Puhutteko lapsistanne kaikille?
Kommentit (9)
En puhu töissä lapsista ellei niistä joku erikseen kysy. Valtaosa työkavereista olettaa, että olen lapseton (ja nuori)..
En puhu. Ja kyselijöillekin yleismaailmallisesti. En kaikille edes nimeä kerro.
En koskaan. Minua ei kiinnosta muiden lapset niin oletan ettei muitakaan minun, keksin lukuisia kiinnostavampia puheenaiheita.
Lapseni on aikuinen, en usko että hän kovin paljon arvostaisi sitä, jos puhuisin hänen asioistaan muille.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on aikuinen, en usko että hän kovin paljon arvostaisi sitä, jos puhuisin hänen asioistaan muille.
Mä luulen, että nuoremmatkin lapset arvostaisivat sitä, ettei heidän asioitaan juoruttaisi.
Mä en ole koskaan ymmärtänyt miksi työpaikoilla ja sukuloidessa yms pitää käydä hirveen yksityiskohtaisesta lasten elämää. Sairastamiset, hupsut kakkajutut, ihastukset, murrosiän alkamiset jne. Toisinaan se jutustelu tietenkin on järjetöntä kehua ja kilpailua, kenen lapsi on upein ja kaunein ja taitavin.
En puhu, ellei kysytä. Ymmärrän kuitenkin, että jos ollaan tarpeeksi tuttuja ja varsinkin jos molemmilla osapuolilla on pieniä lapsia, niin silloin keskustelu soljunee luonnostaan niihin asioihin.
En elleivät kysy lapsista tai heidän kuulumisiaan. Kyllä naapurit muksutkin tuntee.
Duunissa meni melkein vuosi, ennen kuin asiasta tuli puhetta. Eli pyysin vapaapäivää lapsen tutkimusten takia. "mitä?! onko SULLA lapsia?!?!"