Yliluonnollisia asioita joita et pysty selittämään järjellä.
Aloitan itse.
Tapasin muutama vuosi sitten puolisoni, hän käveli vastaan. Muistan kun heräsin ja minulla oli todella outo olo että jotain merkittävää on tapahtumassa. Päivän aikana tapahtui useita eri sattumia molemmille että päädyimme samoille kulmille. Asumme 200km päässä toisistamme.
No tämä nainen tuli vastaan en tiedä miksi mutta heti kun hän tuli näkökenttään huomasin hänet ja joku outo tunne tuli että tän naisen kanssa on mentävä juttelemaan.. En ole ikinä tehnyt aloitetta naisen kanssa koska olen super ujo.Hänen kanssaan en edes jännittänyt.
Menin ja ensimmäisestä lauseesta asti molemmilla on ollut sellainen olo kuin oltaisiin tunnettu aina. Emme kumpikaan ole ikinä tavanneet ketään jonka kanssa olisimme yhtä samanlaisia.. Meillä on samat harrastukset, sama unirytmi 21-05. Harvinaiset tulevaisuuden suunnitelmat jotka osuivat 1=1. Asuntomme sisustukset olivat tyyliin samanlaiset <- ja tämäkään ei ole se perus suomi tyyli.
Aikaa kului ja selvisi että olemme lapsesta asti pyörineet samoilla kulmilla. Olemme esim kesät viettäneet samalla uimarannalla 2-8vuotiaina. Käyneet samassa ulkomaan kohteessa samaan aikaan. Koskaan aiemmin kohtaamatta..
Outoa on myös se että emme kumpikaan muistuta lähellekään, sellaista ihmistä joista olemme aiemmin viehättyneet. Kumpikin on aiemmin pitänyt seksiä pakollisena pahana, alusta asti varsinkin tämä on toiminut. Jopa sille tasolle että voisi mennä lääkäriin pyytämään apua.
Oudointa on kuitenkin tämä. Muutaman kerran suhteen aikana olen saanut esimerkiksi viestin ja tuntuu että hän on nähnyt sen minun silmin esim tämä..
Sain viestin jossa mainittiin hyvin yksilökohtaisesti paikka. Hän heitti.. ai oletko menossa sinne ennenkuin ehdin sanoa et mua pyydettiin..
Tämän jälkeen molemmat mitä hemmettiä??
Ja hän kertoi että jostain syystä tuli vaan päähän mielikuva just tästä paikasta...
Sit useamman kerran tälläistä. Oon kaupassa ostan jotain spesiaalia mitä en ole ostanut aiemmin. Menen kotiin puoliso on mitä hittoa? Näyttää kauppalistaa jossa on tuo tuote. Ja kyseessä ollut tuotteita joita meillä ei ikinä ole.
Kommentit (36)
Tuo ostoslistajutska on meilläkin melko yleinen. Siis ostan tai puoliso ostaa jotain mitä toinen on ajatellut samoihin aikoihin.
Johonkin edelliseen samaa aihetta käsitelleeseen ketjuun kirjoitin eräästä todella oudosta tapauksesta nuoruudessani mutta se poistettiin joten odottakaa kirjaani.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ostoslistajutska on meilläkin melko yleinen. Siis ostan tai puoliso ostaa jotain mitä toinen on ajatellut samoihin aikoihin.
Johonkin edelliseen samaa aihetta käsitelleeseen ketjuun kirjoitin eräästä todella oudosta tapauksesta nuoruudessani mutta se poistettiin joten odottakaa kirjaani.
Tuo ostoslista juttu on aika usein kyllä selitettävissä. Samassa kaupassa käydään, vaimo käynyt aiemmin ja nähnyt siellä tarjouksen sit mennyt kotiin ja kirjoittanut listaan. Sit mä meen ja nään saman.
Mut on siellä tälläisiäkin. Olen menossa kauppaan. Yhtäkkiä saan jonkun fixaation todella harvinaisesta tuotteesta, ostan sen ja se on vaimon kauppa listalla..
Yks outous on tunnetilojen etälukeminen. Alussa oltiin etäsuhteessa. Molemmat on 99% ajasta tosi onnellisia ja iloisia. Mutta molemmilla on ollut myös huonoja hetkiä suhteen aikana. No me ollaan tyyliin heti herätessä tiedetty et nyt ei ole kaikki kunnossa.
