja nimet alle.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vähän ihmettelen miksi esim. vakuutukset eivät raukea automaattisesti kuolemaan? Miksi niitä pitää omaisten irtisanoa?
Siksi että vakuutettava riski ei usein raukea kuolemaan. Esimerkiksi vainajan autolla saa edelleen ajaa liikennekäytöstäpoistoon asti ja varmaan kuolinpesän osakkaat haluavat saada korvausta mikäli asunto palaa kuoleman jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjan tekijä saa kaikki tiedot, ei me vaan jouduttu itse hankkimaan kuin virkatodistukset.
Tuokin voi olla aikamoinen homma. Itsehän olen elämäni aikana ollut kirjoilla Suomessa 11 eri paikkakunnalla (joista kaksi on sittemmin yhdistyneet ja joidenkin välillä olen muuttanut ns. edestakaisin) ja lisäksi 3:lla eri paikkakunnalla ulkomailla kahdessa eri maassa. Veikkaisin, että kukaan mun lähipiiristä ei saisi koko ketjua kasaan, jos yrittäisivät miettiä, että mistä kaikkialta niitä virkatodistuksia pitäisi saada. Joo, olisi varmaan reilua hommata nuo jo valmiiksi johonkin, jos minä kuolen -tyyppiseen kansioon.
Nykyisin nuo kotimaan muutot eivät ole enää ongelma, sillä yhdestä paikasta tilaamalla saa vainajan sukuselvityksen, johon on kerätty tiedot kaikilta asuinpaikkakunnilta. Ulkomaan tietojen hakemusessa voi sen sijaan olla työtä.
Miksi luulet, ettei ulkomaahan muutto näkyisi Suomen rekisterissä?
Jos ulkomaassa on muuttanut eri paikkoihin, siitä ei ole Suomessa tietoa.
Tarviiko ollakaan? Silloin katsotaan, että hlö on asunut siinä ensiksi ilmoitetussa osoitteessa. Ja kun muuttaa taas Suomeen,pitää ilmoittaa mistä muuttaa. Näin tämäkin ulkomaan osoite tulee myös Suomen rekisteriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tuo ositustodistus 13 vuoden takaisesta avioerosta? Ei ole käynyt mielessäkään että tuollainen voi hypätä kummittelemaan. Me vain sovittiin ositus ja joku paperi tehtiin, mutta ei sitä minnekään ilmoitettu tai rekisteröity...
Sama. Erosta aikaa yli 20 vuotta. Olen lukenut lakisivustolta, että pitkän ajan kuluttua voidaan katsoa avio-oikeuden rauenneen, jos kumpikaan ei ole pyrkinyt havittelemaan toisen omaisuutta. Siis näin, jos ositusta ei ole tehty tai osituspaperia ei löydy. Olen itse muuttanut monta kertaa eron jälkeen, eikä moni paperi ole pysynyt matkassa. Ei avioeropaperitkaan. Asuntoja on ostettu ja myyty, lahjoitettu lapsille jne. eron jälkeen.
En missään tapauksessa halua ottaa yhteyttä exään, joka asuu kaukana ulkomailla erostamme lähtien. Hänellä oli aviossa ollessamme ainakin maaomistuksia ulkomaassa, joista minulla ei ole tarkempaa tietoa ollutkaan. "Osituksesta" olisi tietysti voinut tehdä paperin vaikka jälkikäteen: kummallakaan ei ole vaatimuksia toisen omaisuuteen ja nimet alle.
Teidän lapsenne ovat tekstistä päätellen kuitenkin jo aikuisia, joten he ovat ne henkilöt, jotka selvittävät kuolinpesän. Todennäköisesti he myös pystyvät asioimaan tämän ulkomailla asuvan vanhemman kanssa tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites tuo ositustodistus 13 vuoden takaisesta avioerosta? Ei ole käynyt mielessäkään että tuollainen voi hypätä kummittelemaan. Me vain sovittiin ositus ja joku paperi tehtiin, mutta ei sitä minnekään ilmoitettu tai rekisteröity...
Ei ositussopimusta tarvitse minnekään ilmoittaa tai rekisteröidä, mutta on tosi tärkeää säilyttää se niin, että perilliset löytävät sen helposti kuolemasi jälkeen. Sitä tarvitaan perunkirjoituksessasi.
Ei tämmöisiä välttämättä löydy. Silloin pitää ottaa yhteys siihen exään ja pyytää selite, jos häneltäkään ei paperia löydy. Jos exä on kuollut... Jaa-a. Hänen (uudet) lapsensa ja uusi puoliso voivat tulla jaolle?
Näin haastattelun mukaan tapahtui. Eikä siinä mitään ihmeellistä ole, että kuolinpesän hoitajalla pitää olla elossaolotodistus.
Kummallista on se, mitä kaikkea ihmisen pitäisi nykyisin tietää ja hallita, että kaikki sujuisi jokseenkin hyvin.