Lue keskustelun säännöt.
Käsi sydämellä, jos kohtaisitte nykyisen puolisonne tässä hetkessä, iässä ja nyt.....
15.02.2023 |
niin miten kävisi? Olisitteko kiinnostuneet tutustumaan lähemmin?
Voin sanoa, että itse ei kyllä viisari värähtäisi enää yhtään. En edes tajua miksi värähti silloin joskus.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että setämies, jolla hapsottavat kulmakarvat, ajoittain myös nenäkarvat, kynnet ovat ylipitkät, parta rehottaa ja parturointikaan ei ole ihan aina ajan tasalla... Siihen kevyesti nuhjuiset vaatteet ja ryvettyneet huonosti hoidetut kengät ja paskainen auto jne. Ei varmaan tarvi kuvailla enempää. En kelpuuttaisi.
Mä trimmaan mun rakkaani päästä varpaisiin ja huolehdin että vaatteet ei ole nuhjuisia, autonsa on yhdentekevä.
Hän huolehtii hygieniastaan ja hampaistaan, tuoksuu syötävän hyvälle ja on harmaantunut seksikkäästi. Himot hyrrää vielä kolmen vuosikymmenen jälkeenkin.Mikäs kotiorja sinä olet? Mun mielestä terveen aikuisen ihmisen pitää nyppiä ja sheivata karvansa itse. Ja leikata kynnet jne. Mä en ainakaan ala kenenkään persvakoa sheivaamaan, hyi saatana.
Sussiunatkoon! Mikä kotiorja sellainen on, joka vapaaehtoisesti ja mielellään tekee jotain puolisonsa hyväksi. Noh, sitähän ei nykyaikainen itsekeskeinen ihminen ymmärrä.
Ihan saa ukko siistiä munankarvansa itse. En meinaa siihen puuhaan ryhtyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että setämies, jolla hapsottavat kulmakarvat, ajoittain myös nenäkarvat, kynnet ovat ylipitkät, parta rehottaa ja parturointikaan ei ole ihan aina ajan tasalla... Siihen kevyesti nuhjuiset vaatteet ja ryvettyneet huonosti hoidetut kengät ja paskainen auto jne. Ei varmaan tarvi kuvailla enempää. En kelpuuttaisi.
Mä trimmaan mun rakkaani päästä varpaisiin ja huolehdin että vaatteet ei ole nuhjuisia, autonsa on yhdentekevä.
Hän huolehtii hygieniastaan ja hampaistaan, tuoksuu syötävän hyvälle ja on harmaantunut seksikkäästi. Himot hyrrää vielä kolmen vuosikymmenen jälkeenkin.Mikäs kotiorja sinä olet? Mun mielestä terveen aikuisen ihmisen pitää nyppiä ja sheivata karvansa itse. Ja leikata kynnet jne. Mä en ainakaan ala kenenkään persvakoa sheivaamaan, hyi saatana.
Sussiunatkoon! Mikä kotiorja sellainen on, joka vapaaehtoisesti ja mielellään tekee jotain puolisonsa hyväksi. Noh, sitähän ei nykyaikainen itsekeskeinen ihminen ymmärrä.
Harjaatko myös hänen hampaansa ja pyyhitkö pyllyn?
Ihan jo ylipainon takia ohittaisin. Nuorempana oli urheilullisemman näköinen. Nyt on tullut mahaa ja ryhti on huonompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että setämies, jolla hapsottavat kulmakarvat, ajoittain myös nenäkarvat, kynnet ovat ylipitkät, parta rehottaa ja parturointikaan ei ole ihan aina ajan tasalla... Siihen kevyesti nuhjuiset vaatteet ja ryvettyneet huonosti hoidetut kengät ja paskainen auto jne. Ei varmaan tarvi kuvailla enempää. En kelpuuttaisi.
Mä trimmaan mun rakkaani päästä varpaisiin ja huolehdin että vaatteet ei ole nuhjuisia, autonsa on yhdentekevä.
Hän huolehtii hygieniastaan ja hampaistaan, tuoksuu syötävän hyvälle ja on harmaantunut seksikkäästi. Himot hyrrää vielä kolmen vuosikymmenen jälkeenkin.Mikäs kotiorja sinä olet? Mun mielestä terveen aikuisen ihmisen pitää nyppiä ja sheivata karvansa itse. Ja leikata kynnet jne. Mä en ainakaan ala kenenkään persvakoa sheivaamaan, hyi saatana.
Sussiunatkoon! Mikä kotiorja sellainen on, joka vapaaehtoisesti ja mielellään tekee jotain puolisonsa hyväksi. Noh, sitähän ei nykyaikainen itsekeskeinen ihminen ymmärrä.
