Lue keskustelun säännöt.
Miksi meille valehdellaan että inflaatio on vähäistä tai että ruoan hinta olisi jopa laskenut kun kaikki näkevät kaupassa käytyään että hinnat ovat
Kommentit (191)
Se mikä minua ottaa päästä on, että yhtään ainoaa juttua ei ole yhdessäkään lehdessä kauppojen keskusliikkeiden ennätysvoitoista suhteessa hintojen nousuun. Hintojen kallistumista kyllä päivitellään ja joka ikisessä tällaisessa jutussa mainitaan yleisellä tasolla "energian kallistuminen ja kustannusten nousu", mutta yhdessäkään ei tutkita ennätysvoittojen suhdetta hintojen nostamiseen. Ei edes yle ole tätä tutkinut, vaikka se ei ole riippuvainen mainosrahoista. Selvästi kaikki muut mediat sulkee suunsa mainosrahojen menetyksen pelossa. Hesarissa ei julkaistu edes kommenttia, jossa toin tämän kytköksen esille taas yhden hintojen kallistumista käsittelevän jutun kommenttiosiossa. Huu, voisi keskon sedät suuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se mikä minua ottaa päästä on, että yhtään ainoaa juttua ei ole yhdessäkään lehdessä kauppojen keskusliikkeiden ennätysvoitoista suhteessa hintojen nousuun. Hintojen kallistumista kyllä päivitellään ja joka ikisessä tällaisessa jutussa mainitaan yleisellä tasolla "energian kallistuminen ja kustannusten nousu", mutta yhdessäkään ei tutkita ennätysvoittojen suhdetta hintojen nostamiseen. Ei edes yle ole tätä tutkinut, vaikka se ei ole riippuvainen mainosrahoista. Selvästi kaikki muut mediat sulkee suunsa mainosrahojen menetyksen pelossa. Hesarissa ei julkaistu edes kommenttia, jossa toin tämän kytköksen esille taas yhden hintojen kallistumista käsittelevän jutun kommenttiosiossa. Huu, voisi keskon sedät suuttua.
Hyvänen aika, täytyyhän liikeyritysten tehdä voittoa, kaikkina aikoina. Mikä peruste se olisi, että koska yrityksen myymien tuotteiden hinnat nousevat, voiton pitäisi jotenkin pienentyä. Hyväntekeväisyyttäkö pitäisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi inflaatioprosentti on koko korin, jos ihmisten kaikki raha menisi ruokaan niin sittenhän se tietenkin olisi kovempi
Korin voi koota monella tavalla ja monesta paikasta. Lidlin kori näyttää erilaiselta kuin kookaupan. Pelkistä säilykkeistä saa halvamman kuin tuoretuotteista jne.
Et selvästikään tiedä miten inflaation laskennassa käytetty vakioitu hyödykekori on määritelty.
Vakioitu kenen mukaan? Käytössä on lukemattomia indeksejä. Ulkomailla puhutaan ns. hampurilaisindeksistä ja miten se suhteutuu palkkaan. Suomen hallintoviranomaiset tietenkin valitsevat ne, jotka tuottavat valtion kannalta parhaimman tuloksen = pienimmän inflaation.
Vakioitu sen ainoan tahon mukaan, joka Suomessa inflaatiolukuja laskee. Eivät "hallintoviranomaiset" "valitse", vaan laskutapa on ollut tasan sama vuosikymmeniä.
Big Mac -hampurilaisindeksi ei liity tähän mitenkään. Sillä vertaillaan ostovoimapariteetteja eri maissa.
Eli ihan omiasi paremman tiedon puutteessa selität.
Ihmisen ostokäyttäytyminen muuttuu ajan saatossa. Onnea vaan lauantaimakkaran metsästykselle. Ostovoimapariteetti muuten liittyy inflaatioon sikäli, että inflaatio syö ostovoimaa, eli mitä rahalla saa. Kuten sanottua, inflaatiota voi mitata monin tavoin.
Lauantaimakkaran. Pyhä yksinkertaisuus. Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promille kokonaiskulutuksesta.
Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja tiettynä ajanhetkenä. Inflaatiota siitä ei siksi voida laskea.
