Miksi suomalaisittain äännetty englanninkieli ärsyttää sinua?

Vierailija kirjoitti:

Natiivi britti tunnistaa keskustelukumppaninsa puheenparresta tämän sosiaalisen statuksen, koulutuksen, kotiseudun ja varallisuuden muutamassa sekunnissa. Ja suomalaisen juntin hän tunnistaa heti.

Ensimmäinen tapaamani brittinatiivi totesi, ettei uskoisi että olen Suomesta ja osaan ilmiselvästi engantia. Ymmärrän ja osaan selittää asiani ymmärrettävästi.

Hieman kyllä pyöri kielen päällä kommentti, että Suomessa tuollaista siunailua pidettäisiin toisen ihmisen vähättelynä ja pahemminkin ilmaistavissa olevina asioina.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ärsytä, enemmänkin huvittaa. Minulle yksi britti kerran sanoi, että kuulostan venäläiseltä. Enpä tiedä onko se paljon parempi.

Venäläisen ja suomalaisen englanti kuulostaa hyvin eriltä. Luulen, että britti vain heitti venäjän, kun ei tullut muutakaan mieleen, mutta kuuli, että et ole natiivi.

På jobbet i Finland hade vi ofta jänkare och britter från huvudkontoren på besök. Vareviga gång (kväll ute) som finnarna hade gett sig av, gått på toaletten eller något likande, blev samtalsämnet finnarnas engelska. Jänkarna och britterna hade genomgående mycket roligt åt den.

Parhaimmat ja hassuimmat aksentit englannin kielessä esim. hollantilaisilla ja islantilaisilla. Ranskalaiset ja venäläiset loppuun kaluttu leffoissa.

Olen vähän shokissa, että ulkoministeri lausuu edelleen turkey eikä turkije. Se lienee vahinko. Mutta Turkki voi loukkaantua. 

Mistä olet saanut päähäsi, että se minua ärsyttää? Voin kertoa, ettei ärsytä yhtään. Jokaisella ihmisellä on omanlaisensa aksentti ja ne, jotka vinkuvat siitä eivät ymmärrä kielistä yhtään mitään. Suomalaiset osaavat lähtökohtaisesti hyvin englantia verrattuna moniin muihin kansalaisuuksiin, joiden lausumisesta saa natiivi puhujakin ihan tosissaan välillä miettiä, mitä hittoa tuo tarkoittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen vähän shokissa, että ulkoministeri lausuu edelleen turkey eikä turkije. Se lienee vahinko. Mutta Turkki voi loukkaantua. 

Siis saattoi sanoa ihan törkey, en ole varma. Vieressä ollutkin sanoi jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Natiivi britti tunnistaa keskustelukumppaninsa puheenparresta tämän sosiaalisen statuksen, koulutuksen, kotiseudun ja varallisuuden muutamassa sekunnissa. Ja suomalaisen juntin hän tunnistaa heti.

Ei muuten tunnista useinkaan suomalaista aksenttia, toki tunnistavat ulkomaalaisen aksentin mutta eivät osaa sijoittaa sitä mihinkään maahan.

T: Briteissä 30 vuotta asunut ja neutraalilla aksentilla puhuva

Minäkään en juuri tee virheitä, mutta useimmat arvelevat kuitenkin, että olen ehkä Etelä-Afrikasta.

Yhdessä ohjelmassa eteläafrikkalaista luultiin humalaiseksi puheensa perusteella. Eivät pystyneet sijoittamaan häntä Isosta-Britanniasta käsin mihinkään suuntaan. Eteläafrikkalainen joutui monta kertaa sanomaan olevansa selvin päin. Lopulta äkättiin kysyä, mistä hän on kotoisin ja vasta sen jälkeen lamppu syttyi väellä.

Vierailija kirjoitti:

Parhaimmat ja hassuimmat aksentit englannin kielessä esim. hollantilaisilla ja islantilaisilla. Ranskalaiset ja venäläiset loppuun kaluttu leffoissa.

Oletko koskaan kuullut kiinalaisen puhuvan englantia? Se vasta hassua on, kun eivät sano ollenkaan r-kirjainta, vaan tilalla on aina L-kirjain. Myös intialaisilla usein hauska tapa lausua englantia. 

Ennemmin minä "rallienglanti" aksenttia kuuntelen kuin jotain skottimongerrusta. Sori vaan skotit. 

Vierailija kirjoitti:

Olen vähän shokissa, että ulkoministeri lausuu edelleen turkey eikä turkije. Se lienee vahinko. Mutta Turkki voi loukkaantua. 

Se on Türkije. Niinistölle ja Haavistolle pitäisi paukuttaa päähän, että Türkije, Türkije, Türkije. Jos ei muuten muista niin opettelee vaikka lorun Suomi on NATOon pyrkijä. Meitä pitäisi kuunnella maan nimeltään Türkije.

Mitä me sillä Turkilla teemme vaikka vaihtaisimme sen suomeenkin? Loppuupahan sekaantuminen karvatakkeihin samalla kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parhaimmat ja hassuimmat aksentit englannin kielessä esim. hollantilaisilla ja islantilaisilla. Ranskalaiset ja venäläiset loppuun kaluttu leffoissa.

Oletko koskaan kuullut kiinalaisen puhuvan englantia? Se vasta hassua on, kun eivät sano ollenkaan r-kirjainta, vaan tilalla on aina L-kirjain. Myös intialaisilla usein hauska tapa lausua englantia. 