Juu, vaihdetaan ja juostaan kiireesti tinderiin, mutta kas kummaa, sieltäkään ei löydy sitä sopivaa.😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että setämies, jolla hapsottavat kulmakarvat, ajoittain myös nenäkarvat, kynnet ovat ylipitkät, parta rehottaa ja parturointikaan ei ole ihan aina ajan tasalla... Siihen kevyesti nuhjuiset vaatteet ja ryvettyneet huonosti hoidetut kengät ja paskainen auto jne. Ei varmaan tarvi kuvailla enempää. En kelpuuttaisi.
Mä trimmaan mun rakkaani päästä varpaisiin ja huolehdin että vaatteet ei ole nuhjuisia, autonsa on yhdentekevä.
Hän huolehtii hygieniastaan ja hampaistaan, tuoksuu syötävän hyvälle ja on harmaantunut seksikkäästi. Himot hyrrää vielä kolmen vuosikymmenen jälkeenkin.Mikäs kotiorja sinä olet? Mun mielestä terveen aikuisen ihmisen pitää nyppiä ja sheivata karvansa itse. Ja leikata kynnet jne. Mä en ainakaan ala kenenkään persvakoa sheivaamaan, hyi saatana.
Sussiunatkoon! Mikä kotiorja sellainen on, joka vapaaehtoisesti ja mielellään tekee jotain puolisonsa hyväksi. Noh, sitähän ei nykyaikainen itsekeskeinen ihminen ymmärrä.
Juu, vaihdetaan ja juostaan kiireesti tinderiin, mutta kas kummaa, sieltäkään ei löydy sitä sopivaa.😄
Se on joku villitys, että vaihtaa pittää. Miksi ihmiset sitten voivat huonommin kuin koskaan, vaikka saavat toteuttaa itseään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietysti olisin. Jokainen eletty päivä vain vahvistaa sitä millaisen kultakimpaleen onnistuin löytämään.
Sama. 17 vuotta yhdessä ja joka päivä rakastan ja kunnioitan miestäni yhä enemmän ja enemmän. En lakkaa ihmettelemästä hyvää onneani.
Toisaalta myös taputan itseäni selkään viisauteni johdosta: minä näin mieheni potentiaalin sen ollessa vielä opiskelija. Mies on saavuttanut nyt täyden potentiaalinsa ja oikeastaan ylikin, ja kasvu jatkuu.
Oletan, että mies kokee kutakuinkin samoin. Päätellen siitä, että kun hänellä oli hiukan raskaampi elämänvaihe tuossa jokin aika sitten, sain toistuvasti kuulla: Sä olet mun kaikkeni, sun takia mä jaksan.
Hiukan epäröin kertoa tuosta viimeisestä, kun se on niin henkilökohtaista, mutta päätin kuitenkin kertoa sen, palauttaakseni ihmisten uskon pitkiin, onnellisiin parisuhteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että setämies, jolla hapsottavat kulmakarvat, ajoittain myös nenäkarvat, kynnet ovat ylipitkät, parta rehottaa ja parturointikaan ei ole ihan aina ajan tasalla... Siihen kevyesti nuhjuiset vaatteet ja ryvettyneet huonosti hoidetut kengät ja paskainen auto jne. Ei varmaan tarvi kuvailla enempää. En kelpuuttaisi.
Mä trimmaan mun rakkaani päästä varpaisiin ja huolehdin että vaatteet ei ole nuhjuisia, autonsa on yhdentekevä.
Hän huolehtii hygieniastaan ja hampaistaan, tuoksuu syötävän hyvälle ja on harmaantunut seksikkäästi. Himot hyrrää vielä kolmen vuosikymmenen jälkeenkin.Mikäs kotiorja sinä olet? Mun mielestä terveen aikuisen ihmisen pitää nyppiä ja sheivata karvansa itse. Ja leikata kynnet jne. Mä en ainakaan ala kenenkään persvakoa sheivaamaan, hyi saatana.
Sussiunatkoon! Mikä kotiorja sellainen on, joka vapaaehtoisesti ja mielellään tekee jotain puolisonsa hyväksi. Noh, sitähän ei nykyaikainen itsekeskeinen ihminen ymmärrä.
Juu, vaihdetaan ja juostaan kiireesti tinderiin, mutta kas kummaa, sieltäkään ei löydy sitä sopivaa.😄
Niihä nuo täälläkii valittaa ettei löyvy... mikä ihme siinä mättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli 32 vuotta ja alkanut ärsyttää. Erityisesti siitä lähtevät ja yhä kovenevat äänet. Lämmittää ruuan mikrossa kiehuvaksi ja sit huohottaa joka haarukallisella. Maiskuttaa ja mässyttää. Röyhtäilee. Piereskelee. Niistää niin, että luulis päänsä halkeavan ja niistää vaikka huvikseen. Naputtelee ja koputtelee jotai vaikka kännykkää ja telkkaria katsoessaan. Nämä ääntelyt alkoivat kun täytti 65.