Lol. Ensin puhut vakioidusta ostoskorista ja sitten päivitetystä ostoskorista, joka perustuu kulutusindeksiin. Jänskää miten narratiivi muuttuu matkan varrella. Inflaation yksi määritelmä on se, mitä rahalla saa ostettua tiettynä ajanhetkenä. Pari kymppiä riitti ruokakoriin vuosi sitten, enää ei riitä. Että se siitä sinun taloustuntemuksestasi.
Vierailija kirjoitti:
Mutta äänestäkää vain muita kuin persuja,
Kyllä. Ehdottomasti aion äänestää mitä tahansa muuta puoluetta kuin persuja. Olet aivan oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi inflaatioprosentti on koko korin, jos ihmisten kaikki raha menisi ruokaan niin sittenhän se tietenkin olisi kovempi
Korin voi koota monella tavalla ja monesta paikasta. Lidlin kori näyttää erilaiselta kuin kookaupan. Pelkistä säilykkeistä saa halvamman kuin tuoretuotteista jne.
Et selvästikään tiedä miten inflaation laskennassa käytetty vakioitu hyödykekori on määritelty.
Vakioitu kenen mukaan? Käytössä on lukemattomia indeksejä. Ulkomailla puhutaan ns. hampurilaisindeksistä ja miten se suhteutuu palkkaan. Suomen hallintoviranomaiset tietenkin valitsevat ne, jotka tuottavat valtion kannalta parhaimman tuloksen = pienimmän inflaation.
Vakioitu sen ainoan tahon mukaan, joka Suomessa inflaatiolukuja laskee. Eivät "hallintoviranomaiset" "valitse", vaan laskutapa on ollut tasan sama vuosikymmeniä.
Big Mac -hampurilaisindeksi ei liity tähän mitenkään. Sillä vertaillaan ostovoimapariteetteja eri maissa.
Eli ihan omiasi paremman tiedon puutteessa selität.
Ihmisen ostokäyttäytyminen muuttuu ajan saatossa. Onnea vaan lauantaimakkaran metsästykselle. Ostovoimapariteetti muuten liittyy inflaatioon sikäli, että inflaatio syö ostovoimaa, eli mitä rahalla saa. Kuten sanottua, inflaatiota voi mitata monin tavoin.
Lauantaimakkaran. Pyhä yksinkertaisuus. Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promille kokonaiskulutuksesta.
Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja tiettynä ajanhetkenä. Inflaatiota siitä ei siksi voida laskea.
Lol. Ensin puhut vakioidusta ostoskorista ja sitten päivitetystä ostoskorista, joka perustuu kulutusindeksiin. Jänskää miten narratiivi muuttuu matkan varrella. Inflaation yksi määritelmä on se, mitä rahalla saa ostettua tiettynä ajanhetkenä. Pari kymppiä riitti ruokakoriin vuosi sitten, enää ei riitä. Että se siitä sinun taloustuntemuksestasi.
Vakioitu hyödykekori = ei niin että "Lidlin kori on eri kuin Keskon kori, riippuen mitä siihen muoviseen ostoskoriinsa haluaa laittaa, tuoreita vai säilykkeitä".
Päivitetty hyödykekori = ei niin että lauantaimakkaraa joka vuonna vaan että heijastaa tietyn vuoden kulutustottumuksia.
Hyödykekori ei perustu kulutusindeksiin vaan kuluttajahintaindeksi perustuu hyödykekoriin.
Inflaation määritelmä nimenomaan liittyy hintatason laaja-alaiseen nousuun ajan funktiona, ei yhtenä ajanhetkenä vaan kahden ajanhetken välillä.
Narratiivistä ei ole kysymys vaan taloustieteestä, ja sen osaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä minua ottaa päästä on, että yhtään ainoaa juttua ei ole yhdessäkään lehdessä kauppojen keskusliikkeiden ennätysvoitoista suhteessa hintojen nousuun. Hintojen kallistumista kyllä päivitellään ja joka ikisessä tällaisessa jutussa mainitaan yleisellä tasolla "energian kallistuminen ja kustannusten nousu", mutta yhdessäkään ei tutkita ennätysvoittojen suhdetta hintojen nostamiseen. Ei edes yle ole tätä tutkinut, vaikka se ei ole riippuvainen mainosrahoista. Selvästi kaikki muut mediat sulkee suunsa mainosrahojen menetyksen pelossa. Hesarissa ei julkaistu edes kommenttia, jossa toin tämän kytköksen esille taas yhden hintojen kallistumista käsittelevän jutun kommenttiosiossa. Huu, voisi keskon sedät suuttua.
