Kolme vuotta sitten vaikea ero, en ihastu enää kehenkään

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Onko se sinulle "kuollutta", jos et saa tuntea tuskaa siitä, että suhteessa on epävarmuutta, pettämistä ja muuta vastaavaa? Eli oletko sekoittanut rakkauden tunteen siihen, että olet riippuvainen, epävarma ja tunteiden vuoristoradassa? Jolloin et rakastu kehenkään, joka ei tuollaista jännityksen tunnetta aiheuta? 

Noin ei välttämättä ole, se oli vain heikkoa keittiöpsykologiaa, sillä ei niitä ihmisiä, joihin rakastuu noin vain kohtaa, vaikka olisivat kuinka täydellisiä. Miksi sinun tulisi nyt ihastua ja rakastua, mikset osaa nauttia yksin elämisestä?

Oukki doukki, jaksuhalit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Onko se sinulle "kuollutta", jos et saa tuntea tuskaa siitä, että suhteessa on epävarmuutta, pettämistä ja muuta vastaavaa? Eli oletko sekoittanut rakkauden tunteen siihen, että olet riippuvainen, epävarma ja tunteiden vuoristoradassa? Jolloin et rakastu kehenkään, joka ei tuollaista jännityksen tunnetta aiheuta? 

Noin ei välttämättä ole, se oli vain heikkoa keittiöpsykologiaa, sillä ei niitä ihmisiä, joihin rakastuu noin vain kohtaa, vaikka olisivat kuinka täydellisiä. Miksi sinun tulisi nyt ihastua ja rakastua, mikset osaa nauttia yksin elämisestä?

Ei ole kysymys siitä etten osaisi nauttia yksin elämisestä. Olen hyvinkin itsenäinen ihminen ja viihdyn hyvin itsekseni. Muutenhan olisin varmasti jo päätynyt suhteeseen tässä ajassa, olen vaan mieluummin ollut sinkku kuin alkanut suhteeseen kenenkään kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Mutta olen naisena siinä iässä, että biologinen kello painaa päälle ja olen aina halunnut perustaa perheen. Se on asia mikä tässä luo paineita. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Onko se sinulle "kuollutta", jos et saa tuntea tuskaa siitä, että suhteessa on epävarmuutta, pettämistä ja muuta vastaavaa? Eli oletko sekoittanut rakkauden tunteen siihen, että olet riippuvainen, epävarma ja tunteiden vuoristoradassa? Jolloin et rakastu kehenkään, joka ei tuollaista jännityksen tunnetta aiheuta? 

Noin ei välttämättä ole, se oli vain heikkoa keittiöpsykologiaa, sillä ei niitä ihmisiä, joihin rakastuu noin vain kohtaa, vaikka olisivat kuinka täydellisiä. Miksi sinun tulisi nyt ihastua ja rakastua, mikset osaa nauttia yksin elämisestä?

Ei ole kysymys siitä etten osaisi nauttia yksin elämisestä. Olen hyvinkin itsenäinen ihminen ja viihdyn hyvin itsekseni. Muutenhan olisin varmasti jo päätynyt suhteeseen tässä ajassa, olen vaan mieluummin ollut sinkku kuin alkanut suhteeseen kenenkään kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Mutta olen naisena siinä iässä, että biologinen kello painaa päälle ja olen aina halunnut perustaa perheen. Se on asia mikä tässä luo paineita. Ap

Voit pakastaa munasolujasi, säilytys maksaa noin sata euroa vuodessa. Näin voit saada lisäaikaa sille, että etsit rauhassa sopivaa miestä ja isää. Näin itse tekisin sinun tilanteessasi. Enkä muutenkaan ripustautuisi siihen, että lapsi pitää saada luonnonmenetelmillä, sen nähneenä, mitä murheita siitä voi koitua, jos isäksi on valikoitunut väärä mies. Sellaisesta miehestä on pelkkää haittaa myös lapselle. 

Vain Chad j änni kset kelpaavat, selvästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Onko se sinulle "kuollutta", jos et saa tuntea tuskaa siitä, että suhteessa on epävarmuutta, pettämistä ja muuta vastaavaa? Eli oletko sekoittanut rakkauden tunteen siihen, että olet riippuvainen, epävarma ja tunteiden vuoristoradassa? Jolloin et rakastu kehenkään, joka ei tuollaista jännityksen tunnetta aiheuta? 