No ei tapaamisestamme ole kuin vuosi, mutta jos olisin tiennyt sen mitä nyt, niin olisin kai osannut kääntyä kannoillani. Joka päivähän tota tulee paskaa niskaan, vaikea vaan on ollut pysyä erossa.
Ehkä kohta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tapaisin nykyisen mieheni nyt, minulla ei olisi enää mitään mahdollisuuksia, ellei ihastuisi persoonaani. Aika ei ole kohdellut ulkonäköäni hyvin. Mies on hyvägeenisestä suvusta, jossa ikäännytään hitaasti ja on paljon paremmin säilynyt kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti olisin. Jokainen eletty päivä vain vahvistaa sitä millaisen kultakimpaleen onnistuin löytämään.
Sama. 17 vuotta yhdessä ja joka päivä rakastan ja kunnioitan miestäni yhä enemmän ja enemmän. En lakkaa ihmettelemästä hyvää onneani.
Toisaalta myös taputan itseäni selkään viisauteni johdosta: minä näin mieheni potentiaalin sen ollessa vielä opiskelija. Mies on saavuttanut nyt täyden potentiaalinsa ja oikeastaan ylikin, ja kasvu jatkuu.
Oletan, että mies kokee kutakuinkin samoin. Päätellen siitä, että kun hänellä oli hiukan raskaampi elämänvaihe tuossa jokin aika sitten, sain toistuvasti kuulla: Sä olet mun kaikkeni, sun takia mä jaksan.
Hiukan epäröin kertoa tuosta viimeisestä, kun se on niin henkilökohtaista, mutta päätin kuitenkin kertoa sen, palauttaakseni ihmisten uskon pitkiin, onnellisiin parisuhteisiin.
Kiitos kun kerroit.🥰 - ja kyllähän niitä pitkiä ja onnellisia parisuhteita vielä on, mutta he ovat harvemmin täällä kertomassa niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että setämies, jolla hapsottavat kulmakarvat, ajoittain myös nenäkarvat, kynnet ovat ylipitkät, parta rehottaa ja parturointikaan ei ole ihan aina ajan tasalla... Siihen kevyesti nuhjuiset vaatteet ja ryvettyneet huonosti hoidetut kengät ja paskainen auto jne. Ei varmaan tarvi kuvailla enempää. En kelpuuttaisi.
Mä trimmaan mun rakkaani päästä varpaisiin ja huolehdin että vaatteet ei ole nuhjuisia, autonsa on yhdentekevä.
Hän huolehtii hygieniastaan ja hampaistaan, tuoksuu syötävän hyvälle ja on harmaantunut seksikkäästi. Himot hyrrää vielä kolmen vuosikymmenen jälkeenkin.
No kiva sulle. Minä en saa suostuteltua miestä edes syömään ruokaa pelkän nestemäisen "ravinnon' sijaan. Tai lisäksi.
Ihan yhtä kuumana kävisin. Toki vasta 3,5 vuotta yhteistä taivalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin. Ainakaan, jos olisi tavatessamme samanlainen tuppisuu, omaan itseensä käpertyjä kuin nyt on. Ei ollut sellainen 28 vuotta sitten. Mutta tuskin haluaisi minuakaan. Ulkonäössä ei vikaa mutta hermot kireellä koko ajan...
En viitsi puhua, koska ketään ei kiinnosta kuunnella. Kauanko sitä jaksaa seinille puhua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti olisin. Jokainen eletty päivä vain vahvistaa sitä millaisen kultakimpaleen onnistuin löytämään.
Sama. 17 vuotta yhdessä ja joka päivä rakastan ja kunnioitan miestäni yhä enemmän ja enemmän. En lakkaa ihmettelemästä hyvää onneani.
Toisaalta myös taputan itseäni selkään viisauteni johdosta: minä näin mieheni potentiaalin sen ollessa vielä opiskelija. Mies on saavuttanut nyt täyden potentiaalinsa ja oikeastaan ylikin, ja kasvu jatkuu.
Oletan, että mies kokee kutakuinkin samoin. Päätellen siitä, että kun hänellä oli hiukan raskaampi elämänvaihe tuossa jokin aika sitten, sain toistuvasti kuulla: Sä olet mun kaikkeni, sun takia mä jaksan.
