Lue keskustelun säännöt.
Jos lääkäri on dosentti, niin mitä se tarkoittaa?
Poskiontelopunktio
13.02.2023 |
Olen valitsemassa yksityislääkäriä, jonka vastaanotolle (ja varmaankin leikkaukseen) menen. Osa on erikoislääkäreitä, osa väitelleitä tohtoreita ja osa dosentteja.
Mitä eroa näillä on? Kannattaako mennä dosentin vastaanotolle, onko jotenkin pätevämpi kuin muut?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poskiontelopunktio kirjoitti:
Yksityislääkäri ei kai tee tutkimusta vaan vastaanottaa potilaita?
Yksityislääkäreistä suurin osa tekee sitä yksityisklinikkaa sivutyönä. Ainakin yliopistokaupungeissa. Niiden päätyö on jossain muualla joko julkisessa trveydenhoidossa tai tutkimuksessa. Maalla toki voi olla toisin.
Oletko tarkastanut? Täällä päin yksityislääkärit useimmiten siirtyvät yksityis asemien kesken isolla alueella.
Stadissa on paljon erikoislääkäreitä, jotka ovat päätoimisia privaattilääkäreitä Terveystalossa tai Mehiläisessä. Ainakin muutama näistä on avaajan mainitsemia dosentteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dosentti on akateeminen arvo, joka myönnetään tunnustuksena tieteellisistä ja opetuksellisista ansioista. Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Dosentti voi hakea professorin virkaa yliopistosta.
Kuka tahansa voi hakea professorin virkaa yliopistosta ja tulla valituksikin. Ei tarvitse olla edes tohtori. Omasta kokemuspiiristäni tuttu esimerkki on, että Juha Manninen oli ollut Oulun yliopiston aatehistorian professorina melkein 25 vuotta ennen kuin väitteli lopulta tohtoriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dosentti on akateeminen arvo, joka myönnetään tunnustuksena tieteellisistä ja opetuksellisista ansioista. Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Dosentti voi hakea professorin virkaa yliopistosta.
Kuka tahansa voi hakea professorin virkaa yliopistosta ja tulla valituksikin. Ei tarvitse olla edes tohtori. Omasta kokemuspiiristäni tuttu esimerkki on, että Juha Manninen oli ollut Oulun yliopiston aatehistorian professorina melkein 25 vuotta ennen kuin väitteli lopulta tohtoriksi.
Helsingin yliopisto
Professoriksi rekrytoitavalla edellytetään olevan vahvat akateemiset ansiot ja hänet tunnistetaan tieteenalallaan merkittäväksi vaikuttajaksi.
Professoriksi (full) rekrytoitaessa huomioidaan seuraavat ansiot:
Korkeatasoinen tieteellinen pätevyys ja merkittävät julkaisuansiot.
Näytöt tieteellisen tutkimuksen johtamisesta.
Näytöt väitöskirjojen ohjaamisesta ja muu ohjauskokemus.
Kyky antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta.
Vahva opetuskokemus ja pedagogista koulutusta, opetusnäyte vähintään hyvä.
Taito tuottaa ja kehittää oppimateriaalia.
Kokemusta, taitoa ja näyttöä toimisesta akateemisena johtajana, vahvat johtamis- ja vuorovaikutustaidot.
Aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa.
Näytöt merkittävän kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisesta.
Ulkomainen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät.
Näytöt yhteiskunnallisesta vuorovaikuttamisesta.
https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ura-ja-avoimet-tyopaikat/akat…
Saa opettaa itsenäisesti yliopistossa.
Lääkäri jolla on dosentti, niin luulisin sen olevan sellainen työnimikkeen työarvo että tälläinen lääkäri voi lääkäriyhdistyksessä muiden lääkärien kanssa syödä lääkkeitä lääketehtaan kanssa jonka kanssa lääkäriyhdistys on yhteistyössä ja vain nämä lääkäriyhdistyksessä olevat lääkärit joilla on dosentti niin voivat syödä samoja lääkkeitä kuin lääkärin hoidettavat potilaat jotka tarvitsevat dosenttin/dosentin tai jotain vastaavanlaista. Luulisin että suomessa jossa syödään eniten lääkkeitä maapallossa olevan myös dosentten niminen arvo lääkäriyhdistyksessä.
Heitin kaikki lonkalta, en osaa sanoa mikä on De Facto mutta minua kiinnostaa.
Sen tiedän pommin varmuudella että on lääkäreitä jotka syövät samoja lääkkeitä kuin hoidettavat potilaat ja jotkut niistä lääkäreistä syövät lääkettä isän, pojan ja pyhän henggen nimeen hoidettavien potilaiden hyväksi. Dosentti arvon lääkärin pitää myös osata erottaa lääkkeillä todellisuus epätodellisuudella jos haluaa olla dosentti ja dosenttilääkärit tekevät testejä tästä keskenään potilaista/potilaiden kanssa ja ihan lääkäreiden kanssa keskenään jotta pakkohoitopotilaat saisivat oikeanlaista hoitoa, jopa avohoidossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dosentti on akateeminen arvo, joka myönnetään tunnustuksena tieteellisistä ja opetuksellisista ansioista. Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Dosentti voi hakea professorin virkaa yliopistosta.
