akateeminen: kuinka hyvin tunnet, mitä henkilökuntaa yliopistolla on?
Nykyäänhän on nelipohjainen urapolku, jolla voidaan erottaa erikseen tutkimus- ja opetuspainotteiset hommat. Näiden lisäksi on professorin urapolku (tenure track).
Tutkijapolku
Taso 1 väitöskirjatutkija (ylempi kk-tutkinto)
Taso 2 tutkijatohtori (tohtori)
Taso 3 yliopistotutkija (tohtori+dosentti)
Opettajapolku
Taso 2 yliopisto-opettaja (ylempi kk-tutkinto)
Taso 3 yliopistonlehtori (tohtori)
Tenure track
Taso 2 assistant professor (tohtori)
Taso 3 associate professor (tohtori+dosentti)
Taso 4 professor (tohtori+dosentti)
Kommentit (56)
En tunne juuri ollenkaan, toisaalta oma tausta amk. Minulle uutta, että tutkijoita on noin montaa sorttia. Mitä dosentti tarkoittaa? Eikö se ole virka? Saako dosentti ja tutkija palkkaa kahdesta tehtävästä?
Huonosti, vaikka oonkin yliopiston käynyt.
Vierailija kirjoitti:
En tunne juuri ollenkaan, toisaalta oma tausta amk. Minulle uutta, että tutkijoita on noin montaa sorttia. Mitä dosentti tarkoittaa? Eikö se ole virka? Saako dosentti ja tutkija palkkaa kahdesta tehtävästä?
Dosentti on nykyään käytännössä oppiarvo
Vierailija kirjoitti:
Missä pääsee nykyään yliopisto-opettajaksi maisterina?
Kyllähän maisteri-pohjaisia yliopisto-opettajia on paljonkin. Oikeastaan vaatimus tohtorintutkinnosta keskeisin ero yliopistonlehtoriin. Jostain syystä etenkin humanistipuolella yliopistonlehtorit pitävät itseään vastaavan tutkijatason yläpuolella olevana. Puhuvat lehtoraatista ikään kuin se olisi professuuriin verrannollinen.
Käytännössä noilla on väliä vaan yliopistomaailman sisällä. Muualla ei saa töitä pelkällä tittelillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä pääsee nykyään yliopisto-opettajaksi maisterina?
Kyllähän maisteri-pohjaisia yliopisto-opettajia on paljonkin. Oikeastaan vaatimus tohtorintutkinnosta keskeisin ero yliopistonlehtoriin. Jostain syystä etenkin humanistipuolella yliopistonlehtorit pitävät itseään vastaavan tutkijatason yläpuolella olevana. Puhuvat lehtoraatista ikään kuin se olisi professuuriin verrannollinen.
Tukitoiminnoissa on myös maistereita, joita ei välttämättä varsinainen tutkijan ura kiinnosta. Silloin vain pitää hankkia sellaista osaamista, mihin tutkijat eivät ehdi tai jaksa perehtyä.
Aika paljon professorien arvostusta syö se, että uutisoidaan niin paljon nollatutkimuksia ja palkka on kuuleman mukaan ainaista kituutusta apurahoilla, osa kaiketi köyhyysrajan tuntumassa
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon professorien arvostusta syö se, että uutisoidaan niin paljon nollatutkimuksia ja palkka on kuuleman mukaan ainaista kituutusta apurahoilla, osa kaiketi köyhyysrajan tuntumassa
Apurahat tosiaan ovat luokkaa 2000 e/kk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon professorien arvostusta syö se, että uutisoidaan niin paljon nollatutkimuksia ja palkka on kuuleman mukaan ainaista kituutusta apurahoilla, osa kaiketi köyhyysrajan tuntumassa
Apurahat tosiaan ovat luokkaa 2000 e/kk
No jo on paskat palkat. Meikä saa sähkömiehenä tuplat tuosta.
Aika harva yliopiston käynyt tuntee henkilökuntaa kovin hyvin. Ja ehkä se on opiskelijalle vähän vaikea hahmottaa, kuinka pitkällisen polun professorit ovat käyneet, jos on itse käymässä 5 v tutkintoa, joka siinä vaiheessa tuntuu ihan loputtoman pitkältä.
Vierailija kirjoitti:
Aika harva yliopiston käynyt tuntee henkilökuntaa kovin hyvin. Ja ehkä se on opiskelijalle vähän vaikea hahmottaa, kuinka pitkällisen polun professorit ovat käyneet, jos on itse käymässä 5 v tutkintoa, joka siinä vaiheessa tuntuu ihan loputtoman pitkältä.
No kestääkö siinä nyt sitten proffallakaan kauan? Väitöskirjaa tuskin tekee reipas vuotta kauempaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva yliopiston käynyt tuntee henkilökuntaa kovin hyvin. Ja ehkä se on opiskelijalle vähän vaikea hahmottaa, kuinka pitkällisen polun professorit ovat käyneet, jos on itse käymässä 5 v tutkintoa, joka siinä vaiheessa tuntuu ihan loputtoman pitkältä.