Noin ei välttämättä ole, se oli vain heikkoa keittiöpsykologiaa, sillä ei niitä ihmisiä, joihin rakastuu noin vain kohtaa, vaikka olisivat kuinka täydellisiä. Miksi sinun tulisi nyt ihastua ja rakastua, mikset osaa nauttia yksin elämisestä?

Ei ole kysymys siitä etten osaisi nauttia yksin elämisestä. Olen hyvinkin itsenäinen ihminen ja viihdyn hyvin itsekseni. Muutenhan olisin varmasti jo päätynyt suhteeseen tässä ajassa, olen vaan mieluummin ollut sinkku kuin alkanut suhteeseen kenenkään kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Mutta olen naisena siinä iässä, että biologinen kello painaa päälle ja olen aina halunnut perustaa perheen. Se on asia mikä tässä luo paineita. Ap

Voit pakastaa munasolujasi, säilytys maksaa noin sata euroa vuodessa. Näin voit saada lisäaikaa sille, että etsit rauhassa sopivaa miestä ja isää. Näin itse tekisin sinun tilanteessasi. Enkä muutenkaan ripustautuisi siihen, että lapsi pitää saada luonnonmenetelmillä, sen nähneenä, mitä murheita siitä voi koitua, jos isäksi on valikoitunut väärä mies. Sellaisesta miehestä on pelkkää haittaa myös lapselle. 

Joskus selvitin tätä vaihtoehtoa ja hinnat ovat kyllä sellaiset, ettei valitettavasti ole moiseen tällä hetkellä varaa. Ap

Minuunkaan ei kukaan mies ole päässyt tekemään tarpeitaan kuuteen vuoteen.

T31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Onko se sinulle "kuollutta", jos et saa tuntea tuskaa siitä, että suhteessa on epävarmuutta, pettämistä ja muuta vastaavaa? Eli oletko sekoittanut rakkauden tunteen siihen, että olet riippuvainen, epävarma ja tunteiden vuoristoradassa? Jolloin et rakastu kehenkään, joka ei tuollaista jännityksen tunnetta aiheuta? 

Noin ei välttämättä ole, se oli vain heikkoa keittiöpsykologiaa, sillä ei niitä ihmisiä, joihin rakastuu noin vain kohtaa, vaikka olisivat kuinka täydellisiä. Miksi sinun tulisi nyt ihastua ja rakastua, mikset osaa nauttia yksin elämisestä?

Ei ole kysymys siitä etten osaisi nauttia yksin elämisestä. Olen hyvinkin itsenäinen ihminen ja viihdyn hyvin itsekseni. Muutenhan olisin varmasti jo päätynyt suhteeseen tässä ajassa, olen vaan mieluummin ollut sinkku kuin alkanut suhteeseen kenenkään kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Mutta olen naisena siinä iässä, että biologinen kello painaa päälle ja olen aina halunnut perustaa perheen. Se on asia mikä tässä luo paineita. Ap

Voit pakastaa munasolujasi, säilytys maksaa noin sata euroa vuodessa. Näin voit saada lisäaikaa sille, että etsit rauhassa sopivaa miestä ja isää. Näin itse tekisin sinun tilanteessasi. Enkä muutenkaan ripustautuisi siihen, että lapsi pitää saada luonnonmenetelmillä, sen nähneenä, mitä murheita siitä voi koitua, jos isäksi on valikoitunut väärä mies. Sellaisesta miehestä on pelkkää haittaa myös lapselle. 

Joskus selvitin tätä vaihtoehtoa ja hinnat ovat kyllä sellaiset, ettei valitettavasti ole moiseen tällä hetkellä varaa. Ap

Minun tietoni on kaksi vuotta sitten lääkärikeskus Aavasta. En muista toimenpiteen hintaa, mutta säilytys se varmaan pitkän päälle kalliimmaksi tulee. Jos lapsen haluaa, niin silloin munasolu kannattaa ottaa talteen nuorena, että laatu on mahdollisimman hyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Onko se sinulle "kuollutta", jos et saa tuntea tuskaa siitä, että suhteessa on epävarmuutta, pettämistä ja muuta vastaavaa? Eli oletko sekoittanut rakkauden tunteen siihen, että olet riippuvainen, epävarma ja tunteiden vuoristoradassa? Jolloin et rakastu kehenkään, joka ei tuollaista jännityksen tunnetta aiheuta? 

