Yhteen muuttaminen, kun molemmilla jo oma omistusasunto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos molemmat on tähänkin asti pystyneet maksamaan omansa, niin jatkakaa niin. Vesi ja sähkö sekä muut juoksevat kulut puoliksi (ruoka netti, mahd. maksukanavat...).

Ja sitten perustatte uuden yhteisen tilin, johon säästätte vuokrarahat. Siinä on sitten pesämuna, kun joskus haluatte vaihtaa isompaan tai vaikka ostaa uuden sijoitusasunnon, perustaa arvo-osuustilin tms.

Jos oikein haluatte hifistellä, niin voitte ensin asua 2 vuotta toisessa ja sitten muuttaa toiseen asuntoon, niin myöhemmin kumman vaan asunnon voi myydä verovapaasti.

No ei tietenkään vuokraa mihinkään yhteiselle tilille, kun se, jonka asunnossa asutaan, kasvattaa koko ajan vain omaa omaisuuttaan. Paljonko asunnosta ylipäätään saisi tuottoa, kun vuokrat ovat laskeneet? Vuokratuottojenkaan puolittamiseen en heti suostuisi, koska kuka maksaa sitten vuokralla olevan asunnon hajonneen jääkaapin ja kantaa vastuun mahdollisesta vuokratappiosta yms.?

Sanoisin, että erillään asumisen jälkeen järkevin ratkaisu on juoksevat kulut (sis. hoitovastikkeen) puoliksi siitä asunnosta, missä asutaan ja muuten molemmat hoitavat omansa.

Niin, että "molemmat hoitaa omansa" = toinen kahmii hyödyn sekä omasta että kumppanin asunnosta? Tosi reilua joo. Harvemmin näkee näin typeriä ja epäreiluja ehdotuksia kuin vuokralla asuvilta, jotka ei tajua yhtään mistä omistusasunnossa edes maksetaan (mutta silti siinä pitäisi saada asua toisen siivellä).

Miten asumalla ja maksamalla puolet juoksevista kuluista voi kahmia hyötyä toisen asunnosta? Asuttavan asunnon omistaja hyötyy juoksevissa kuluissa puolet ja saa hyötyä, molemmat kasvattavat omaa omaisuuttaan ja ovat vastuussa niistä myös tappiotilanteissa ilman epäselvyyksiä.

Sekö on reilua, että muutetaan toisen asuntoon, josta toinen maksaa juoksevien kulujen lisäksi muuta, jolloin hän kasvattaa sekä omaa että toisen omaisuutta ja toinen laittaa rahansa vain omaan omaisuuteensa? Harvoin näkee tuollaista typerää siipeilyajattelua muilla kuin niillä, joilla ei ole mitään hajua siitä, että se omaksi kodiksi ostettu asunto lainanlyhennyksineen vuokrattuna ei ole mikään rahasampo.

Jos yhteenmuuttoa suunnitellessa joutuu miettimään reiluutta ja siipeilyjä, kannattaa luopua yhteenmuuttosuunnitelmista. Molemmat voivat pitää omat asuntonsa ja sitten voidaan olla yhdessä vaika suurin osa aikaa vuoroin kummankin luona, ja ainakin itselläni katoaa kaikki viehätys yhdessä asumisesta, jos siitä aletaan puhua kuin mistä tahansa virallisesta sopimusjärjestelystä. En halua asua yhdessä, jos yhdessä asumisen perustana on hyötyjen ja haittojen punnitseminen.

Olen aivan samaa mieltä, että jos tuollaisia pennien jakoja joutuu miettimään, niin ette taida olla vielä valmiita muuttamaan yhteen. 

Meillä on ollut miehen kanssa alusta asti yhteiset rahat ja yhteinen talous. Ollaan oltu alusta asti yksi perhe ja yksi yksikkö, joka toimii kokonaisuuden huomioiden ja yhteiseksi hyväksi.

Näin ollen tuntuu kerta kaikkiaan hassulta, että ihmiset tekevät tuollaisista asioista ongelman ja vaivaavat sillä päätään. Hyväksikäyttäjän kanssa ollessa tuollaisia joutuu miettimään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut miehen kanssa alusta asti yhteiset rahat ja yhteinen talous. Ollaan oltu alusta asti yksi perhe ja yksi yksikkö, joka toimii kokonaisuuden huomioiden ja yhteiseksi hyväksi.

Näin ollen tuntuu kerta kaikkiaan hassulta, että ihmiset tekevät tuollaisista asioista ongelman ja vaivaavat sillä päätään. Hyväksikäyttäjän kanssa ollessa tuollaisia joutuu miettimään.

Mitä tarkoitat alusta asti? Ekoilta treffeiltä vai? Kyllä moni, joka lopulta päätyy kuvailemaasi tilanteeseen, on suhteen alussa pitänyt taloudet erillään, ja fiksua sellainen onkin. 

Köyhät asuu kimpassa!

Vierailija kirjoitti:

Miettisin kahdesti: asunnossa pitää olla kirjoilla 2v, jos haluaa myydä sen verotta. Miksi ei asua kahta kotia, jos se on mahdollista eikä tarvitse miettiä, kuka tienaa paljonko ja millä tavalla.

