Yhteen muuttaminen, kun molemmilla jo oma omistusasunto
Ollaan seurusteltu nyt jonkun aikaa ja pian alkaa olla ajankohtaista muuttaa yhteen. Tilanne kuitenkin se, että molemmilla aika hiljattain hankitut omat ensimmäiset asunnot, joten myydä ei huvittaisi kummankaan, varsinkaan nyt kun asuntojen myyntihinnat on alempana.
Ollaan mietitty että muutettaisiin toisen asuntoon, ja toisen omistuasunto pistettäisiin vuokralle. Miten itse jakaisitte asumiskulut tällaisessa tapauksessa? Jos olisikin vain kyse siitä, että toisella omistusasunto jossa toinenkin asuu, näkisin että se olisi aika yksinkertaista: asunnon omistaja lyhentää lainaa, mutta yhdessä maksetaan kaikki juoksevat kulut kuten vastike, sähkölasku jne. Mutta tässä tapauksessa toisella on kuitenkin mahdollista pistää se toinen omistusasuntonsa vuokralle ja kartuttaa sitä kautta omaisuuttaan.
Hyviä ideoita tai esimerkkejä, miten itse toimisitte tai olisitte toimineet vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmat on tähänkin asti pystyneet maksamaan omansa, niin jatkakaa niin. Vesi ja sähkö sekä muut juoksevat kulut puoliksi (ruoka netti, mahd. maksukanavat...).
Ja sitten perustatte uuden yhteisen tilin, johon säästätte vuokrarahat. Siinä on sitten pesämuna, kun joskus haluatte vaihtaa isompaan tai vaikka ostaa uuden sijoitusasunnon, perustaa arvo-osuustilin tms.
Jos oikein haluatte hifistellä, niin voitte ensin asua 2 vuotta toisessa ja sitten muuttaa toiseen asuntoon, niin myöhemmin kumman vaan asunnon voi myydä verovapaasti.No ei tietenkään vuokraa mihinkään yhteiselle tilille, kun se, jonka asunnossa asutaan, kasvattaa koko ajan vain omaa omaisuuttaan. Paljonko asunnosta ylipäätään saisi tuottoa, kun vuokrat ovat laskeneet? Vuokratuottojenkaan puolittamiseen en heti suostuisi, koska kuka maksaa sitten vuokralla olevan asunnon hajonneen jääkaapin ja kantaa vastuun mahdollisesta vuokratappiosta yms.?
Sanoisin, että erillään asumisen jälkeen järkevin ratkaisu on juoksevat kulut (sis. hoitovastikkeen) puoliksi siitä asunnosta, missä asutaan ja muuten molemmat hoitavat omansa.
Niin, että "molemmat hoitaa omansa" = toinen kahmii hyödyn sekä omasta että kumppanin asunnosta? Tosi reilua joo. Harvemmin näkee näin typeriä ja epäreiluja ehdotuksia kuin vuokralla asuvilta, jotka ei tajua yhtään mistä omistusasunnossa edes maksetaan (mutta silti siinä pitäisi saada asua toisen siivellä).
Miten asumalla ja maksamalla puolet juoksevista kuluista voi kahmia hyötyä toisen asunnosta? Asuttavan asunnon omistaja hyötyy juoksevissa kuluissa puolet ja saa hyötyä, molemmat kasvattavat omaa omaisuuttaan ja ovat vastuussa niistä myös tappiotilanteissa ilman epäselvyyksiä.
Sekö on reilua, että muutetaan toisen asuntoon, josta toinen maksaa juoksevien kulujen lisäksi muuta, jolloin hän kasvattaa sekä omaa että toisen omaisuutta ja toinen laittaa rahansa vain omaan omaisuuteensa? Harvoin näkee tuollaista typerää siipeilyajattelua muilla kuin niillä, joilla ei ole mitään hajua siitä, että se omaksi kodiksi ostettu asunto lainanlyhennyksineen vuokrattuna ei ole mikään rahasampo.