Noin ei välttämättä ole, se oli vain heikkoa keittiöpsykologiaa, sillä ei niitä ihmisiä, joihin rakastuu noin vain kohtaa, vaikka olisivat kuinka täydellisiä. Miksi sinun tulisi nyt ihastua ja rakastua, mikset osaa nauttia yksin elämisestä?

Ei ole kysymys siitä etten osaisi nauttia yksin elämisestä. Olen hyvinkin itsenäinen ihminen ja viihdyn hyvin itsekseni. Muutenhan olisin varmasti jo päätynyt suhteeseen tässä ajassa, olen vaan mieluummin ollut sinkku kuin alkanut suhteeseen kenenkään kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Mutta olen naisena siinä iässä, että biologinen kello painaa päälle ja olen aina halunnut perustaa perheen. Se on asia mikä tässä luo paineita. Ap

Voit pakastaa munasolujasi, säilytys maksaa noin sata euroa vuodessa. Näin voit saada lisäaikaa sille, että etsit rauhassa sopivaa miestä ja isää. Näin itse tekisin sinun tilanteessasi. Enkä muutenkaan ripustautuisi siihen, että lapsi pitää saada luonnonmenetelmillä, sen nähneenä, mitä murheita siitä voi koitua, jos isäksi on valikoitunut väärä mies. Sellaisesta miehestä on pelkkää haittaa myös lapselle. 

Joskus selvitin tätä vaihtoehtoa ja hinnat ovat kyllä sellaiset, ettei valitettavasti ole moiseen tällä hetkellä varaa. Ap

Minun tietoni on kaksi vuotta sitten lääkärikeskus Aavasta. En muista toimenpiteen hintaa, mutta säilytys se varmaan pitkän päälle kalliimmaksi tulee. Jos lapsen haluaa, niin silloin munasolu kannattaa ottaa talteen nuorena, että laatu on mahdollisimman hyvä. 

Jos olet yli kolmekymppinen, on jo kiire, mutta jos vasta 25, niin ei vielä kiirettä. Siis tuolla pakastamisella.

Keksi joku muu tapa saada lapsia, ennen kuin biologinen aikasi on tikittänyt ohi, kuin uuteen parisuhteeseen sitoutuminen. Sitten sinulla on loppu elämäsi aikaa heilastella, kun lapset on jo tehty. Älä kiirehdi uutta suhdetta.

Haluat voittaa eli hurmata exän ja dumpata hänet. Kasva vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Onko se sinulle "kuollutta", jos et saa tuntea tuskaa siitä, että suhteessa on epävarmuutta, pettämistä ja muuta vastaavaa? Eli oletko sekoittanut rakkauden tunteen siihen, että olet riippuvainen, epävarma ja tunteiden vuoristoradassa? Jolloin et rakastu kehenkään, joka ei tuollaista jännityksen tunnetta aiheuta? 

Noin ei välttämättä ole, se oli vain heikkoa keittiöpsykologiaa, sillä ei niitä ihmisiä, joihin rakastuu noin vain kohtaa, vaikka olisivat kuinka täydellisiä. Miksi sinun tulisi nyt ihastua ja rakastua, mikset osaa nauttia yksin elämisestä?

Ei ole kysymys siitä etten osaisi nauttia yksin elämisestä. Olen hyvinkin itsenäinen ihminen ja viihdyn hyvin itsekseni. Muutenhan olisin varmasti jo päätynyt suhteeseen tässä ajassa, olen vaan mieluummin ollut sinkku kuin alkanut suhteeseen kenenkään kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Mutta olen naisena siinä iässä, että biologinen kello painaa päälle ja olen aina halunnut perustaa perheen. Se on asia mikä tässä luo paineita. Ap

Miehet niin rakastaa biologista kelloa, eikun..

Vierailija kirjoitti:

Minuunkaan ei kukaan mies ole päässyt tekemään tarpeitaan kuuteen vuoteen.

T31

Surullista miten sekoitatte rakkauden ja hyväksikäytön. 

vanha rouva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Onko se sinulle "kuollutta", jos et saa tuntea tuskaa siitä, että suhteessa on epävarmuutta, pettämistä ja muuta vastaavaa? Eli oletko sekoittanut rakkauden tunteen siihen, että olet riippuvainen, epävarma ja tunteiden vuoristoradassa? Jolloin et rakastu kehenkään, joka ei tuollaista jännityksen tunnetta aiheuta? 

