YLEn kone näyttää millaisista taustoista koulusi oppilaat ovat. Katso lähikoulusi luvut!

Äidinkielenään ruotsia puhuvat ovat kyllä tässä asiassa etuoikeutettuja. Selkeästi vähemmän muita kuin ruotsinkielisiä on ruotsinkielisissä kouluissa, ja niistäkin vähistä luultavasti osa on suomenkielisiä (vai lasketaanko suomenkileiset oppilaat ruostsinkielisessä koulussa vieraskielisiksi?)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistuksen numerot ei kerro osaamisesta. Ne kertovat vain numeroista, joita oppilaille on annettu. Helsingissä on jo nyt lukiossa oppilaita, joilla todistuksen keskiarvo peruskoulusta päästessä oli 8 pinnassa, mutta nuori ei osaa lukea tai kirjoittaa.

Ja tiedät tämän koska?

Ajatella että pärjäävät ilman lukutaitoa. Itselläni on lukihäiriö ja olen oppinut opiskelemaan varsin huonolla kirjoitustaidolla.

Sinustako ylioppilastutkinnon voi suorittaa, vaikka ei osaa kirjoittaa, lukea tai edes alkeellisinta matematiikkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilasto näyttää myös sen, että eri koulujen päättötodistusten keskiarvot eivät ole vertailukelpoisia. Meille pitäisi saada peruskouluun yhteinen päättökoe, jossa ihan oikeasti katsottaisiin osaaminen. Nyt näyttää siltä, että mukautetun opetuksen oppilaiden korkeat keskiarvot kertoisivat alueen oppilaiden osaamisesta, mikä ei pidä paikkaansa.

Miten tilasto näyttää ettei päättökeskiarvot eivät ole vertailukelpoisia?

Siksikö, koska maalaiskouluissa ne on järjestäin huonot?

Voihan siitä tehdä muunalaisiakin johtopäätöksiä.

Siksi, että katsomissani kolmessa eri kehitysvammaisten koulussa (vai mikä se oikea termi on) keskiarvo on yli 8. He siis ovat saaneet peruskoulusta paremman päättötodistuksen kuin suuri osa helsinkiläisistä koululaisista näyttää saaneen (keskimäärin).

Lisäksi on ihan OPH:ssa asti tiedostettu asia, että kaikista ohjeista huolimatta eri kouluissa saa samalla osaamisella erilaisen arvosanan. Päättökokeisiin ei suostuta, koska silloin todellinen osaaminen paljastuisi. Tai oikeastaan osaamattomuus.

Todistukseen merkataan jos kyse mukautetusta oppimäärästä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä on S2 oppilas? Semmonenko joka olisi ennenvanhaan laitettu tarkkikselle tai apariin?

Ei ole. Se ei kerro mitään oppilaan käyttäytymisestä tai opillisesta kyvykkyydestä. Se tarkoittaa sitä, että suomi ei oppilaan äidinkieli vaan hän tulee jostain muualta ja opiskelee suomea vieraana kielenä (ja samalla kaikkea muutakin tällä itselleen vieraalla kielellä, melkoinen homma). Amerikkalainen kympin tyttö on S2-oppilas siinä missä turkkilainenkin vesa.

Useiden äidinkieli on suomi, mutta muuttavat sen muuksi. Silloin suomea opiskellaan vieraana kielenä ja esim ylioppilaskoe on helpompi. Ja jos äidinkieleksi on merkitty englanti niin saat koko koulun lisäopetusta tässä "äidinkielessäsi" ja silti yo-koe on sama kuin muilla.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulu, luokat 1-9 S2-oppilaiden osuus 210 / 390. Koulun päättäneiden keskiarvo 7,81. Alueen mediaanitulo, netto/kk 1806€, alueen työttömyysaste 55%.

Naakan Koulu 4/300 Koulun päättäneiden keskiarvo 7,83. Alueen mediaanitulo, netto/kk 1850€, alueen työttömyysaste 54%.