Tuohon asunnon vuokraamiseen; vuokranantajana eli vuokratulon saajana ja siitä verojen maksajana voi olla toki molemmat mutta huomioikaa tämä myös siltä osin että vain toinen teistä kuitenkin omistaa ko.asunnon joten silloin olisi myös yksi kertaisempaa että vuokranantajana on vain omistaja. Tämä esim sen vuoksi että jos teistä jompi kumpi kuolee niin ei ole vuokrasuhde ja sen tuotot osana kuolinpesän selvittelyjä. Tai jos teille tulee muu riita ja ero niin ei tarvitse purkaa/päivittää vuokrasopimusta jos ei muuten ole pakko. No, sitten jos sisäisesti sovitte että vuokra tulee toiselle mutta toinenkin saa siitä puolet niin tämän toisenkin pitäisi maksaa verot ja millaisella sopimuksella sen keskinäisesti kirjallisesti tekisitte.. menee vaikeaksi. Entä jos toinen ei maksakaan jostain syystä toiselle? Jos selviää että puolisosi pettäisi sinua niin tekisikö mieli maksaa vai heittää hänet pihalle?
Kannattaa siis miettiä paljon tarkemmin tuota yhteisvuokraamista. Ja yksi riski on myös vuokralainen, sanotaan että vuokraatte sinun asunnon ja vuokralainen pistääkin sen remonttiin - kuka teidän mielestä vastaa remonttikuluista jos vuokralaiselta niitä ei saada? Sinulle ne jäävät ja sinun omaisuuttasi siinä on kulutettu (vrt auton kilometrimäärän kertyminen). Entäpä kun sinun vuokralla olevaan asuntoosi tulee yhtiöremonttia, jonka voi vähentää sijoitusasunnon verotuksessa, sen saa vähentää vain virallinen vuokranantaja.
Näistä näkökulmista en itse lähtisi yhteisvuokraajaksi toisen omistamaan tai antaisi vuokraoikeutta omaan omistamaani asuntoon kenellekään toiselle. Yhteisesti vuokrattava asuntokin on syytä omistaa ainakin jollain virallisella osuudella, jos ei 50-50.
Jos ne kämpät on alle kahden vuoden sisällä eli hiljattain hankittu, niin missään nimessä ei ainakaan virallisesti laiteta kirjoja toisen osoitteeseen. Asunnossa pitää olla asunut 2 vuotta, ennen kuin sen saa verotta myydä.
Pakkoko sitä on vielä yhteen muuttaa? Asustelkaa yhdessä ihan kummassa vaan, käy postit katsomassa ja pitäkää ne kämpät, jos menee sukset ristiin, niin helppo häippästä....ja kun 2 v. omistusaika on tullut täyteen, lienee velkaakin tullut sen verran maksetuksi, että kumpikin kämppä joutaa vuokralle ja ostatte yhteisen asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pilata hyvä suhde muuttamalla yhteen? Olkaa molemmissa asunnoissa vuoronperään ja nauttikaa. Molemmat maksaa ja siivoaa omansa. Ja kun toisen naama alkaa ärsyttää, voi palata kotinsa rauhaan.
Jos alatte sentilleen noita kuluja laskemaan, niin aina on jompikumpi tyytymätön.
Täysin samaa mieltä tästä. Parisuhde on onnellisempi kun molemmilla omat kämpät.
Mutta toisaalta tällä tavoin on hyvä kokeilla yhdessä asumista. Ja, jos meneekin lusikat jakoon, niin oma kämppä odottaa vuokralaisen irtisanomisajan jälkeen.