No kestääkö siinä nyt sitten proffallakaan kauan? Väitöskirjaa tuskin tekee reipas vuotta kauempaa?
Pitäähän siihen olla noin 3 vertaisarvioitua julkaisua. Toki myös laatu ratkaisee. Jokaisen väsäämiseen menee helposti 1-2 vuotta.
Tenuri track jossa edistymisen näkee nenän punaisuusasteesta ja puheen muuttumisesta aina vaan sekavammaksi? Itä helsingin "yliopistoissa" noita on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika harva yliopiston käynyt tuntee henkilökuntaa kovin hyvin. Ja ehkä se on opiskelijalle vähän vaikea hahmottaa, kuinka pitkällisen polun professorit ovat käyneet, jos on itse käymässä 5 v tutkintoa, joka siinä vaiheessa tuntuu ihan loputtoman pitkältä.
No kestääkö siinä nyt sitten proffallakaan kauan? Väitöskirjaa tuskin tekee reipas vuotta kauempaa?
Pitäähän siihen olla noin 3 vertaisarvioitua julkaisua. Toki myös laatu ratkaisee. Jokaisen väsäämiseen menee helposti 1-2 vuotta.
Mut mää sanoinki, että 1 v varmaan saa reipas väikkärin valmiiksi eli tuo 1-2 v on sitten varmaan perus ikiopiskelija.
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon professorien arvostusta syö se, että uutisoidaan niin paljon nollatutkimuksia ja palkka on kuuleman mukaan ainaista kituutusta apurahoilla, osa kaiketi köyhyysrajan tuntumassa
Missä yliopistossa joutuu professorit kituuttamaan apurahalla? Kaikki tuntemani ovat ihan kuukausipalkalla. Esimerkiksi itse saan 10000 eur/kk.
Vierailija kirjoitti:
Missä pääsee nykyään yliopisto-opettajaksi maisterina?
Tämän minäkin haluaisin tietää. Toinen kysymys on, miten maisterina (tohtorikoulutettavana) pääsee opettamaan yliopistolla, jos ei ole voittanut siinä lotossa jossa muutama per tohtoriohjelma saa vuodessa palkallisen paikan.
Ne, joilla on työsuhde yliopistoon - kk-palkka, työtila, työyhteisö, kaikki edut, ml. työterveys - joutuu sopimuksensa mukaisesti opettamaan vähän joka vuosi --> saa joka vuosi hieman opetuskokemusta, joka on välttämätöntä, mikäli aikoo jatkaa yliopistossa väittelyn jälkeen.
Ne, jotka tekevät apurahoilla pätkissä - ei välttämättä oikeutta työtilaan, jatkuva haku paitsi työskentelyapurahoista myös matka-apurahoista, ei työterveyttä, hyvin suurella todennäköisyydellä työyhteisön ulkopuolella - eivät pääse opettamaan, koska yliopistosta on poistettu suurin osa tuntiopettajien palkkaukseen aiemmin allokoiduista rahoista --> ei saa missään tohtoriopintojen vaiheessa opetuskokemusta, ja on väittelyn jälkeen nollapisteessä verrattuna palkollisena väitöskirjansa tehneeseen kollegaan, jos/kun aikoo jatkaa yliopistossa tutkijan ja opettajan uralla. Siis jos haluaa jatkaa ja olisi kiinnostusta opettamiseen, mutta ei ole yliopiston säädösten vuoksi saanut missään vaiheessa tarvittavaa työkokemusta. Muistutettakoon, että dosentin pitää määritelmällisesti osata opettaa.
Vierailija kirjoitti:
En tunne juuri ollenkaan, toisaalta oma tausta amk. Minulle uutta, että tutkijoita on noin montaa sorttia. Mitä dosentti tarkoittaa? Eikö se ole virka? Saako dosentti ja tutkija palkkaa kahdesta tehtävästä?
Dosentti on korkein arvo akateemisessa maailmassa. Jos dosentin arvon omaava ihminen palkataan yliopistolle, hän on edelleen arvoltaan dosentti mutta saa sen tehtävän mukaista palkkaa tai apurahaa (projekteissa), johon hänet on palkattu. Dosentti voi saada (osa-aikaista) palkkaa opettamisesta tai ohjaamisesta, mutta dosentin arvonimi ei todellakaan takaa kuukausi- tai muutakaan palkkaa.
Ennen proffaksi tosiaan saattoi päästä siten, ettei ollut väitöskirjaa suurempia tutkimusmeriittejä. Ja jotkut eivät olleet väitelleet ollenkaan. Nykyisin dosentin arvo on aika minimivaatimus täydeksi proffaksi hakemiselle.