Hyvänen aika, täytyyhän liikeyritysten tehdä voittoa, kaikkina aikoina. Mikä peruste se olisi, että koska yrityksen myymien tuotteiden hinnat nousevat, voiton pitäisi jotenkin pienentyä. Hyväntekeväisyyttäkö pitäisi tehdä.
Hyvänen aika, jos hintojen nousu tapahtuu vain tuotantokustannusten nousun verran, niin eikö niiden voittojen kuuluisi pysyä samalla tasolla kuin ennen hintojen nousua? Nyt takovat ennätystuloksia. Hmm. Mistähän johtuu? Ei kai vaan hintojen nousulla olisi mitään tekemistä asian kanssa. Mitä helkkarin hyväntekväisyyttä se olisi, että hintoja nostettaisiin vain tuotantokustannusten nousun verran? Nyt kaupat hilaa hintoja ylös niin paljon kuin kehtaavat. Ja kyllä ne kehtaa. Tahallaan ja ahneuttaan pahentavat inflaatiota. Paski aiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi inflaatioprosentti on koko korin, jos ihmisten kaikki raha menisi ruokaan niin sittenhän se tietenkin olisi kovempi
Korin voi koota monella tavalla ja monesta paikasta. Lidlin kori näyttää erilaiselta kuin kookaupan. Pelkistä säilykkeistä saa halvamman kuin tuoretuotteista jne.
Et selvästikään tiedä miten inflaation laskennassa käytetty vakioitu hyödykekori on määritelty.
Vakioitu kenen mukaan? Käytössä on lukemattomia indeksejä. Ulkomailla puhutaan ns. hampurilaisindeksistä ja miten se suhteutuu palkkaan. Suomen hallintoviranomaiset tietenkin valitsevat ne, jotka tuottavat valtion kannalta parhaimman tuloksen = pienimmän inflaation.
Vakioitu sen ainoan tahon mukaan, joka Suomessa inflaatiolukuja laskee. Eivät "hallintoviranomaiset" "valitse", vaan laskutapa on ollut tasan sama vuosikymmeniä.
Big Mac -hampurilaisindeksi ei liity tähän mitenkään. Sillä vertaillaan ostovoimapariteetteja eri maissa.
Eli ihan omiasi paremman tiedon puutteessa selität.
Ihmisen ostokäyttäytyminen muuttuu ajan saatossa. Onnea vaan lauantaimakkaran metsästykselle. Ostovoimapariteetti muuten liittyy inflaatioon sikäli, että inflaatio syö ostovoimaa, eli mitä rahalla saa. Kuten sanottua, inflaatiota voi mitata monin tavoin.
Lauantaimakkaran. Pyhä yksinkertaisuus. Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promille kokonaiskulutuksesta.
Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja tiettynä ajanhetkenä. Inflaatiota siitä ei siksi voida laskea.
Lol. Ensin puhut vakioidusta ostoskorista ja sitten päivitetystä ostoskorista, joka perustuu kulutusindeksiin. Jänskää miten narratiivi muuttuu matkan varrella. Inflaation yksi määritelmä on se, mitä rahalla saa ostettua tiettynä ajanhetkenä. Pari kymppiä riitti ruokakoriin vuosi sitten, enää ei riitä. Että se siitä sinun taloustuntemuksestasi.
Vakioitu hyödykekori = ei niin että "Lidlin kori on eri kuin Keskon kori, riippuen mitä siihen muoviseen ostoskoriinsa haluaa laittaa, tuoreita vai säilykkeitä".
Päivitetty hyödykekori = ei niin että lauantaimakkaraa joka vuonna vaan että heijastaa tietyn vuoden kulutustottumuksia.
Hyödykekori ei perustu kulutusindeksiin vaan kuluttajahintaindeksi perustuu hyödykekoriin.