Kannattaa lukea ensimmäiseksi huoneenvuokralaki jos aikoo vuokranantajaksi ruveta. Vuokralaisen voi irtisanoa 6kk irtisanomisajalla, eli lusikoiden jakotilaisuuden jälkeen on hyvä miettiä missä mahdollisesti asuu välikuukaudet jos yhteinen katto ei voi toimia asuntonsa irtisanomisajan kulumista odotellessa. Voi olla että toinen tai molemmat haluaa deittailla ja asua jo uuden kumppaninsa kanssa tuota aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pilata hyvä suhde muuttamalla yhteen? Olkaa molemmissa asunnoissa vuoronperään ja nauttikaa. Molemmat maksaa ja siivoaa omansa. Ja kun toisen naama alkaa ärsyttää, voi palata kotinsa rauhaan.
Jos alatte sentilleen noita kuluja laskemaan, niin aina on jompikumpi tyytymätön.
Täysin samaa mieltä tästä. Parisuhde on onnellisempi kun molemmilla omat kämpät.
Mutta toisaalta tällä tavoin on hyvä kokeilla yhdessä asumista. Ja, jos meneekin lusikat jakoon, niin oma kämppä odottaa vuokralaisen irtisanomisajan jälkeen.
Kannattaa lukea ensimmäiseksi huoneenvuokralaki jos aikoo vuokranantajaksi ruveta. Vuokralaisen voi irtisanoa 6kk irtisanomisajalla, eli lusikoiden jakotilaisuuden jälkeen on hyvä miettiä missä mahdollisesti asuu välikuukaudet jos yhteinen katto ei voi toimia asuntonsa irtisanomisajan kulumista odotellessa. Voi olla että toinen tai molemmat haluaa deittailla ja asua jo uuden kumppaninsa kanssa tuota aiemmin.
En minä mihinkään väliasuntoon muuttanut vaan odotin koska pääsiin muuttamaan omaan asuntoon. Elettiin kämppiksinä ja kummallakin oli omat menonsa. Nopeasti se viisi kuukautta meni kuitenkin.
Maksoin kokonaan vastikkeen ja puolet muista kuluista. Vuokrarahoilla maksoin omaa asuntolainaa.
Kannattaa tarkistaa myös verotuspykälät tuosta 2v asumisen ja omistamisen jälkeen myytävästä asunnon voiton verovapaudesta. Tosiaan jos asut 2v ja yli ja myyt sen jälkeen, saat hyödyn. Mutta jos asut ensin 1/2/3.. v ja laitat asunnon vuokralle, et 2v omistusajan jälkeen myydessä saa hyötyä, sillä olet vuokrannut asuntoa ennen myyntiä. Tällöin ei ole väliä oletko asunut 1v vai 2v itse. Jotta voit saada hyödyn myydessä, on sinun asuttava myyntiä edellisen 2v aikana siellä asunnossa itse. Asuttava = oltava kirjoilla, käytännössä voit nukkua yösi ja viettää päiväsi vaikka missä.
Odottaisin, että asuntojen hinnat lähtevät nousuun ja asunnot voi myydä verottomasti, sen jälkeen möisin omani ja käyttäisin rahat yhteisen omistusasunnon puolikkaaseen. Mies voisi omalta osaltaan joko myydä nykyisen asuntonsa tai ottaa lisää velkaa, jos pankki antaisi, ja laittaa nykyisen vuokralle.
Yhteisen asunnon kustannukset maksettaisiin tietysti puoliksi (kumpikin huolehtisi omasta asuntolainastaan).
En edes muuttaisi avoliittoon, jos taka-ajatuksena olisi, että ellei homma toimi niin muutan erilleen.
Antsu kirjoitti:
Tämä kiinnostaisi kyllä itseänikin, mutta vielä ei ole kasassa tarpeeksi pääomaa. Tuota muuttamista mietitään siksikin kun tässä nyt joka tapausessa ollaan joka yö samassa asunnossa niin "turha" maksaa kahdesta asunnosta. Enemmän saisi säästöön kun toisen pistäisi vuokralle.
Hyviä pointteja tullut muutenkin, eipä tässä ole kiire muuttaa yhteen mutta tuo sen tuoma potentiaalinen säästö vaan houkuttaisi.