Minun mies kävi rippikoulun pirkanmaalta lapissa minun kotikylässäni. Oli minun syntymäpäivänä lapissa kirkossa, joka televisioitiin. Olen ollut tietämättömänä alle kilometrin päässä, että siellä se minun tuleva aviomieheni on. Muutin aikuisena Tampereelle ja tutustuimme töissä ja siitä se sit lähti.
En tiedä oliko yliluonnollista, jännä sattuma.
AP. Sekin on outoa miten samanlaisen elämän me ollaan eletty. Parisuhteita on ollut sama määrä. Parisuhteet on päättyneet samoista syistä..
Niin ja olihan tämäkin hassua. Meillä molemmilla on aina ollut täysi ei ikinä etäsuhteeseen. Tavattuamme kumpaakaan ei vaivannut yhtään etäsuhde.
Ja tämä.Mä olen aina kärsinyt mustasukkaisuudesta. Siksi en ole voinut kuvitellakaan että suhdetta. Tän naisen kanssa en ole ikinä ajatellut edes mahdollisuutta että hän pettäisi.
Sain äitipuoleltani ruusun nimipäivälahjaksi. Nostin sen illalla kirjahyllyn päälle jostain syystä ja katselin sitä ja ajattelin, että onpa kaunis ruusu. Se oli sininen ja siinä oli glitteriä terälehdillä.
Muistan että minua harmitti meidän viileät välit ja taisin vähän masennella myös kaikkea mennyttä.
Yöllä heräsin vessaan. Muistan että matka makuuhuoneesta vessaan (normaali 70-luvun kaksio, ei siis iso talo) tuntui jotenkin pitkältä. Ihmettelin, miksi aurinko tulee niin utuisena ikkunoista, että paljonko kello oikein on. Oli kesä ja eihän se aurinko laske, mutta olohuoneessa oli liian kirkasta.
Ja sen udun keskellä, kaikkialla asunnossa tuoksui huumaavasti ruusulle. Aivan kuin se utu itsessään olisi ollut pelkkää ruusuntuoksua.
Aamulla nousin normaalisti, menin olohuoneeseen ja huomasin, että ruusu oli kuollut. Eikä pelkästään kuollut vaan kuihtunut.
Mulle ei ole sattunut mitään yliluonnollista, mutta olipa kiva lukea aloittajan kirjoitus!
AP jatkaa. Hauska muuten kun molemmat on kokeneet tässä suhteessa punaisen lipun.. Se oli alussa tuo meidän samanlaisuus..
Mä kerroin että olen suunnitellut tulevaisuudessa jotain, puoliso vastasi ettei voi olla totta niin minäkin...
Näitä tuli älyttömän paljon. Molemmille tuli hetkellisesti fiilis et tää nyt vaan kusettaa ja yrittää esittää just sellaista mitä haluan.
Näin lapsena varjoihmisen eteisessämme, se juoksi olohuoneeseen. Katuvalot eivät osu eteiseen joten ei ollut mikään heijastus tms, lisäksi oli päivä ja tosi kirkasta eteisemme kattolampun ansiosta, oma varjoni se ei ollut.
Inhoan kun aina välillä "näen" tutun, tuttavan tai henkilön jonka tiedän kuoleman etukäteen
Kaveri asui kirotussa talossa. Pohjustuksena kyseessä on hyvin älykäs menestynyt ihminen.
Talossa kuului ääniä joihin hän ja hänen kumppaninsa heröilivät öisin. Näitä mietittiin mistä voi johtua ja lopputulos oli se että vanha hirsitalo nyt vaan elää sen verran.. loogista eikö?
No meni aikaa ja kaverin uneen tuli tuntematon mies vanhassa asusteessa ja kysyi kaverilta miten menee ym. He keskustelivat unessa ja kaveri mainitsi noista äänistä. Tämä unen vieras oli sanonut lähtiessään että hän käskee jonkun lopettaa ne äänet.
Tämän jälkeen ei ole kuulunut pihaustakaan. Hänen kumppaninsa kertoi myös tästä..
No seuraava tapahtuma. Talon yhteydessä on talous rakennus joka paloi salaman iskun seurauksena maan tasalla tiettynä päivämääränä.
Talon aikoinaan rakentanut mies oli kuollut samana päivänä +50v sitten.
Vierailija kirjoitti:
Adhd lapset näkevät varjoihmisiä varsinkin stressaantuneena
Minulla ei ole ADHDTA enkä myöskään ollut stressaantunut kun varjoihmisen nöin.