Kuka tahansa voi hakea professorin virkaa yliopistosta ja tulla valituksikin. Ei tarvitse olla edes tohtori. Omasta kokemuspiiristäni tuttu esimerkki on, että Juha Manninen oli ollut Oulun yliopiston aatehistorian professorina melkein 25 vuotta ennen kuin väitteli lopulta tohtoriksi.
Helsingin yliopisto
Professoriksi rekrytoitavalla edellytetään olevan vahvat akateemiset ansiot ja hänet tunnistetaan tieteenalallaan merkittäväksi vaikuttajaksi.
Professoriksi (full) rekrytoitaessa huomioidaan seuraavat ansiot:
Korkeatasoinen tieteellinen pätevyys ja merkittävät julkaisuansiot.
Näytöt tieteellisen tutkimuksen johtamisesta.
Näytöt väitöskirjojen ohjaamisesta ja muu ohjauskokemus.
Kyky antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta.
Vahva opetuskokemus ja pedagogista koulutusta, opetusnäyte vähintään hyvä.
Taito tuottaa ja kehittää oppimateriaalia.
Kokemusta, taitoa ja näyttöä toimisesta akateemisena johtajana, vahvat johtamis- ja vuorovaikutustaidot.
Aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa.
Näytöt merkittävän kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisesta.
Ulkomainen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät.
Näytöt yhteiskunnallisesta vuorovaikuttamisesta.
https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ura-ja-avoimet-tyopaikat/akat…
Ja tässä pitkässä listassa ei ole yhtään kohtaa, jossa mainittaisiin, että professorilla tulee olla tohtorin tutkinto. Sellaista vaatimusta ei ole, eikä asia alapeukuttamalla muuksi muutu. Professori voi esimerkiksi ohjata muiden väitöskirjoja vaikka ei itse olisi koskaan tehnyt sellaista. Mainitsemani Manninenkin oli ollut monien väitöskirjojen ohjaajana ennen kuin väitteli itse.
On myös olemassa doZentti joka on täyspelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On myös olemassa doZentti joka on täyspelle.
Ei tosiaan kannata mennä doZentti Bäckmanin lakivastaanotolle. Sehän on joku ihmeen oikeussosiologi olevinaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dosentti on akateeminen arvo, joka myönnetään tunnustuksena tieteellisistä ja opetuksellisista ansioista. Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Dosentti voi hakea professorin virkaa yliopistosta.
Kuka tahansa voi hakea professorin virkaa yliopistosta ja tulla valituksikin. Ei tarvitse olla edes tohtori. Omasta kokemuspiiristäni tuttu esimerkki on, että Juha Manninen oli ollut Oulun yliopiston aatehistorian professorina melkein 25 vuotta ennen kuin väitteli lopulta tohtoriksi.
Helsingin yliopisto
Professoriksi rekrytoitavalla edellytetään olevan vahvat akateemiset ansiot ja hänet tunnistetaan tieteenalallaan merkittäväksi vaikuttajaksi.
Professoriksi (full) rekrytoitaessa huomioidaan seuraavat ansiot:
Korkeatasoinen tieteellinen pätevyys ja merkittävät julkaisuansiot.
Näytöt tieteellisen tutkimuksen johtamisesta.
Näytöt väitöskirjojen ohjaamisesta ja muu ohjauskokemus.
Kyky antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta.
Vahva opetuskokemus ja pedagogista koulutusta, opetusnäyte vähintään hyvä.
Taito tuottaa ja kehittää oppimateriaalia.
Kokemusta, taitoa ja näyttöä toimisesta akateemisena johtajana, vahvat johtamis- ja vuorovaikutustaidot.
Aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa.
Näytöt merkittävän kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisesta.
Ulkomainen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät.
Näytöt yhteiskunnallisesta vuorovaikuttamisesta.
https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ura-ja-avoimet-tyopaikat/akat…
Ja tässä pitkässä listassa ei ole yhtään kohtaa, jossa mainittaisiin, että professorilla tulee olla tohtorin tutkinto. Sellaista vaatimusta ei ole, eikä asia alapeukuttamalla muuksi muutu. Professori voi esimerkiksi ohjata muiden väitöskirjoja vaikka ei itse olisi koskaan tehnyt sellaista. Mainitsemani Manninenkin oli ollut monien väitöskirjojen ohjaajana ennen kuin väitteli itse.