Inflaation määritelmä nimenomaan liittyy hintatason laaja-alaiseen nousuun ajan funktiona, ei yhtenä ajanhetkenä vaan kahden ajanhetken välillä.
Narratiivistä ei ole kysymys vaan taloustieteestä, ja sen osaamisesta.
Talouslehti Forbesin artikkeli tammikuulta -23 toteaa: Big Mac indeksi osoittaa, että valtio alimitoittaa inflaation (syitä voimme vain arvailla). Artikkelissa ei tosin puhuta Suomesta, mutta voisit lopettaa turhan jankaamisesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Espanjan torilla talla hetkella:
Kilo maniskoita 2e
Kilo mango 2e
Kilo avokaadoa 2e
Jne...
On muuten makeat paivat! Sahko on tosin erityisen kallis.
Pännii kun noi kommunistit päättäjät elää tolla keskuspankin huijaus rahalla. Jollei sitä riesaa olisi niin inflaatio ei karkaisi ja aiheuttaisi nälän hätää. ihmisten vaan pitää lopettaa verojen maksu ja perustaa omia yhdistyksiä millä koitetaan kitkeä valtioiden korruptio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi inflaatioprosentti on koko korin, jos ihmisten kaikki raha menisi ruokaan niin sittenhän se tietenkin olisi kovempi
Korin voi koota monella tavalla ja monesta paikasta. Lidlin kori näyttää erilaiselta kuin kookaupan. Pelkistä säilykkeistä saa halvamman kuin tuoretuotteista jne.
Et selvästikään tiedä miten inflaation laskennassa käytetty vakioitu hyödykekori on määritelty.
Vakioitu kenen mukaan? Käytössä on lukemattomia indeksejä. Ulkomailla puhutaan ns. hampurilaisindeksistä ja miten se suhteutuu palkkaan. Suomen hallintoviranomaiset tietenkin valitsevat ne, jotka tuottavat valtion kannalta parhaimman tuloksen = pienimmän inflaation.
Vakioitu sen ainoan tahon mukaan, joka Suomessa inflaatiolukuja laskee. Eivät "hallintoviranomaiset" "valitse", vaan laskutapa on ollut tasan sama vuosikymmeniä.
Big Mac -hampurilaisindeksi ei liity tähän mitenkään. Sillä vertaillaan ostovoimapariteetteja eri maissa.
Eli ihan omiasi paremman tiedon puutteessa selität.
Ihmisen ostokäyttäytyminen muuttuu ajan saatossa. Onnea vaan lauantaimakkaran metsästykselle. Ostovoimapariteetti muuten liittyy inflaatioon sikäli, että inflaatio syö ostovoimaa, eli mitä rahalla saa. Kuten sanottua, inflaatiota voi mitata monin tavoin.
Lauantaimakkaran. Pyhä yksinkertaisuus. Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promille kokonaiskulutuksesta.
Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja tiettynä ajanhetkenä. Inflaatiota siitä ei siksi voida laskea.
Lol. Ensin puhut vakioidusta ostoskorista ja sitten päivitetystä ostoskorista, joka perustuu kulutusindeksiin. Jänskää miten narratiivi muuttuu matkan varrella. Inflaation yksi määritelmä on se, mitä rahalla saa ostettua tiettynä ajanhetkenä. Pari kymppiä riitti ruokakoriin vuosi sitten, enää ei riitä. Että se siitä sinun taloustuntemuksestasi.
Vakioitu hyödykekori = ei niin että "Lidlin kori on eri kuin Keskon kori, riippuen mitä siihen muoviseen ostoskoriinsa haluaa laittaa, tuoreita vai säilykkeitä".
Päivitetty hyödykekori = ei niin että lauantaimakkaraa joka vuonna vaan että heijastaa tietyn vuoden kulutustottumuksia.
Hyödykekori ei perustu kulutusindeksiin vaan kuluttajahintaindeksi perustuu hyödykekoriin.
Inflaation määritelmä nimenomaan liittyy hintatason laaja-alaiseen nousuun ajan funktiona, ei yhtenä ajanhetkenä vaan kahden ajanhetken välillä.
Narratiivistä ei ole kysymys vaan taloustieteestä, ja sen osaamisesta.