Hiukan epäröin kertoa tuosta viimeisestä, kun se on niin henkilökohtaista, mutta päätin kuitenkin kertoa sen, palauttaakseni ihmisten uskon pitkiin, onnellisiin parisuhteisiin.
Muuten hyvä kirjoitus, mutta ihmettelen kappaletta 2, jossa kerrot nähneesi miehen "potentiaalin" jo opiskeluaikana ja nyt hän on saavuttanut "täyden potentiaalinsa" ja "kasvu jatkuu". Ikään kuin miehesi olisi sinulle jonkinlainen sijoitus. Ehkä työskentelet finanssialalla ja siksi käytät tuollaista kieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti olisin. Jokainen eletty päivä vain vahvistaa sitä millaisen kultakimpaleen onnistuin löytämään.
Sama. 17 vuotta yhdessä ja joka päivä rakastan ja kunnioitan miestäni yhä enemmän ja enemmän. En lakkaa ihmettelemästä hyvää onneani.
Toisaalta myös taputan itseäni selkään viisauteni johdosta: minä näin mieheni potentiaalin sen ollessa vielä opiskelija. Mies on saavuttanut nyt täyden potentiaalinsa ja oikeastaan ylikin, ja kasvu jatkuu.
Oletan, että mies kokee kutakuinkin samoin. Päätellen siitä, että kun hänellä oli hiukan raskaampi elämänvaihe tuossa jokin aika sitten, sain toistuvasti kuulla: Sä olet mun kaikkeni, sun takia mä jaksan.
Hiukan epäröin kertoa tuosta viimeisestä, kun se on niin henkilökohtaista, mutta päätin kuitenkin kertoa sen, palauttaakseni ihmisten uskon pitkiin, onnellisiin parisuhteisiin.
Muuten hyvä kirjoitus, mutta ihmettelen kappaletta 2, jossa kerrot nähneesi miehen "potentiaalin" jo opiskeluaikana ja nyt hän on saavuttanut "täyden potentiaalinsa" ja "kasvu jatkuu". Ikään kuin miehesi olisi sinulle jonkinlainen sijoitus. Ehkä työskentelet finanssialalla ja siksi käytät tuollaista kieltä?
Mies on varmasti opiskellut Hankenilla tai lääkiksessä tms. ja tuleva vaimoke on "haistanut" hyvän uran ja mukavan varakkaan elämän ja käynyt ajoissa kiinni. Aika monet mimmit osaavat olla näin laskelmoivia jo teini-ikäisinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti olisin. Jokainen eletty päivä vain vahvistaa sitä millaisen kultakimpaleen onnistuin löytämään.
Sama. 17 vuotta yhdessä ja joka päivä rakastan ja kunnioitan miestäni yhä enemmän ja enemmän. En lakkaa ihmettelemästä hyvää onneani.
Toisaalta myös taputan itseäni selkään viisauteni johdosta: minä näin mieheni potentiaalin sen ollessa vielä opiskelija. Mies on saavuttanut nyt täyden potentiaalinsa ja oikeastaan ylikin, ja kasvu jatkuu.
Oletan, että mies kokee kutakuinkin samoin. Päätellen siitä, että kun hänellä oli hiukan raskaampi elämänvaihe tuossa jokin aika sitten, sain toistuvasti kuulla: Sä olet mun kaikkeni, sun takia mä jaksan.
Hiukan epäröin kertoa tuosta viimeisestä, kun se on niin henkilökohtaista, mutta päätin kuitenkin kertoa sen, palauttaakseni ihmisten uskon pitkiin, onnellisiin parisuhteisiin.
Muuten hyvä kirjoitus, mutta ihmettelen kappaletta 2, jossa kerrot nähneesi miehen "potentiaalin" jo opiskeluaikana ja nyt hän on saavuttanut "täyden potentiaalinsa" ja "kasvu jatkuu". Ikään kuin miehesi olisi sinulle jonkinlainen sijoitus. Ehkä työskentelet finanssialalla ja siksi käytät tuollaista kieltä?
Mies on varmasti opiskellut Hankenilla tai lääkiksessä tms. ja tuleva vaimoke on "haistanut" hyvän uran ja mukavan varakkaan elämän ja käynyt ajoissa kiinni. Aika monet mimmit osaavat olla näin laskelmoivia jo teini-ikäisinä.
Avainasiat pitkään ja onnelliseen suhteeseen ovat rakkaus ja KUNNIOITUS. Kateelliset ja katkerat eivät sitä vaan mitenkään voi käsittää.
Sussiunatkoon! Mikä kotiorja sellainen on, joka vapaaehtoisesti ja mielellään tekee jotain puolisonsa hyväksi. Noh, sitähän ei nykyaikainen itsekeskeinen ihminen ymmärrä.