Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Te joille tulee helposti häpeää sosiaalisten tilanteiden jälkeen
15.02.2023 |
Minkä mallin pääsääntöisesti olette valinneet ongelman kanssa?
A) Menen sosiaalisiin tilanteisiin, ja vain kestän läpi sen jälkeen tulevan häpeän, esim. muistovälähdykset hetkistä joina sanoin jotain outoa tai typerää tai kiusallista mikä tuottaa ilkeää häpeän tunnetta
B) Välttelen sosiaalisia tilanteita aina kun mahdollista; näin en kerää ainakaan lisää häpeää tuottavia muistikälkiä ja saan viettää iltoja ilman tuoreeltaan tulevia häpeän tunteen jälkioloja
C) Hybridimalli: altistaa itseäni sosiaaliselle tilanteille intervalleina; välillä on paljon häpeää, välillä huilin ja pidän lomaa
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
C totaalinen lepo tekee hyvää ja saan uutta energiaa seuraavaa kertaa varten. Sosiaalisuus on todella energiaa kuluttavaa.
Jos sosiaalisuus kuluttaa energiaasi, on jossakin jokin vinossa. Joko seurassa, jossa aikaasi vietät, tai sitten omassa asenteessasi seurasi suhteen. Sosiaalisuuden pitäisi oikeasti antaa sitä virtaa ja energiaa, eikä viedä ja kuluttaa sitä.
Hei ekstrovertti! Kaikki ei ole kaltaisiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten tuo hybridimalli. Yritän nähdä ihmisiä, vaikka lähes koskaan ei huvittaisi. Koen, että tässä maailmassa on kuitenkin minulle parempi, että en syrjäydy seuraelämästä ihan kokonaan. Alkoholia en käytä enää yhtään, koska se lisää häpeää niin paljon.
Hybridi. Jos välttelen niin paljon kuin haluaisin, en enää lähtisi kodista ulos. Opettelen hyväksymään, että mokia saa olla tietty aika korkea määrä päivittäin ja en jää niitä märehtimään. Jos yläraja ylittyy, sitten on ollut huono päivä.
Juu ei. Sosiaalisuus on minusta ihan aidosti ihanaa ja tuiki tarpeellista, mutta parhaimmillaankin aivan todella kuormittavaa. Juuri tänään oli töissä eräänlainen messupäivä ja paljon ihmisiä. Minusta oli tosi kivaa, kun oli jotain erilaista, nautin oikeasti. Silti päivän päätteeksi, monen jäädessä vielä jutustelemaan mitä kaikkea kivan ja rennon päivän jälkeen vielä meinaavat puuhailla, melkein juoksin autooni. Enkä todellakaan jaksanut kotimatkalla pysähtyä edes kauppaan. Olin kertakaikkiaan uuvuksissa, vaikkei päivässä sinänsä ollut mitään raskasta. Samalla kun toisten akku täyttyy, toisten tyhjenee.
Ja nyt illan mittaan mietin joitakin sanomisiani, kuinkas muuten. Nytkin tulee pari juttua mieleen ja vatsasta kouraisee.
Vierailija kirjoitti:
Juu ei. Sosiaalisuus on minusta ihan aidosti ihanaa ja tuiki tarpeellista, mutta parhaimmillaankin aivan todella kuormittavaa. Juuri tänään oli töissä eräänlainen messupäivä ja paljon ihmisiä. Minusta oli tosi kivaa, kun oli jotain erilaista, nautin oikeasti. Silti päivän päätteeksi, monen jäädessä vielä jutustelemaan mitä kaikkea kivan ja rennon päivän jälkeen vielä meinaavat puuhailla, melkein juoksin autooni. Enkä todellakaan jaksanut kotimatkalla pysähtyä edes kauppaan. Olin kertakaikkiaan uuvuksissa, vaikkei päivässä sinänsä ollut mitään raskasta. Samalla kun toisten akku täyttyy, toisten tyhjenee.
Ja nyt illan mittaan mietin joitakin sanomisiani, kuinkas muuten. Nytkin tulee pari juttua mieleen ja vatsasta kouraisee.
Tulipas hassusti tuo alku, hups. Taisi olla tuohon, että kaikki eivät ole ekstroverttejä.
Alue: Aihe vapaa
A tai C, ehkä enemmän kuitenkin C. B:hen ajautuisin, ellen olisi oppinut huolehtimaan hyvinvoinnistani. Erakoituminen veisi aivan taatusti ajan mittaan mielenterveyden. Elämää on kuitenkin vielä toivottavasti jäljellä paljon, niin olisi kiva jos se olisi hyvää häpeäkeloista huolimatta.
On kyllä hyvin ärsyttävää, kun ne välähdykset tulevat jostain ties kuinka kaukaa. Vähän olen iän myötä tiedostanut paremmin, että minun märehtimiseni ei enää muuta tilannetta tai niiden muiden ajatuksia, joten sama on ajatella itsestään kivasti. Ja oikein rohkeaksi heittäytyessään voi kuvitella muidenkin ajattelevan kivasti, kun totuutta ei kuitenkaan tiedä. Oma fiilis paranee heti kummasti, vaikkei se menneisyyttä muutakaan.