"Korkeatasoinen tieteellinen pätevyys ja merkittävät julkaisuansiot" tarkoittaa suomeksi dosentin arvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dosentti ja dosetti ovat kaksi eri asiaa.
oisko noin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dosentti on akateeminen arvo, joka myönnetään tunnustuksena tieteellisistä ja opetuksellisista ansioista. Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Dosentti voi hakea professorin virkaa yliopistosta.
Kuka tahansa voi hakea professorin virkaa yliopistosta ja tulla valituksikin. Ei tarvitse olla edes tohtori. Omasta kokemuspiiristäni tuttu esimerkki on, että Juha Manninen oli ollut Oulun yliopiston aatehistorian professorina melkein 25 vuotta ennen kuin väitteli lopulta tohtoriksi.
Helsingin yliopisto
Professoriksi rekrytoitavalla edellytetään olevan vahvat akateemiset ansiot ja hänet tunnistetaan tieteenalallaan merkittäväksi vaikuttajaksi.
Professoriksi (full) rekrytoitaessa huomioidaan seuraavat ansiot:
Korkeatasoinen tieteellinen pätevyys ja merkittävät julkaisuansiot.
Näytöt tieteellisen tutkimuksen johtamisesta.
Näytöt väitöskirjojen ohjaamisesta ja muu ohjauskokemus.
Kyky antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta.
Vahva opetuskokemus ja pedagogista koulutusta, opetusnäyte vähintään hyvä.
Taito tuottaa ja kehittää oppimateriaalia.
Kokemusta, taitoa ja näyttöä toimisesta akateemisena johtajana, vahvat johtamis- ja vuorovaikutustaidot.
Aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa.
Näytöt merkittävän kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisesta.
Ulkomainen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät.
Näytöt yhteiskunnallisesta vuorovaikuttamisesta.
https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ura-ja-avoimet-tyopaikat/akat…
Ja tässä pitkässä listassa ei ole yhtään kohtaa, jossa mainittaisiin, että professorilla tulee olla tohtorin tutkinto. Sellaista vaatimusta ei ole, eikä asia alapeukuttamalla muuksi muutu. Professori voi esimerkiksi ohjata muiden väitöskirjoja vaikka ei itse olisi koskaan tehnyt sellaista. Mainitsemani Manninenkin oli ollut monien väitöskirjojen ohjaajana ennen kuin väitteli itse.
"Korkeatasoinen tieteellinen pätevyys ja merkittävät julkaisuansiot" tarkoittaa suomeksi dosentin arvoa.
Ei tarkoita, koska suomalaisissa yliopistoissa todistettavasti on ollut professoreina (vakituisina professoreina, ei viransijaisina tai muutoin väliaikaisina) henkilöitä, joilla ei vielä nimityshetkellä ollut tohtorin tutkintoa.
Jos sanan "suomeksi" tilalle vaihdettaisiin esim. sanat "käytännössä useimmiten", niin siinä tapauksessa väite pitäisi paikkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti kunnianhimoinen tutkimustyö, opettaminen ja tutkimusten ohjaaminen vie aikaa leikkaamiselta. Ei siitä kannata dosentinkaan mieltään pahoittaa, se on vain fakta.
Vierailija kirjoitti:
On myös olemassa doZentti joka on täyspelle.
On myös Desantti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dosentti on akateeminen arvo, joka myönnetään tunnustuksena tieteellisistä ja opetuksellisista ansioista. Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Dosentti voi hakea professorin virkaa yliopistosta.
Kuka tahansa voi hakea professorin virkaa yliopistosta ja tulla valituksikin. Ei tarvitse olla edes tohtori. Omasta kokemuspiiristäni tuttu esimerkki on, että Juha Manninen oli ollut Oulun yliopiston aatehistorian professorina melkein 25 vuotta ennen kuin väitteli lopulta tohtoriksi.
Helsingin yliopisto
Professoriksi rekrytoitavalla edellytetään olevan vahvat akateemiset ansiot ja hänet tunnistetaan tieteenalallaan merkittäväksi vaikuttajaksi.
Professoriksi (full) rekrytoitaessa huomioidaan seuraavat ansiot:
Korkeatasoinen tieteellinen pätevyys ja merkittävät julkaisuansiot.
Näytöt tieteellisen tutkimuksen johtamisesta.
Näytöt väitöskirjojen ohjaamisesta ja muu ohjauskokemus.
Kyky antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta.
Vahva opetuskokemus ja pedagogista koulutusta, opetusnäyte vähintään hyvä.
Taito tuottaa ja kehittää oppimateriaalia.
Kokemusta, taitoa ja näyttöä toimisesta akateemisena johtajana, vahvat johtamis- ja vuorovaikutustaidot.
Aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa.
Näytöt merkittävän kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimisesta.
Ulkomainen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät.