Intialainen aksentti kuulostaa siltä kuin suusta tulisi samalla saippuakuplia. Blob blob.

Mua ärsyttää ruotsalaisten ja norjalaisten englannin kielen sointi.

Olen opettanut niin vaihtareita kuin tänne tutkintoaan suorittamaan tulleita ulkomaalaisopiskelijoita parinkymmenen vuoden ajan. Kaikkien mielestä useimmat suomalaiset puhuvat hyvää ja selkeää englantia.

Jossain tutkimuksessa rankattiin suomalaisten edelle englanninkielen taidossa Tanska ja Hollanti. Koski toki valikoitunutta joukkoa, koska perustui tasokokeiden suorituksiin. Silti väitän, että koko joukko jo 60 -vuotiaita ja tätä ylikin suomalaisia taitaa englantia aika hyvin. "Pitkää saksaa" lukeneet ovat varmaan vähemmistö heidän joukossaan.

Maailmalla minua on arveltu milloin venäläiseksi, milloin britiksi, ruotsalaiseksi tai ranskalaiseksi. Arviot ovat perustuneet enemmän ulkoiseen olemukseen kuin englannin ääntämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parhaimmat ja hassuimmat aksentit englannin kielessä esim. hollantilaisilla ja islantilaisilla. Ranskalaiset ja venäläiset loppuun kaluttu leffoissa.

Oletko koskaan kuullut kiinalaisen puhuvan englantia? Se vasta hassua on, kun eivät sano ollenkaan r-kirjainta, vaan tilalla on aina L-kirjain. Myös intialaisilla usein hauska tapa lausua englantia. 

Intialainen aksentti kuulostaa siltä kuin suusta tulisi samalla saippuakuplia. Blob blob.

Minulle tulee mieleen vanhanaikainen ovikello, joka soi tauotta ding-dong-dong-dong. 

Ei ärsytä erityisesti mutta väsyneenä on työlästä kuunneltavaa kuten kaikki muutkin oudosti äännetyt tietyn kielen versiot. Sitten sitä miettii että miksei ihminen ole vaivautunut opettelemaan kieltä kunnolla. Väsyneenä on työlästä kuunnella myös epäselvästi puhuttua suomea.

Kun odottaa, että sana sanotaan tietyllä tavalla ja sitten joutuu arvailemaan että mitä mahtaa tarkoittaa niin on se rasittavaa. Englannissa on niin paljon sanoja, että se väärin äännetty sanakin usein tarkoittaa jotain muuta, jolloin saattaa vähän naurattaa. Esimerkiksi th-äänne on suomalaisille usein d, jolloin other -sana muistuttaa englannin utaretta, joka toistuessaan huvittaa.

On siis raskasta koko ajan keskittyä kuuntelemaan mitä puhuja oikeasti tarkoittaa.

Minusta on kiva kuunnella kun joku puhuu englantia hyvin, siis hyvällä sanavarastolla ja sujuvasti mutta suomiaksentilla. Liika yrittäminen britti- tai jenkkiaksentilla kuulostaa pelkästään typerältä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ärsytä erityisesti mutta väsyneenä on työlästä kuunneltavaa kuten kaikki muutkin oudosti äännetyt tietyn kielen versiot. Sitten sitä miettii että miksei ihminen ole vaivautunut opettelemaan kieltä kunnolla. Väsyneenä on työlästä kuunnella myös epäselvästi puhuttua suomea.

Kun odottaa, että sana sanotaan tietyllä tavalla ja sitten joutuu arvailemaan että mitä mahtaa tarkoittaa niin on se rasittavaa. Englannissa on niin paljon sanoja, että se väärin äännetty sanakin usein tarkoittaa jotain muuta, jolloin saattaa vähän naurattaa. Esimerkiksi th-äänne on suomalaisille usein d, jolloin other -sana muistuttaa englannin utaretta, joka toistuessaan huvittaa.

On siis raskasta koko ajan keskittyä kuuntelemaan mitä puhuja oikeasti tarkoittaa.

Onneksi sinä lausut aina täydellisesti. Mikä muuten maailman noin miljoonasta aksentista on se ainut ja oikea tapa lausua englantia sinun mielestäsi?

Vierailija kirjoitti:

Ei ärsytä erityisesti mutta väsyneenä on työlästä kuunneltavaa kuten kaikki muutkin oudosti äännetyt tietyn kielen versiot. Sitten sitä miettii että miksei ihminen ole vaivautunut opettelemaan kieltä kunnolla. Väsyneenä on työlästä kuunnella myös epäselvästi puhuttua suomea.

Kun odottaa, että sana sanotaan tietyllä tavalla ja sitten joutuu arvailemaan että mitä mahtaa tarkoittaa niin on se rasittavaa. Englannissa on niin paljon sanoja, että se väärin äännetty sanakin usein tarkoittaa jotain muuta, jolloin saattaa vähän naurattaa. Esimerkiksi th-äänne on suomalaisille usein d, jolloin other -sana muistuttaa englannin utaretta, joka toistuessaan huvittaa.

On siis raskasta koko ajan keskittyä kuuntelemaan mitä puhuja oikeasti tarkoittaa.

Et vissiin tiennyt, että ihan äidinkielenään englantia puhuvatkin lausuvat monet äänteen täysin eri tavalla kuin joku toinen englanninkielinen.

Jos ei osaa puhua englantia oikein, on parempi pitää turpansa kiinni. Mitähän ne meistä ajattelevat?