Lisätään vielä korkeakoulutettujen määrä alueella, koska sitä et maininut:

Itiksen koulu 25%

Naakan koulu 15%

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilasto näyttää myös sen, että eri koulujen päättötodistusten keskiarvot eivät ole vertailukelpoisia. Meille pitäisi saada peruskouluun yhteinen päättökoe, jossa ihan oikeasti katsottaisiin osaaminen. Nyt näyttää siltä, että mukautetun opetuksen oppilaiden korkeat keskiarvot kertoisivat alueen oppilaiden osaamisesta, mikä ei pidä paikkaansa.

Miten tilasto näyttää ettei päättökeskiarvot eivät ole vertailukelpoisia?

Siksikö, koska maalaiskouluissa ne on järjestäin huonot?

Voihan siitä tehdä muunalaisiakin johtopäätöksiä.

Siksi, että katsomissani kolmessa eri kehitysvammaisten koulussa (vai mikä se oikea termi on) keskiarvo on yli 8. He siis ovat saaneet peruskoulusta paremman päättötodistuksen kuin suuri osa helsinkiläisistä koululaisista näyttää saaneen (keskimäärin).

Lisäksi on ihan OPH:ssa asti tiedostettu asia, että kaikista ohjeista huolimatta eri kouluissa saa samalla osaamisella erilaisen arvosanan. Päättökokeisiin ei suostuta, koska silloin todellinen osaaminen paljastuisi. Tai oikeastaan osaamattomuus.

Mitkä.ne kehitysvammaisten koulut ovat? Ne kolme katsomaasi?

Näköjään lähikoulu koulu on kaupungin ainoa koulu, jossa ei ole s2 oppilaita. Tosin ei ole peruskoulun päättäneiden keskiarvoakaan, joten se ei taida olla kovin hyvä asia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilasto näyttää myös sen, että eri koulujen päättötodistusten keskiarvot eivät ole vertailukelpoisia. Meille pitäisi saada peruskouluun yhteinen päättökoe, jossa ihan oikeasti katsottaisiin osaaminen. Nyt näyttää siltä, että mukautetun opetuksen oppilaiden korkeat keskiarvot kertoisivat alueen oppilaiden osaamisesta, mikä ei pidä paikkaansa.

Miten tilasto näyttää ettei päättökeskiarvot eivät ole vertailukelpoisia?

Siksikö, koska maalaiskouluissa ne on järjestäin huonot?

Voihan siitä tehdä muunalaisiakin johtopäätöksiä.

Siksi, että katsomissani kolmessa eri kehitysvammaisten koulussa (vai mikä se oikea termi on) keskiarvo on yli 8. He siis ovat saaneet peruskoulusta paremman päättötodistuksen kuin suuri osa helsinkiläisistä koululaisista näyttää saaneen (keskimäärin).

Lisäksi on ihan OPH:ssa asti tiedostettu asia, että kaikista ohjeista huolimatta eri kouluissa saa samalla osaamisella erilaisen arvosanan. Päättökokeisiin ei suostuta, koska silloin todellinen osaaminen paljastuisi. Tai oikeastaan osaamattomuus.

Todistukseen merkataan jos kyse mukautetusta oppimäärästä

Näkyykö se tuossa YLEn tilastossa?

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä jossain koulussa 80% S2 oppilaita. aikamoista ghetto menoa jo.

Hyvähän se on, että nuokin lapset käyvät koulua. Outoa, jos sinusta ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulu, luokat 1-9 S2-oppilaiden osuus 210 / 390. Koulun päättäneiden keskiarvo 7,81. Alueen mediaanitulo, netto/kk 1806€, alueen työttömyysaste 55%.

Naakan Koulu 4/300 Koulun päättäneiden keskiarvo 7,83. Alueen mediaanitulo, netto/kk 1850€, alueen työttömyysaste 54%.