Näytöt yhteiskunnallisesta vuorovaikuttamisesta.
https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ura-ja-avoimet-tyopaikat/akat…
Ja tässä pitkässä listassa ei ole yhtään kohtaa, jossa mainittaisiin, että professorilla tulee olla tohtorin tutkinto. Sellaista vaatimusta ei ole, eikä asia alapeukuttamalla muuksi muutu. Professori voi esimerkiksi ohjata muiden väitöskirjoja vaikka ei itse olisi koskaan tehnyt sellaista. Mainitsemani Manninenkin oli ollut monien väitöskirjojen ohjaajana ennen kuin väitteli itse.
"Korkeatasoinen tieteellinen pätevyys ja merkittävät julkaisuansiot" tarkoittaa suomeksi dosentin arvoa.
Ei tarkoita, koska suomalaisissa yliopistoissa todistettavasti on ollut professoreina (vakituisina professoreina, ei viransijaisina tai muutoin väliaikaisina) henkilöitä, joilla ei vielä nimityshetkellä ollut tohtorin tutkintoa.
Jos sanan "suomeksi" tilalle vaihdettaisiin esim. sanat "käytännössä useimmiten", niin siinä tapauksessa väite pitäisi paikkansa.
Minä kerroin nykyisestä käytännöstä, sinä historiasta yhden anekdootin avulla.
Vierailija kirjoitti:
Tietysti kunnianhimoinen tutkimustyö, opettaminen ja tutkimusten ohjaaminen vie aikaa leikkaamiselta. Ei siitä kannata dosentinkaan mieltään pahoittaa, se on vain fakta.
Lääkärit tekevät tutkimustyötään vapaa-ajalla. Siitä ei makseta palkkaa. Joskus voi saada kuukauden tai kaksi tutkimusvapaata jonkun apurahan avulla.
Eli tohtori tai dosentti ehtii katsoa aivan saman määrän potilaita kuin ei-tutkijakin.
Tosin ainakaan HUS:n klinikoille ei yleensä pääse edes erikoistumaan ennen kuin väitöskirja on valmis. Lääkäreillä on erittäin kova kisa erikoistumisviroista ja vielä kovempi erikoislääkärin vakiviroista. Niihin vaaditaan aika usein dosentin arvo, mutta ei aina, koska dosentteja on sen verran vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Dosentin arvoa voi hakea, jos on tehnyt n kaksi kertaa enemmän tutkimustyötä kuin tohtori. Dosentti tarkoittaa, että tällä on oikeus opettaa yliopistolla, mutta ei se todellakaan tarkoita, että dosentti työskentelisi opettajana. Hänellä voi olla hyvin vahva työkokemus, mutta lisäksi ainakin vahva tutkimusnäyttö. Siis alan oikea asiantuntija.
Mitä oikein hassuttelet? Dosentti on käytännössä aina itsekin tohtori. Dosentti on arvonimi, tohtori tutkinto. Miten niistäkin joku saa vastakkainasettelun?
Et nyt ymmärtänyt. Tottakai dosentti on tohtori. Mutta tehnyt kaksi kertaa niin paljon tutkimustyötä, kuin mitä väittelyä varten on vaadittu. Se on sellainen nyrkkisääntö. Eli jos tohtoriksi on tarvittu 5 julkaisua, joista yksi on ihan oma, dosentiksi hakiessa pitää olla kaksi kertaa enemmän. Mitään vastakkainasettelua siinä ei tietenkään ole.
Mihin perustuu oletuksesi, että lääketieteen tohtori olisi vastaväitellyt? Kaikilla tohtoreilla on tohtorin tutkinto, oli ura missä vaiheessa tahansa.
Keksit nyt ihan omia olkinukkejasi. Kysymys on siitä, mitkä ovat minimivaatimukset sille, että voi hakea dosentin arvoa vs minimivaatimukset sille, että voi väitellä. Tottakai kummallakin voi olla vaikka 200 julkaisua.
Dosentit tekee useimmiten vajaata työaikaa sairaalalle ja tosiaan on niitä tutkimusvapaitakin aika usein. Kyllä siinä leikkauspäiviä tulee vähemmän kuin erikoislääkärille ilman dosentuuria.
Vierailija kirjoitti:
Dosentit tekee useimmiten vajaata työaikaa sairaalalle ja tosiaan on niitä tutkimusvapaitakin aika usein. Kyllä siinä leikkauspäiviä tulee vähemmän kuin erikoislääkärille ilman dosentuuria.
Dosentuuri on arvo, ei työ, eli voi olla ihan täyspäiväisessä työssä.
Dosentti laskuttaa sulta 150 e enemmän ei mistään kuin normilääkäri. Pyydä edes nimmari siihen hintaan.
Oletko tarkastanut? Täällä päin yksityislääkärit useimmiten siirtyvät yksityis asemien kesken isolla alueella.