Talouslehti Forbesin artikkeli tammikuulta -23 toteaa: Big Mac indeksi osoittaa, että valtio alimitoittaa inflaation (syitä voimme vain arvailla). Artikkelissa ei tosin puhuta Suomesta, mutta voisit lopettaa turhan jankaamisesi.
Forbesin artikkelin pääviesti on se, että Bic Macin hinnan kohoaminen on ollut eritahtista kuin kuluttajahintaindeksin muutos. Huomionhakuinen havainto, mutta silti kovin epäkiinnostava. Inflaatio on laaja-alaista hintatason nousua, ei yhden tuotteen. Inflaatio määritellään hyödykekorin mukaisesti, Bic Macissa on hinnan komponentteina vain osa siitä.
Vierailija kirjoitti:
Äsken k-marketissa. Kotimaiset tomaatit 7,70€/kg.
Arvatenkin, jäi ostamatta. Taitavat päätyä biojätteisiin noilla hinnoilla?
Nyt joko tuottaja tai kauppias kusee omiin muroihin. Sähköhintapiikki oli ja meni, mutta ylilyöntihinnat jäi.
Kalliit kurkut myytiin halvalla Puolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lidlissä tasan vuosi sitten ja tänään:
Halloum 2022: 2,09€> 2,59€
Tonnikala auringonkukkaöljyssä 1,39€> 1,89€
Kermajuusto 3,69-> 5,99€
Sokeri 0,69>0,99€
Sulatejuustoviipaleet 1,59€-> 2,19€
Perunamuussijauhe 1,59€ -> 2,59€
UHT maito 0,95€ > 1,69€
Vehnäjauho 0,69€-> 1,19€
On vähän enemmän kuin 8%.
Halvin sokeritoppa oli k kaupassa 1.55.
Vieläkö jossain myydään sokeria toppana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi inflaatioprosentti on koko korin, jos ihmisten kaikki raha menisi ruokaan niin sittenhän se tietenkin olisi kovempi
Korin voi koota monella tavalla ja monesta paikasta. Lidlin kori näyttää erilaiselta kuin kookaupan. Pelkistä säilykkeistä saa halvamman kuin tuoretuotteista jne.
Et selvästikään tiedä miten inflaation laskennassa käytetty vakioitu hyödykekori on määritelty.
Vakioitu kenen mukaan? Käytössä on lukemattomia indeksejä. Ulkomailla puhutaan ns. hampurilaisindeksistä ja miten se suhteutuu palkkaan. Suomen hallintoviranomaiset tietenkin valitsevat ne, jotka tuottavat valtion kannalta parhaimman tuloksen = pienimmän inflaation.
Vakioitu sen ainoan tahon mukaan, joka Suomessa inflaatiolukuja laskee. Eivät "hallintoviranomaiset" "valitse", vaan laskutapa on ollut tasan sama vuosikymmeniä.
Big Mac -hampurilaisindeksi ei liity tähän mitenkään. Sillä vertaillaan ostovoimapariteetteja eri maissa.
Eli ihan omiasi paremman tiedon puutteessa selität.
Ihmisen ostokäyttäytyminen muuttuu ajan saatossa. Onnea vaan lauantaimakkaran metsästykselle. Ostovoimapariteetti muuten liittyy inflaatioon sikäli, että inflaatio syö ostovoimaa, eli mitä rahalla saa. Kuten sanottua, inflaatiota voi mitata monin tavoin.
Lauantaimakkaran. Pyhä yksinkertaisuus. Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promille kokonaiskulutuksesta.
Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja tiettynä ajanhetkenä. Inflaatiota siitä ei siksi voida laskea.
Lol. Ensin puhut vakioidusta ostoskorista ja sitten päivitetystä ostoskorista, joka perustuu kulutusindeksiin. Jänskää miten narratiivi muuttuu matkan varrella. Inflaation yksi määritelmä on se, mitä rahalla saa ostettua tiettynä ajanhetkenä. Pari kymppiä riitti ruokakoriin vuosi sitten, enää ei riitä. Että se siitä sinun taloustuntemuksestasi.