Lisätään vielä korkeakoulutettujen määrä alueella, koska sitä et maininut:

Itiksen koulu 25%

Naakan koulu 15%

Mitä ihmettä, suomalaisten koulussa ja m a mujen koulussa lähes identtiset lukemat, paitsi m a mujen alueella lähes tuplaten korkeakoulutettuja.

Eihän tällaiset lukemat palvele meidä agendaa lainkaan :(

t: Pertti Peruspersu

Vierailija kirjoitti:

S2 oppilaita meidän koulussa 12/390. Työllisyysaste 70 % korkeakoulutusaste 39 %.

Ihan hyvä.

Ja keskiarvo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todistuksen numerot ei kerro osaamisesta. Ne kertovat vain numeroista, joita oppilaille on annettu. Helsingissä on jo nyt lukiossa oppilaita, joilla todistuksen keskiarvo peruskoulusta päästessä oli 8 pinnassa, mutta nuori ei osaa lukea tai kirjoittaa.

Ja tiedät tämän koska?

Ajatella että pärjäävät ilman lukutaitoa. Itselläni on lukihäiriö ja olen oppinut opiskelemaan varsin huonolla kirjoitustaidolla.

Sinustako ylioppilastutkinnon voi suorittaa, vaikka ei osaa kirjoittaa, lukea tai edes alkeellisinta matematiikkaa?

Höpöhöpö

Mitä nämä tarinat ovat että Suomesta muuttaneiden lapset menevät paikallisiin kouluihin ja puolen vuoden päästä puhuvat kieltä täydellisesti pärjäten koulussa. Täällä tankataan s2 koko peruskoulu ja ylikin.

Reikiä nolla!

S2 0%

Terveisiä sinne ruuhkasuomeen.

Jep jep. Tästä näkee hyvin, että s2 ei selitä kaikkia ongelmia. Esim. omassa alakoulussani on s2-oppilaita vain 4/504, ja olemme aivan helisemässä käytösongelmien kanssa. Samat lukemat 4/600 on tuossa viereisen yläkoulunkin puolella. Mediaani reilut 2100, korkeakoulutettuja vain 23%, työllisyys 65%.

Koulupoliisin vierailut ovat molemmilla kouluilla tuttu juttu. Lapset ja nuoret myyvät koulussa nuuskaa ja vapea ja vasta rakennetut puistot on jo sotkettu ja rikottu. Tuen oppilaita tulee ovista ja ikkunoista, esim. toissavuonna 35% ekaluokan aloittaneista oli jo eskarissa siirretty tehostettuun tai erityiseen tukeen.

Näin tietoturva-asiantuntija kommentoi Mika Lintilän selitystä Whatsappin rinnakkaiskäytöstä

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ab8745be-556e-404a-9eb1-aefc42673…

Ministeri Mika Lintilä kiistää yhä lähettäneensä Marin-meemin. Whatsappia ei kaapattukaan, mutta sitä saatettiin käyttää toiselta laitteelta, Lintilä selittää.

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen ihmettelee, miksei Lintilä osaa kertoa, kuka tiliä olisi voinut käyttää.

Whatsappia ei voi kytkeä toiseen laitteeseen etänä tai salaa.

Puhelimesta näkee, mikäli Whatsapp-tili on kytketty toiseen laitteeseen.

Asun Nurmijärvellä. Omia lapsia ei ole, mutta näköjään myös kouluissa näkyy se, että Nurmijärven kunta pyrkii hankkimaan asukkaikseen perheitä, jotka haluavat käydä töissä ja asua omakotitalossa.

Yksi koulu näytti prosenttien ja keskiarvon suhteen pahalta, mutta se olikin joku 6 oppilaan erityisluokka yläasteikäisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä jossain koulussa 80% S2 oppilaita. aikamoista ghetto menoa jo.

