Lue keskustelun säännöt.
Apua.... Aina kun aloittaa työt, niin tulee ahdistusta ja pakkoajatuksia?
17.02.2023 |
Oon ollu useemmassa eri työssä, kaikki olleet asiakaspalveluu, joten ehkä se johtuu sitten siitä.
(Ahdistus ja pakkoajatukset on sellasii, että kun joutuu joko omal naamal tai koko nimellä esittäytyy, niin tulee tunne, että mitä jos minusta kirjotellaan nettiin ja pilataan mun elämä siten..
tiiän mistä tää pelko juontaa, mulle tehtii koulussa tälleen, mua kiusattiin, niin musta tehtiin kokonainen nettisivu missä porukka kiusas mua.
Ja tiiän mistä tää nyt laukesi, koska tutustuin ihmiseen joka manipuloi minua ihan täysillä pari vuotta sitten.. sen jälkeen ollu tämmösii ajatuksii)
Mutta mikä sairaus tää voi olla vai voiko johtuu ihan vaan traumoista?
Ratkaisu1: että pitäs löytää joku ala missä ei oo asiakaspalveluu tai olisi sosiaalista.. tykkään molemmista, mutta pääkoppa ei sitten varmaan tykkääkään. (Onko vinkkei mikä ois tämmönen ala? Joku opiskeltava Yo tai amk)
Ratkaisu2: Pitäs varmaan hakee apuu, mut en kehtaa.. Koska asun pienes paikkakunnassa ja tääl on vaan yksi paikka, mistä saa apua & siel olin teininä hoidossa ja sanoin että mä en tuu tänne enää ikinä, koska oon nyt terve.
Ja jotenki toi sai minut näyttämään, että en tarttee enää ikinä hoitoa, onha täs ollu 10v eroo. Mutta nyt siinä on niin iso kynnys, että uskaltaisin hakea apua.
Tuntuis siltä, että meen taaksepäin, enkä eteenpäin.. (ja mun lapsuuden perhe, olettaa ennemmin sitä että sairastun uudelleen kuin olisin täysin terve, joten sekin aiheuttaa painetta, etten kehtaa hakee apuu)
Kiitos, kun sain avautua 🤗
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Hae apua. Hoitoa antavassa paikassa on ehkä jo uudet ihmiset, eivätkä vanhat muista mitä olet sanonut.
He myös osaavat ottaa nuo sanomiset oikeassa suhteessa. Ammattitaitoinen ihminen ymmärtää kyllä.
Joo tiiän tän itekki, mut ehkä tääki on yks pakkoajatus, et en jotenkaa kehtais hakee vaik tuskin kukaan muu kuin minä tätä asiaa muistaa. 😅
Pitäs vaan saada jotenki ottamaan eka askel siihen suuntaan 😣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta on kevät ja yhteishaku tulossa. Hae opiskelemaan eri paikkakunnalle ja hakeudu siellä sitten hoitamaan ongelmiasi? Nyt vaan alaa valitsemaan :)
Reippaasti vaan hakemaan apua. Voisit hyötyä ihan terveysaseman mielenterveyshoitajalle juttelusta. Saisit ulkopuolista näkökulmaa asioihin. Entäpä nettiryhmät? Vertaistuki? Opiskelu jollekin uudelle alallekin voisi olla hyvä ajatus; saisit uusia kontakteja ja pääsisit eroon vanhasta. Tsemppiä sinulle!
Ja kannattaa opetella kirjoittamaan niin, että teksti on selkeää.
Voi huokaus näitä. Keskity siihen työhösi äläkä koko ajan itseesi. Tsiisus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti, jos joku muu olisi samassa tilanteessa ja sanoisi noin: "Pitäs varmaan hakee apuu, mut en kehtaa.. ..sanoin että mä en tuu tänne enää ikinä, koska oon nyt terve." Mitä sanoisit hänelle? Arvaan, että kehottaisit häntä totta kai menemään, vaikka olisikin sattunut sanomaan noin.
Hae apua. Hoitoa antavassa paikassa on ehkä jo uudet ihmiset, eivätkä vanhat muista mitä olet sanonut.
He myös osaavat ottaa nuo sanomiset oikeassa suhteessa. Ammattitaitoinen ihminen ymmärtää kyllä.