Vakioitu hyödykekori = ei niin että "Lidlin kori on eri kuin Keskon kori, riippuen mitä siihen muoviseen ostoskoriinsa haluaa laittaa, tuoreita vai säilykkeitä".
Päivitetty hyödykekori = ei niin että lauantaimakkaraa joka vuonna vaan että heijastaa tietyn vuoden kulutustottumuksia.
Hyödykekori ei perustu kulutusindeksiin vaan kuluttajahintaindeksi perustuu hyödykekoriin.
Inflaation määritelmä nimenomaan liittyy hintatason laaja-alaiseen nousuun ajan funktiona, ei yhtenä ajanhetkenä vaan kahden ajanhetken välillä.
Narratiivistä ei ole kysymys vaan taloustieteestä, ja sen osaamisesta.
Talouslehti Forbesin artikkeli tammikuulta -23 toteaa: Big Mac indeksi osoittaa, että valtio alimitoittaa inflaation (syitä voimme vain arvailla). Artikkelissa ei tosin puhuta Suomesta, mutta voisit lopettaa turhan jankaamisesi.
Forbesin artikkelin pääviesti on se, että Bic Macin hinnan kohoaminen on ollut eritahtista kuin kuluttajahintaindeksin muutos. Huomionhakuinen havainto, mutta silti kovin epäkiinnostava. Inflaatio on laaja-alaista hintatason nousua, ei yhden tuotteen. Inflaatio määritellään hyödykekorin mukaisesti, Bic Macissa on hinnan komponentteina vain osa siitä.
Ahaa, elikä nyt siis myönnät, että Big Mac- indeksi voi kertoa "jotain" inflaatiosta, vaikka et sitä aikaisemmin myöntänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äsken k-marketissa. Kotimaiset tomaatit 7,70€/kg.
Arvatenkin, jäi ostamatta. Taitavat päätyä biojätteisiin noilla hinnoilla?
Nyt joko tuottaja tai kauppias kusee omiin muroihin. Sähköhintapiikki oli ja meni, mutta ylilyöntihinnat jäi.Kalliit kurkut myytiin halvalla Puolaan.
Suomalaista maatalouspolitiikkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi inflaatioprosentti on koko korin, jos ihmisten kaikki raha menisi ruokaan niin sittenhän se tietenkin olisi kovempi
Korin voi koota monella tavalla ja monesta paikasta. Lidlin kori näyttää erilaiselta kuin kookaupan. Pelkistä säilykkeistä saa halvamman kuin tuoretuotteista jne.
Et selvästikään tiedä miten inflaation laskennassa käytetty vakioitu hyödykekori on määritelty.
Vakioitu kenen mukaan? Käytössä on lukemattomia indeksejä. Ulkomailla puhutaan ns. hampurilaisindeksistä ja miten se suhteutuu palkkaan. Suomen hallintoviranomaiset tietenkin valitsevat ne, jotka tuottavat valtion kannalta parhaimman tuloksen = pienimmän inflaation.
Vakioitu sen ainoan tahon mukaan, joka Suomessa inflaatiolukuja laskee. Eivät "hallintoviranomaiset" "valitse", vaan laskutapa on ollut tasan sama vuosikymmeniä.
Big Mac -hampurilaisindeksi ei liity tähän mitenkään. Sillä vertaillaan ostovoimapariteetteja eri maissa.
Eli ihan omiasi paremman tiedon puutteessa selität.
Ihmisen ostokäyttäytyminen muuttuu ajan saatossa. Onnea vaan lauantaimakkaran metsästykselle. Ostovoimapariteetti muuten liittyy inflaatioon sikäli, että inflaatio syö ostovoimaa, eli mitä rahalla saa. Kuten sanottua, inflaatiota voi mitata monin tavoin.
Lauantaimakkaran. Pyhä yksinkertaisuus. Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promille kokonaiskulutuksesta.
Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja tiettynä ajanhetkenä. Inflaatiota siitä ei siksi voida laskea.
Lol. Ensin puhut vakioidusta ostoskorista ja sitten päivitetystä ostoskorista, joka perustuu kulutusindeksiin. Jänskää miten narratiivi muuttuu matkan varrella. Inflaation yksi määritelmä on se, mitä rahalla saa ostettua tiettynä ajanhetkenä. Pari kymppiä riitti ruokakoriin vuosi sitten, enää ei riitä. Että se siitä sinun taloustuntemuksestasi.
