Painotusluokat alkoivat levitä 1990-luvulta alkaen ja tässä syy:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nämä musaluokat ovat mulle katkera pala niellä. Kävin kokeissa joiden mukaan olisi voinut sinne päästä. Vasta aikuisena tajusin että koko homma oli suunniteltu juttu. Osa vanhemmista oli käyttänyt lapsiaan muskarissa, jonka kautta pystyi menestymään testeissä. Koulun sisälle syntyi kahden kerroksen väkeä. Meidän luokalla useampi häirikkö, jotka hallitsivat luokkatilan ilmapiiriä. Koulussa ei yksinkertaisesti ollut kivaa.

Musaluokkalaiset saivat mahtavan ympäristön missä kaikki kokivat olevansa samaa joukkoa. Heidän sosiaaliset taidot kehittyivät aivan eri tasolle mitä meidän luokalla ja se näkyi myöhemmässä elämässä kun heille syntyi jo hyvin nuoresta seurustelusuhteita ja päätyivät hyviin paikkoihin opiskelemaan. Itsetunto saatiin kuntoon pienestä pitäen.

Eiköhän kaikki lapset käy muskareissa pieninä. 

No ei todellakaan käy.

No se on sitten vanhempien laiskuutta, eikä ahkerampien vanhempien vika.

Pitkän linjan musaluokkamutsina haluaisin oikaista pari väärää käsitystä.

1) Musiikkiluokan pääsykoe testaa perusmusikaalisuutta ja haastatteluosiossa selvitetään lapsen oma motivaatio. Eli musiikkiluokalle ei mennä preppauksella, kodin painostuksella tai vanhempien tahdosta, ellei korkeintaan niillä paikkakunnilla, joilla luokkaa on vaikea saada täyteen ja joudutaan ottamaan ns. huonompia hakijoita.

2) Musiikkiluokka voi olla rento ja kiva yhteisö ja usein onkin. Mutta se ei todellakaan ole yleensä sellainen yhteisö, jossa seurustelukokeilut aloitettaisiin keskivertoa nuorempana. Onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Painotetutluikat on hybvä niin kauan kuin niihin pääsee oppilaat joille luokan sisältö on tärkeä. Ainakin oman lapsen koulussa innokkaat ei niihin pääsee, koska vanhemmat hommaavat asiasta ei kiinnostuneet lapsensa näihin "parempiin luokkiin". Sen kuulee vanhempien j lapset puheesta. Lapsia ei voisi luokan painotiusaihe vähempää kiinnostaa ja osa lapsista itkee kun rakastavat aihetta , mutta keskiarvo ei riitä.

Painotetut luokat on pilattu koulushoppaajilla.

poika itse päätti mennä yläasteella painotetulle luokalle, teknologiakasvatus

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä painotusluokkien suosio räjähti siinä vaiheessa, kun koulut kävivät laadultaan epätasaisiksi.

Vielä 80-90-luvulla lapsne uskalsi laittaa mihin tahansa kaupungin peruskouluun, mutta sitten alkoi laman myötä kaupungin säästötoimet ja parakeilla kikkailut ja koulujen lakkauttamiset.

Meidänkin alueelta suljettiin pieni koulu ja oppilaita alettiin heitellä ympäröivien kaupunginosien koulujen jämäpaikoille, edes sisaruksia ei saanut samaan kouluun ja koko putki oli rikkonainen niin että nivelvaiheissa heiteltiin aina uudestaan.

Koulurakennusten kunto romahti.

Sittne vyöryivät päälle vieraskieliset, jotka pilasivat loputkin. Vielä 2000-luvun alussa esimerkiksi Itäkeskuksne peruskoulu ja lukio olivat hyvässä maineessa, mm marjaniemeläiset laittoivat lapsiaan sinne.

Eivät laita enää.

varmaan menevät Kuliksen peruskouluun ja lukiooin jos ka riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Painotetutluikat on hybvä niin kauan kuin niihin pääsee oppilaat joille luokan sisältö on tärkeä. Ainakin oman lapsen koulussa innokkaat ei niihin pääsee, koska vanhemmat hommaavat asiasta ei kiinnostuneet lapsensa näihin "parempiin luokkiin". Sen kuulee vanhempien j lapset puheesta. Lapsia ei voisi luokan painotiusaihe vähempää kiinnostaa ja osa lapsista itkee kun rakastavat aihetta , mutta keskiarvo ei riitä.

Painotetut luokat on pilattu koulushoppaajilla.

 

Ongelma poistuisi sillä, ettei tarvitsisi koulushoppailla

 

Eli miten ongelma poistetaan??

Ei niitä 'ongelmia' saa tästä maasta pois enää mitenkään.

Olin viimeisiä, jotka kävivät kielten ja matematiikan tasokurssit. Meidän keskisuuren kaupungin hyvämaineisessa koulussa ei ollut minkään sortin jakolinjaa pitkä- ja lyhytmatikkalaisten kesken. Tiedettiin, että osa porukasta aikoi hakea lääkikseen tai oikikseen, matikka kiinnosti, ja siihen käytetty aika oli heidän mielestään vaivan arvoista. Itse opiskelin lyhyttä matikkaa, eikä olisi voinut vähempää kiinnostaa. 

 

Oppilaiden ryhmäytymisen kannalta keskeistä oli avoin ja innostava opiskeluilmapiiri sekä eläikää lähestyvä, viisas luokanvalvoja, joka osasi ottaa meistä jokaisesta esiin parhaimmat puolet.

Miksei yläkoulussa ja lukiossa voisi edelleen olla omat luokat, ryhmät ja luokanvalvojat?

Mitä painotettuun opetukseen - esim. musiikkiin - tulee, sinne ei pääse suhteilla eikä briljantilla soittotaidolla vaan ainakin pääkaupunkiseudulla kaksiosaisen testin kautta. Ensimmäinen mittaa musikaalisuutta, toinen laulutaitoa (soittaminen on vapaaehtoista eikä ratkaise pääsyä) sekä motivaatiota. Pisteraja ratkaisee ja vaihtelee vuosittain oppilaiden tason mukaan. N. 30 % hakijoista otetaan. Ryhmäytymiseen käytetään aluksi paljon aikaa, koska oppilaat tulevat eri puolilta kaupunkia.

 

Oma lapseni hengaa musaluokkansa lisäksi myös muita luokkia käyvien kavereiden kanssa. Kaveri on kaveri eikä sillä ole väliä, onko toinen painotetulla vai ei. Myös entisen koulun kaverit ovat lapsen menoissa tiiviisti mukana.!

painotusluokille voi pyrkiä kuka tahansa. Miten musiikki, pitääkö olla kotona piano, viulu jne? Urheilu, pitääkö olla mitä? Luonnontiede vaatii jo päätä.