Noin ei välttämättä ole, se oli vain heikkoa keittiöpsykologiaa, sillä ei niitä ihmisiä, joihin rakastuu noin vain kohtaa, vaikka olisivat kuinka täydellisiä. Miksi sinun tulisi nyt ihastua ja rakastua, mikset osaa nauttia yksin elämisestä?

Ei ole kysymys siitä etten osaisi nauttia yksin elämisestä. Olen hyvinkin itsenäinen ihminen ja viihdyn hyvin itsekseni. Muutenhan olisin varmasti jo päätynyt suhteeseen tässä ajassa, olen vaan mieluummin ollut sinkku kuin alkanut suhteeseen kenenkään kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Mutta olen naisena siinä iässä, että biologinen kello painaa päälle ja olen aina halunnut perustaa perheen. Se on asia mikä tässä luo paineita. Ap

Voit pakastaa munasolujasi, säilytys maksaa noin sata euroa vuodessa. Näin voit saada lisäaikaa sille, että etsit rauhassa sopivaa miestä ja isää. Näin itse tekisin sinun tilanteessasi. Enkä muutenkaan ripustautuisi siihen, että lapsi pitää saada luonnonmenetelmillä, sen nähneenä, mitä murheita siitä voi koitua, jos isäksi on valikoitunut väärä mies. Sellaisesta miehestä on pelkkää haittaa myös lapselle. 

Joskus selvitin tätä vaihtoehtoa ja hinnat ovat kyllä sellaiset, ettei valitettavasti ole moiseen tällä hetkellä varaa. Ap

Minun tietoni on kaksi vuotta sitten lääkärikeskus Aavasta. En muista toimenpiteen hintaa, mutta säilytys se varmaan pitkän päälle kalliimmaksi tulee. Jos lapsen haluaa, niin silloin munasolu kannattaa ottaa talteen nuorena, että laatu on mahdollisimman hyvä. 

Jos olet yli kolmekymppinen, on jo kiire, mutta jos vasta 25, niin ei vielä kiirettä. Siis tuolla pakastamisella.

Olen 32v eli tiedostan ettei aikaa ole loputtomasti. Soitin ja kysyin näistä hinnoista aikaisemmin ja kerrottiin, että useamman tonnin maksaa prosessi kokonaisuudessaan. Ei vaan yksinkertaisesti ole varaa sellaiseen tällä hetkellä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Keksi joku muu tapa saada lapsia, ennen kuin biologinen aikasi on tikittänyt ohi, kuin uuteen parisuhteeseen sitoutuminen. Sitten sinulla on loppu elämäsi aikaa heilastella, kun lapset on jo tehty. Älä kiirehdi uutta suhdetta.

Mitä ihmeen lapsia? Eihän hän pysty elämään edes itsensä kanssa eikä miehen, miten hän mitään lapsia kasvattaisi? Järki käteen, naiset!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Onko se sinulle "kuollutta", jos et saa tuntea tuskaa siitä, että suhteessa on epävarmuutta, pettämistä ja muuta vastaavaa? Eli oletko sekoittanut rakkauden tunteen siihen, että olet riippuvainen, epävarma ja tunteiden vuoristoradassa? Jolloin et rakastu kehenkään, joka ei tuollaista jännityksen tunnetta aiheuta? 

Noin ei välttämättä ole, se oli vain heikkoa keittiöpsykologiaa, sillä ei niitä ihmisiä, joihin rakastuu noin vain kohtaa, vaikka olisivat kuinka täydellisiä. Miksi sinun tulisi nyt ihastua ja rakastua, mikset osaa nauttia yksin elämisestä?

Ei ole kysymys siitä etten osaisi nauttia yksin elämisestä. Olen hyvinkin itsenäinen ihminen ja viihdyn hyvin itsekseni. Muutenhan olisin varmasti jo päätynyt suhteeseen tässä ajassa, olen vaan mieluummin ollut sinkku kuin alkanut suhteeseen kenenkään kanssa jota kohtaan ei ole tunteita. Mutta olen naisena siinä iässä, että biologinen kello painaa päälle ja olen aina halunnut perustaa perheen. Se on asia mikä tässä luo paineita. Ap

Voit pakastaa munasolujasi, säilytys maksaa noin sata euroa vuodessa. Näin voit saada lisäaikaa sille, että etsit rauhassa sopivaa miestä ja isää. Näin itse tekisin sinun tilanteessasi. Enkä muutenkaan ripustautuisi siihen, että lapsi pitää saada luonnonmenetelmillä, sen nähneenä, mitä murheita siitä voi koitua, jos isäksi on valikoitunut väärä mies. Sellaisesta miehestä on pelkkää haittaa myös lapselle. 