Vakioitu hyödykekori = ei niin että "Lidlin kori on eri kuin Keskon kori, riippuen mitä siihen muoviseen ostoskoriinsa haluaa laittaa, tuoreita vai säilykkeitä".
Päivitetty hyödykekori = ei niin että lauantaimakkaraa joka vuonna vaan että heijastaa tietyn vuoden kulutustottumuksia.
Hyödykekori ei perustu kulutusindeksiin vaan kuluttajahintaindeksi perustuu hyödykekoriin.
Inflaation määritelmä nimenomaan liittyy hintatason laaja-alaiseen nousuun ajan funktiona, ei yhtenä ajanhetkenä vaan kahden ajanhetken välillä.
Narratiivistä ei ole kysymys vaan taloustieteestä, ja sen osaamisesta.
Talouslehti Forbesin artikkeli tammikuulta -23 toteaa: Big Mac indeksi osoittaa, että valtio alimitoittaa inflaation (syitä voimme vain arvailla). Artikkelissa ei tosin puhuta Suomesta, mutta voisit lopettaa turhan jankaamisesi.
Forbesin artikkelin pääviesti on se, että Bic Macin hinnan kohoaminen on ollut eritahtista kuin kuluttajahintaindeksin muutos. Huomionhakuinen havainto, mutta silti kovin epäkiinnostava. Inflaatio on laaja-alaista hintatason nousua, ei yhden tuotteen. Inflaatio määritellään hyödykekorin mukaisesti, Bic Macissa on hinnan komponentteina vain osa siitä.
Ahaa, elikä nyt siis myönnät, että Big Mac- indeksi voi kertoa "jotain" inflaatiosta, vaikka et sitä aikaisemmin myöntänyt?
En suinkaan, etkö osaa lukea, toistetaan varmuuden vuoksi. Inflaatio on laaja-alaista hintatason nousua, yhden tuotteen (Bic Mac) hinnan vaihtelua ei kutsuta inflaatioksi, vaikka sitä mitattaisiin indeksiluvuin.
Suomessa pitäis alv:een laskea ruokien osalta alaspäin, niin se osuis enempi pienempiin tuloluokkiin. Espanjassa just poistu terveellisten ruokien osalta kokonaan pois ja muutoinki se on 4-8%haarukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äsken k-marketissa. Kotimaiset tomaatit 7,70€/kg.
Arvatenkin, jäi ostamatta. Taitavat päätyä biojätteisiin noilla hinnoilla?
Nyt joko tuottaja tai kauppias kusee omiin muroihin. Sähköhintapiikki oli ja meni, mutta ylilyöntihinnat jäi.Kalliit kurkut myytiin halvalla Puolaan.
Hinnan alentaminen kotimaassa ei tietenkään tule kysymykseenkään.
Vertailujen vaihtelevat aikahorisontti hämää. Inflaatio voi hidastua, vaikka hinnat jatkaisivat nousuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koko vuoden tasolla ruuan hinta nousi vuonna 2022 keskimäärin 10,5 prosenttia vuodesta 2021.
Joulukuussa elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat maksoivat 16,03 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Marraskuussa nousua vuodentakaisesta kertyi 16,06 prosenttia.
Eniten vuodessa ovat kallistuneet jauhot 45 prosenttia, munat 37 prosenttia ja voi 36 prosenttia. Vähiten ovat kallistuneet energiajuomat, hedelmä- ja vihannesmehut sekä mausteyrtit. Niissä nousua oli joulukuussa vuodentakaisesta alle viisi prosenttia."
Ei ihmiset elä energiajuomilla, vihannesmehuilla ja mausteyrteillä.
Oliskohan sulla hieman valikoiva lukutapa? Vai löydätkö tuosta jonkin väitteen, että eläisivät. Ihan oikeasti, jos pitää kommentoida, niin koittaisit kirjoittaa jotain järjellistä.
Lauantaimakkaran. Pyhä yksinkertaisuus. Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promille kokonaiskulutuksesta.
Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja tiettynä ajanhetkenä. Inflaatiota siitä ei siksi voida laskea.