Käyttäkää hyvänen aika asiantuntijaa pankissa, täällä ei saa kunnon neuvoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmat on tähänkin asti pystyneet maksamaan omansa, niin jatkakaa niin. Vesi ja sähkö sekä muut juoksevat kulut puoliksi (ruoka netti, mahd. maksukanavat...).
Ja sitten perustatte uuden yhteisen tilin, johon säästätte vuokrarahat. Siinä on sitten pesämuna, kun joskus haluatte vaihtaa isompaan tai vaikka ostaa uuden sijoitusasunnon, perustaa arvo-osuustilin tms.
Jos oikein haluatte hifistellä, niin voitte ensin asua 2 vuotta toisessa ja sitten muuttaa toiseen asuntoon, niin myöhemmin kumman vaan asunnon voi myydä verovapaasti.No ei tietenkään vuokraa mihinkään yhteiselle tilille, kun se, jonka asunnossa asutaan, kasvattaa koko ajan vain omaa omaisuuttaan. Paljonko asunnosta ylipäätään saisi tuottoa, kun vuokrat ovat laskeneet? Vuokratuottojenkaan puolittamiseen en heti suostuisi, koska kuka maksaa sitten vuokralla olevan asunnon hajonneen jääkaapin ja kantaa vastuun mahdollisesta vuokratappiosta yms.?
Sanoisin, että erillään asumisen jälkeen järkevin ratkaisu on juoksevat kulut (sis. hoitovastikkeen) puoliksi siitä asunnosta, missä asutaan ja muuten molemmat hoitavat omansa.
Niin, että "molemmat hoitaa omansa" = toinen kahmii hyödyn sekä omasta että kumppanin asunnosta? Tosi reilua joo. Harvemmin näkee näin typeriä ja epäreiluja ehdotuksia kuin vuokralla asuvilta, jotka ei tajua yhtään mistä omistusasunnossa edes maksetaan (mutta silti siinä pitäisi saada asua toisen siivellä).
Minä ainakin mielummin asun vuokra-asunnossa, joka on minun nimissä ja nostan kelatuet, saatikka, että asuisin miehen isossa asunnossa joka menee perinnöksi miehen lapsille ja olisin ilmaissiivooja.
Saata nan loinen. Mene viŧun ää liö töihin. Maksa itse asumisesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmat on tähänkin asti pystyneet maksamaan omansa, niin jatkakaa niin. Vesi ja sähkö sekä muut juoksevat kulut puoliksi (ruoka netti, mahd. maksukanavat...).
Ja sitten perustatte uuden yhteisen tilin, johon säästätte vuokrarahat. Siinä on sitten pesämuna, kun joskus haluatte vaihtaa isompaan tai vaikka ostaa uuden sijoitusasunnon, perustaa arvo-osuustilin tms.
Jos oikein haluatte hifistellä, niin voitte ensin asua 2 vuotta toisessa ja sitten muuttaa toiseen asuntoon, niin myöhemmin kumman vaan asunnon voi myydä verovapaasti.No ei tietenkään vuokraa mihinkään yhteiselle tilille, kun se, jonka asunnossa asutaan, kasvattaa koko ajan vain omaa omaisuuttaan. Paljonko asunnosta ylipäätään saisi tuottoa, kun vuokrat ovat laskeneet? Vuokratuottojenkaan puolittamiseen en heti suostuisi, koska kuka maksaa sitten vuokralla olevan asunnon hajonneen jääkaapin ja kantaa vastuun mahdollisesta vuokratappiosta yms.?
Sanoisin, että erillään asumisen jälkeen järkevin ratkaisu on juoksevat kulut (sis. hoitovastikkeen) puoliksi siitä asunnosta, missä asutaan ja muuten molemmat hoitavat omansa.
Niin, että "molemmat hoitaa omansa" = toinen kahmii hyödyn sekä omasta että kumppanin asunnosta? Tosi reilua joo. Harvemmin näkee näin typeriä ja epäreiluja ehdotuksia kuin vuokralla asuvilta, jotka ei tajua yhtään mistä omistusasunnossa edes maksetaan (mutta silti siinä pitäisi saada asua toisen siivellä).