Joskus selvitin tätä vaihtoehtoa ja hinnat ovat kyllä sellaiset, ettei valitettavasti ole moiseen tällä hetkellä varaa. Ap

Minun tietoni on kaksi vuotta sitten lääkärikeskus Aavasta. En muista toimenpiteen hintaa, mutta säilytys se varmaan pitkän päälle kalliimmaksi tulee. Jos lapsen haluaa, niin silloin munasolu kannattaa ottaa talteen nuorena, että laatu on mahdollisimman hyvä. 

Jos olet yli kolmekymppinen, on jo kiire, mutta jos vasta 25, niin ei vielä kiirettä. Siis tuolla pakastamisella.

Olen 32v eli tiedostan ettei aikaa ole loputtomasti. Soitin ja kysyin näistä hinnoista aikaisemmin ja kerrottiin, että useamman tonnin maksaa prosessi kokonaisuudessaan. Ei vaan yksinkertaisesti ole varaa sellaiseen tällä hetkellä. Ap

Jos tuo vaihtoehto sinua kiinnostaa, niin kannattaa varmaan vertailla hintoja. Ja selvitellä mahdollisuuksia saada lapsi yksin hedelmöityshoidoilla. Miestä ei mielestäni kannata hankkia vain lasta varten, vaan odottaa ihan rauhassa sitä, jota oikeasti rakastaa. Se on lapselle ainoa hyvä vaihtoehto, että vanhemmat aidosti rakastavat toisiaan ja kohtelevat toisiaan hyvin. 

Olen siis jo vanhempi nainen ja nähnyt muutaman kerran mitä se lapselle (nyt aikuinen) aiheuttaa, että lapsia tehdään noin vain. Kyllä kaikki on paljon helpompaa yksinäisenä äitinä kuin sopimattoman puolison kanssa.

Jaa, taas yksi miesvihaketju jossa pääsemme kertomaan kuinka miehet ovat kaikki paskoja, ja naiset pärjäävät hyvin ilmankin.

Jatkakaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitäisi ihastua ja saada mies elämääsi? Onko ajatuksena, ettet ole ihan kokonainen ilman parisuhdetta?

Et selvästikään ole valmis uuteen suhteeseen, kun edellinenkin on käsittelemättä siinä mielessä, että miksi olet kiintynyt ihmiseen, joka ei halunnut sinulle hyvää eikä rakastanut. Silloin on suuri vaara, että sama toistuu seuraavassa suhteessa. Kolme vuotta on muutenkin lyhyt aika toipua, jos suhde oli pitkä.

Suhde ei ollut pitkä, vain kaksi vuotta. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä saada miestä elämääni. Koen vaan vähän pelottavaksi sen miten kuolleelta oma tunnemaailma tuntuu. Viime viikolla päätin muutaman kuukauden kestäneen orastavan suhteen kaikin puolin täydelliseen mieheen. Kun en vaan tuntenut yhtään mitään. Ap

Onko se sinulle "kuollutta", jos et saa tuntea tuskaa siitä, että suhteessa on epävarmuutta, pettämistä ja muuta vastaavaa? Eli oletko sekoittanut rakkauden tunteen siihen, että olet riippuvainen, epävarma ja tunteiden vuoristoradassa? Jolloin et rakastu kehenkään, joka ei tuollaista jännityksen tunnetta aiheuta? 

Noin ei välttämättä ole, se oli vain heikkoa keittiöpsykologiaa, sillä ei niitä ihmisiä, joihin rakastuu noin vain kohtaa, vaikka olisivat kuinka täydellisiä. Miksi sinun tulisi nyt ihastua ja rakastua, mikset osaa nauttia yksin elämisestä?

ap:sta tulee mieleen exä, joka ei tosiaan tuntenut mitään ellei saanut kokea jatkuvaa draamaa ja vuoristorataa suhteessa, jos meni liian hyvin ja tasaisesti niin hänen mielestään juttu ei toiminut. Sitten ihmetteli miten aina meni suhteet pieleen kuitenkin vuoristorataillessa. Hänellä olisi totinen työ päästä eroon tuosta kieroutuneesta ajatusmallista, oikeaa onnea ei ainakaan koskaan tule sen kanssa kokemaan.