Luultavasti oli unihalvaus, mutta yöllä heräsin en pystynyt liikkumaan ja lähdin leijailemaan peiton kanssa ympäri asuntoa. Peitto roikkui sivuilla ja katselin kauhuissani tavaroita hyllyillä ja pöydillä. Se oli niin todentuntuinen, että välillä mietin, oliko se sittenkin totta vai unta.
Yksi vanha juttu muistui mieleen mikä on ollut outo. Ajelin siihen aikaan aina töihin samaan aikaan+ saman reitin..
Olin taas menossa kun yhtäkkiä autosta vaan hävisi virrat. Rullasin tien viereen. Ja auto lähti rullatessa käyntiin. Jatkoin matkaa noin km päässä oli kuorma auto lähtenyt heittelehtimään jäisellä tiellä ja mennyt koko tien leveydeltä 3-400metriä.
Jos en olisi tehnyt tuota n 1-2min pysähdystä olisin ollut todennäköisesti juuri sillä kohtaa että tuo rekka olisi jyrännyt autoni. Kyseisessä paikassa oli todella korkeat lumivallit en olisi pystynyt edes väistämään tuota rekkaa.
Autolle ei tehty mitään ja vika ei ikinä uusiutunut.
Pidin yhtä miestä kohtalonani. Sattumalta juuri niinä päivinä kun aprikoin mitä teen. Etenenkö hänen kanssaan vai valitsenko toisen tien. Olin ystävieni kanssa kaupungilla ja kaupunkimme teatterin valotauluun ilmestyy ensin tämän miehen etunimi ja sitten sukunimi. Mainostettiin näytelmää, jossa yhdellä pääosaesittäjistä oli sama sukunimi kuin sen minun kohtaloni etunimi oli ja toisella pääosaesittäjällä oli sitten sama sukunimi. Kirjaimellisesti hänen nimensä ilmestyi minulle vähintään ison kissan kokoisin kirjaimin.
Vierailija kirjoitti:
Pidin yhtä miestä kohtalonani. Sattumalta juuri niinä päivinä kun aprikoin mitä teen. Etenenkö hänen kanssaan vai valitsenko toisen tien. Olin ystävieni kanssa kaupungilla ja kaupunkimme teatterin valotauluun ilmestyy ensin tämän miehen etunimi ja sitten sukunimi. Mainostettiin näytelmää, jossa yhdellä pääosaesittäjistä oli sama sukunimi kuin sen minun kohtaloni etunimi oli ja toisella pääosaesittäjällä oli sitten sama sukunimi. Kirjaimellisesti hänen nimensä ilmestyi minulle vähintään ison kissan kokoisin kirjaimin.
Oliko kohtalo oikea?
Aika samanlainen tarina kuin aloittajalla.
Tavattiin puolison kanssa miljoonan sattuman kautta. Vaadittiin. Korona, äidin antama Hesari, työkaverin vakava sairastuminen, äkillinen ero, mun nimen vetäminen arvonnassa,lomautus, puolison muutto, erosta seurannut taloudellinen katastrofi ymym. Jotta edes satuttiin samalle tontille.
Ekasta katseesta asti tiesin että tuohon naiseen on tutustuttava. Ekasta juttelusta asti ihmetellyt miten joku voi olla niin tutun oloinen. Muutaman keskustelun jälkeen tiesin että tuo nainen on mun kohtalo. Nainen ei ollut yhtään mun ulkonäkö kriteereihin sopiva. Mutta jostain syystä pidin häntä silti maailman kauneimpana.
Meillä kanssa harrastukset ja muut elämänrytmit osuivat täysin yksi yhteen. Tullut mieleen että mun koko aiempi elämä, työhistoria ja harrastus historia valmisti mua olemaan hänelle täydellinen mies.
Myös tulevaisuuden suunnitelmat osuu yks yhteen ja samalla tapaa nekin ovat todella harvinaisia.
Yks isoimmista asioista oli se että tähän naiseen tutustumisen jälkeen mun elämä alkoi avautua.
Vuosikymmenten traumat purkautui ja mä muutuin ihmisenä ihan toiseen laitaan..
Mun sukulainen näki kerran miehen meidän olohuoneessa, tää mies ei reagoinut häneen mitenkään, teki omia juttujaan hetken (kuin olisi ollut omassa kodissaan) ja katosi. Kirjaimellisesti katosi johonkin siltä istumalta. Mun sukulainen ei usko mihinkään "yliluonnolliseen", on pitänyt tämän tarinan jo 20 vuotta eikä halua puhua siitä.