Hyvähän se on, että nuokin lapset käyvät koulua. Outoa, jos sinusta ei ole. 

Hyvä se on, mutta omaa lastani ei haluaisi tuollaiseen kouluun laittaa. Ihan selvä, että opetus kärsii, kun valtaosa ei ymmärrä kieltä. Varsinainen oppiaineiden opetus jää väkisin vähemmälle, kun on keskityttävä ihan suomen kielen opettamiseen, ja puhuttava sillä tasolla yksinkertaistetusti, että suurin osa ymmärtää.

Eiköhän suurin osa luokkien S2 lapsista osaa suomea ihan hyvin.

Se että äidinkieli ei ole Suomi ei tarkoita etteikö osaisi suomea. Jotkut voi olla kolmannen polven suomalaisia.

Ex kundikaveri oli Ruotsissa syntynyt ja koulunsa käynyt suomalainen. Äidinkieli Suomi. Vanhemmat puhuivat auttavaa ruotsia. Kundilla oli Suomessa bisness ja hän hoiti kaikki paperiasiat Ruotsiksi. Hän osasi ruotsia hyvin, mutta suomenkielen kirjoittamisessa hänellä oli tosi palon ongelmia. Puhuessa hän kuulosti täysin suomenkieliseltä.

Arvosanoja ei voi vertailla, koska mukautettu numero 8 on tosiallisesti numero 5. Tässä esimerkki OAJ:n sivuilta:

"Maija, jonka matematiikka on yksilöllistetty, saa tämän yksilöllistetyn arvioinnin perusteella arvosanan kahdeksan. Minna, jonka matematiikka arvioidaan yleisten periaatteiden mukaan, saa seitsemän. Kun he hakevat yhteisvalinnassa Maija tulisi arvosanojen perusteella valituksi ennen Minnaa. Maijan tosiasiallinen osaamistaso vastaa kuitenkin enintään arvosanaa 5. Maija pahimmassa tapauksessa keskeyttää, jos hän ei kykene saavuttamaan toisen asteen tutkinnolle asetettuja tavoitteita. Kyetäänkö toisella asteella opettamaan Maijalle vaadittavat asiat, jos ei peruskoulunkaan oppimäärää matematiikassa kyetty hänelle erityisessä tuessa opettamaan? Tämä riippuu hyvin pitkälle siitä, kuinka koulutuksen järjestäjä resursoi opetuksen."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mikä on S2 oppilas? Semmonenko joka olisi ennenvanhaan laitettu tarkkikselle tai apariin?

Ei ole. Se ei kerro mitään oppilaan käyttäytymisestä tai opillisesta kyvykkyydestä. Se tarkoittaa sitä, että suomi ei oppilaan äidinkieli vaan hän tulee jostain muualta ja opiskelee suomea vieraana kielenä (ja samalla kaikkea muutakin tällä itselleen vieraalla kielellä, melkoinen homma). Amerikkalainen kympin tyttö on S2-oppilas siinä missä turkkilainenkin vesa.

Useiden äidinkieli on suomi, mutta muuttavat sen muuksi. Silloin suomea opiskellaan vieraana kielenä ja esim ylioppilaskoe on helpompi. Ja jos äidinkieleksi on merkitty englanti niin saat koko koulun lisäopetusta tässä "äidinkielessäsi" ja silti yo-koe on sama kuin muilla.

Esimerkiksi näiden nyt opetukseen tulevien ukrainalaisten status on S2, samoin viime aallossa tulleiden irakilaisten ja syyrialaisten ynnä muiden. Näitä on meillä päin. Puoli vuotta valmistavaa koulutusta, jossa opitaan numerot, viikonpäivät, tärkeimmät fraasit - ja siitä sitten peruskouluun oppiaineita opiskelemaan. Ei ole helppoa ei.

Suomenkielinen ei voi muuttaa äidinkieltään kesken koulun joksikin muuksi.