Minä ainakin mielummin asun vuokra-asunnossa, joka on minun nimissä ja nostan kelatuet, saatikka, että asuisin miehen isossa asunnossa joka menee perinnöksi miehen lapsille ja olisin ilmaissiivooja.
Saata nan loinen. Mene viŧun ää liö töihin. Maksa itse asumisesi.
Tuommoiset loiseläjät ei ansaitse elämää, tukia nostellaan vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmat on tähänkin asti pystyneet maksamaan omansa, niin jatkakaa niin. Vesi ja sähkö sekä muut juoksevat kulut puoliksi (ruoka netti, mahd. maksukanavat...).
Ja sitten perustatte uuden yhteisen tilin, johon säästätte vuokrarahat. Siinä on sitten pesämuna, kun joskus haluatte vaihtaa isompaan tai vaikka ostaa uuden sijoitusasunnon, perustaa arvo-osuustilin tms.
Jos oikein haluatte hifistellä, niin voitte ensin asua 2 vuotta toisessa ja sitten muuttaa toiseen asuntoon, niin myöhemmin kumman vaan asunnon voi myydä verovapaasti.No ei tietenkään vuokraa mihinkään yhteiselle tilille, kun se, jonka asunnossa asutaan, kasvattaa koko ajan vain omaa omaisuuttaan. Paljonko asunnosta ylipäätään saisi tuottoa, kun vuokrat ovat laskeneet? Vuokratuottojenkaan puolittamiseen en heti suostuisi, koska kuka maksaa sitten vuokralla olevan asunnon hajonneen jääkaapin ja kantaa vastuun mahdollisesta vuokratappiosta yms.?
Sanoisin, että erillään asumisen jälkeen järkevin ratkaisu on juoksevat kulut (sis. hoitovastikkeen) puoliksi siitä asunnosta, missä asutaan ja muuten molemmat hoitavat omansa.
Niin, että "molemmat hoitaa omansa" = toinen kahmii hyödyn sekä omasta että kumppanin asunnosta? Tosi reilua joo. Harvemmin näkee näin typeriä ja epäreiluja ehdotuksia kuin vuokralla asuvilta, jotka ei tajua yhtään mistä omistusasunnossa edes maksetaan (mutta silti siinä pitäisi saada asua toisen siivellä).
Minä ainakin mielummin asun vuokra-asunnossa, joka on minun nimissä ja nostan kelatuet, saatikka, että asuisin miehen isossa asunnossa joka menee perinnöksi miehen lapsille ja olisin ilmaissiivooja.
Minä asuisin mielelläni isossa asunnossa siivouspalkalla ja laittaisin omat rahat säästöön. Eihän sitä vuokra-asuntoakaan itselleen saa, niin ihan sama jos asunto menee perillisille.
Tuo "ei kannata myydä alle 2 vuoden sisällä" koskee vain, jos luulee saavansa voittoa asunnon myynnistä. Luultavasti hinta on aika sama kuin ostaessakin, joten se on luultavasti nyt kannattaa mielummin maksaa joku euro myyntivoitosta veroja, kuin vuosi tai kaksi turhia toisia vastikkeita ja lainan korkoja.
Lisäksi jos asunnon joutuu myymään tappiolla, niin se kannattaa myydä alle 2v sisällä ostamisesta, jolloin veroissa tappion saa pääomatulolajin veroihin miinuksena ja sillä voi kuitata muita mahdollisia voittoveroja.