Toisaalta jo toinen opiskelee ahkerasti ja saa hyvän työpaikan, niin pitääkö hänen jotenkin korvata se puolisolle, joka tyytyy hanttihommiin? Sama tilannehan se olisi tuossakin.

Oletat siis että asuntojen hinnat nousevat suunnattomasti tulevaisuudessa hamaan tappion asti, vaikka asuntolainan korot ovat viime aikoina nelinkertaistuneet?

Ihmeellinen ajatusmalli tuo että nyt ostetaan ja kahden vuoden päästä myydään ja voittoa tulee niin maan perkuleesti.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut miehen kanssa alusta asti yhteiset rahat ja yhteinen talous. Ollaan oltu alusta asti yksi perhe ja yksi yksikkö, joka toimii kokonaisuuden huomioiden ja yhteiseksi hyväksi.

Näin ollen tuntuu kerta kaikkiaan hassulta, että ihmiset tekevät tuollaisista asioista ongelman ja vaivaavat sillä päätään. Hyväksikäyttäjän kanssa ollessa tuollaisia joutuu miettimään.

Meillä on ollut vaimon kanssa alusta asti (vuodesta 2000) erilliset rahat ja erillinen talous. Ollaan oltu alusta asti yksi yksikkö ja lasten mukana meistä tuli perhe. Toimimme kokonaisuuden huomioiden yhteiseksi hyväksi.

Näin ollen tuntuu kerta kaikkiaan hassulta, että ihmiset tekevät meidän tavastamme elää ongelman ja vaivaavat sillä päätään, ajatellen että heidän oma tapansa elää on ainoa oikea. Kumpikaan meistä ei hyväksikäytä toista.

Ukko40 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut miehen kanssa alusta asti yhteiset rahat ja yhteinen talous. Ollaan oltu alusta asti yksi perhe ja yksi yksikkö, joka toimii kokonaisuuden huomioiden ja yhteiseksi hyväksi.

Näin ollen tuntuu kerta kaikkiaan hassulta, että ihmiset tekevät tuollaisista asioista ongelman ja vaivaavat sillä päätään. Hyväksikäyttäjän kanssa ollessa tuollaisia joutuu miettimään.

Meillä on ollut vaimon kanssa alusta asti (vuodesta 2000) erilliset rahat ja erillinen talous. Ollaan oltu alusta asti yksi yksikkö ja lasten mukana meistä tuli perhe. Toimimme kokonaisuuden huomioiden yhteiseksi hyväksi.

Näin ollen tuntuu kerta kaikkiaan hassulta, että ihmiset tekevät meidän tavastamme elää ongelman ja vaivaavat sillä päätään, ajatellen että heidän oma tapansa elää on ainoa oikea. Kumpikaan meistä ei hyväksikäytä toista.

Luitko aloitusta lainkaan? Ap vaivasi itse päätään raha-asioiden kanssa. Eivät muut tehneet siitä hänelle ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos molemmat on tähänkin asti pystyneet maksamaan omansa, niin jatkakaa niin. Vesi ja sähkö sekä muut juoksevat kulut puoliksi (ruoka netti, mahd. maksukanavat...).

Ja sitten perustatte uuden yhteisen tilin, johon säästätte vuokrarahat. Siinä on sitten pesämuna, kun joskus haluatte vaihtaa isompaan tai vaikka ostaa uuden sijoitusasunnon, perustaa arvo-osuustilin tms.

Jos oikein haluatte hifistellä, niin voitte ensin asua 2 vuotta toisessa ja sitten muuttaa toiseen asuntoon, niin myöhemmin kumman vaan asunnon voi myydä verovapaasti.

No ei tietenkään vuokraa mihinkään yhteiselle tilille, kun se, jonka asunnossa asutaan, kasvattaa koko ajan vain omaa omaisuuttaan. Paljonko asunnosta ylipäätään saisi tuottoa, kun vuokrat ovat laskeneet? Vuokratuottojenkaan puolittamiseen en heti suostuisi, koska kuka maksaa sitten vuokralla olevan asunnon hajonneen jääkaapin ja kantaa vastuun mahdollisesta vuokratappiosta yms.?

Sanoisin, että erillään asumisen jälkeen järkevin ratkaisu on juoksevat kulut (sis. hoitovastikkeen) puoliksi siitä asunnosta, missä asutaan ja muuten molemmat hoitavat omansa.

Niin, että "molemmat hoitaa omansa" = toinen kahmii hyödyn sekä omasta että kumppanin asunnosta? Tosi reilua joo. Harvemmin näkee näin typeriä ja epäreiluja ehdotuksia kuin vuokralla asuvilta, jotka ei tajua yhtään mistä omistusasunnossa edes maksetaan (mutta silti siinä pitäisi saada asua toisen siivellä).

Minä ainakin mielummin asun vuokra-asunnossa, joka on minun nimissä ja nostan kelatuet, saatikka, että asuisin miehen isossa asunnossa joka menee perinnöksi miehen lapsille ja olisin ilmaissiivooja.

Minä asuisin mielelläni isossa asunnossa siivouspalkalla ja laittaisin omat rahat säästöön. Eihän sitä vuokra-asuntoakaan itselleen saa, niin ihan sama jos asunto menee perillisille. 

Jos asuu miehen asunnossa niin kelatukia saa vähemmän.