Asunnossa ei ole pakko asua kahta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tarkistaa myös verotuspykälät tuosta 2v asumisen ja omistamisen jälkeen myytävästä asunnon voiton verovapaudesta. Tosiaan jos asut 2v ja yli ja myyt sen jälkeen, saat hyödyn. Mutta jos asut ensin 1/2/3.. v ja laitat asunnon vuokralle, et 2v omistusajan jälkeen myydessä saa hyötyä, sillä olet vuokrannut asuntoa ennen myyntiä. Tällöin ei ole väliä oletko asunut 1v vai 2v itse. Jotta voit saada hyödyn myydessä, on sinun asuttava myyntiä edellisen 2v aikana siellä asunnossa itse. Asuttava = oltava kirjoilla, käytännössä voit nukkua yösi ja viettää päiväsi vaikka missä.
Mun mielestä oman asunnon myynti on verotonta, jos voi osoittaa asuneensa siinä kaksi vuotta itse. Ei tarvitse olla asunut juuri ennen myyntiä. Ja on voinut olla vuokrattuna, kunhan on itse asunut kaksi vuotta ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tarkistaa myös verotuspykälät tuosta 2v asumisen ja omistamisen jälkeen myytävästä asunnon voiton verovapaudesta. Tosiaan jos asut 2v ja yli ja myyt sen jälkeen, saat hyödyn. Mutta jos asut ensin 1/2/3.. v ja laitat asunnon vuokralle, et 2v omistusajan jälkeen myydessä saa hyötyä, sillä olet vuokrannut asuntoa ennen myyntiä. Tällöin ei ole väliä oletko asunut 1v vai 2v itse. Jotta voit saada hyödyn myydessä, on sinun asuttava myyntiä edellisen 2v aikana siellä asunnossa itse. Asuttava = oltava kirjoilla, käytännössä voit nukkua yösi ja viettää päiväsi vaikka missä.
Mun mielestä oman asunnon myynti on verotonta, jos voi osoittaa asuneensa siinä kaksi vuotta itse. Ei tarvitse olla asunut juuri ennen myyntiä. Ja on voinut olla vuokrattuna, kunhan on itse asunut kaksi vuotta ennen sitä.
Joo ei verosivuilla puhuta mitään, että milloin asunnossa on asuttava yhtäjaksoisesti:
"Oman vakituisen asunnon voi myydä verovapaasti, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät samanaikaisesti:
Olet omistanut asunnon vähintään 2 vuotta.
Olet itse tai joku perheestäsi on vakituisesti asunut asunnossa omistusaikanasi yhtäjaksoisesti vähintään 2 vuotta. Perheeseen lasketaan mukaan puoliso ja alaikäiset lapset. "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmat on tähänkin asti pystyneet maksamaan omansa, niin jatkakaa niin. Vesi ja sähkö sekä muut juoksevat kulut puoliksi (ruoka netti, mahd. maksukanavat...).
Ja sitten perustatte uuden yhteisen tilin, johon säästätte vuokrarahat. Siinä on sitten pesämuna, kun joskus haluatte vaihtaa isompaan tai vaikka ostaa uuden sijoitusasunnon, perustaa arvo-osuustilin tms.
Jos oikein haluatte hifistellä, niin voitte ensin asua 2 vuotta toisessa ja sitten muuttaa toiseen asuntoon, niin myöhemmin kumman vaan asunnon voi myydä verovapaasti.No ei tietenkään vuokraa mihinkään yhteiselle tilille, kun se, jonka asunnossa asutaan, kasvattaa koko ajan vain omaa omaisuuttaan. Paljonko asunnosta ylipäätään saisi tuottoa, kun vuokrat ovat laskeneet? Vuokratuottojenkaan puolittamiseen en heti suostuisi, koska kuka maksaa sitten vuokralla olevan asunnon hajonneen jääkaapin ja kantaa vastuun mahdollisesta vuokratappiosta yms.?
Sanoisin, että erillään asumisen jälkeen järkevin ratkaisu on juoksevat kulut (sis. hoitovastikkeen) puoliksi siitä asunnosta, missä asutaan ja muuten molemmat hoitavat omansa.
Niin, että "molemmat hoitaa omansa" = toinen kahmii hyödyn sekä omasta että kumppanin asunnosta? Tosi reilua joo. Harvemmin näkee näin typeriä ja epäreiluja ehdotuksia kuin vuokralla asuvilta, jotka ei tajua yhtään mistä omistusasunnossa edes maksetaan (mutta silti siinä pitäisi saada asua toisen siivellä).
Miten asumalla ja maksamalla puolet juoksevista kuluista voi kahmia hyötyä toisen asunnosta? Asuttavan asunnon omistaja hyötyy juoksevissa kuluissa puolet ja saa hyötyä, molemmat kasvattavat omaa omaisuuttaan ja ovat vastuussa niistä myös tappiotilanteissa ilman epäselvyyksiä.
Sekö on reilua, että muutetaan toisen asuntoon, josta toinen maksaa juoksevien kulujen lisäksi muuta, jolloin hän kasvattaa sekä omaa että toisen omaisuutta ja toinen laittaa rahansa vain omaan omaisuuteensa? Harvoin näkee tuollaista typerää siipeilyajattelua muilla kuin niillä, joilla ei ole mitään hajua siitä, että se omaksi kodiksi ostettu asunto lainanlyhennyksineen vuokrattuna ei ole mikään rahasampo.
Jos yhteenmuuttoa suunnitellessa joutuu miettimään reiluutta ja siipeilyjä, kannattaa luopua yhteenmuuttosuunnitelmista. Molemmat voivat pitää omat asuntonsa ja sitten voidaan olla yhdessä vaika suurin osa aikaa vuoroin kummankin luona, ja ainakin itselläni katoaa kaikki viehätys yhdessä asumisesta, jos siitä aletaan puhua kuin mistä tahansa virallisesta sopimusjärjestelystä. En halua asua yhdessä, jos yhdessä asumisen perustana on hyötyjen ja haittojen punnitseminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmat on tähänkin asti pystyneet maksamaan omansa, niin jatkakaa niin. Vesi ja sähkö sekä muut juoksevat kulut puoliksi (ruoka netti, mahd. maksukanavat...).
Ja sitten perustatte uuden yhteisen tilin, johon säästätte vuokrarahat. Siinä on sitten pesämuna, kun joskus haluatte vaihtaa isompaan tai vaikka ostaa uuden sijoitusasunnon, perustaa arvo-osuustilin tms.
Jos oikein haluatte hifistellä, niin voitte ensin asua 2 vuotta toisessa ja sitten muuttaa toiseen asuntoon, niin myöhemmin kumman vaan asunnon voi myydä verovapaasti.No ei tietenkään vuokraa mihinkään yhteiselle tilille, kun se, jonka asunnossa asutaan, kasvattaa koko ajan vain omaa omaisuuttaan. Paljonko asunnosta ylipäätään saisi tuottoa, kun vuokrat ovat laskeneet? Vuokratuottojenkaan puolittamiseen en heti suostuisi, koska kuka maksaa sitten vuokralla olevan asunnon hajonneen jääkaapin ja kantaa vastuun mahdollisesta vuokratappiosta yms.?
Sanoisin, että erillään asumisen jälkeen järkevin ratkaisu on juoksevat kulut (sis. hoitovastikkeen) puoliksi siitä asunnosta, missä asutaan ja muuten molemmat hoitavat omansa.
Niin, että "molemmat hoitaa omansa" = toinen kahmii hyödyn sekä omasta että kumppanin asunnosta? Tosi reilua joo. Harvemmin näkee näin typeriä ja epäreiluja ehdotuksia kuin vuokralla asuvilta, jotka ei tajua yhtään mistä omistusasunnossa edes maksetaan (mutta silti siinä pitäisi saada asua toisen siivellä).
Minä ainakin mielummin asun vuokra-asunnossa, joka on minun nimissä ja nostan kelatuet, saatikka, että asuisin miehen isossa asunnossa joka menee perinnöksi miehen lapsille ja olisin ilmaissiivooja.
Minä asuisin mielelläni isossa asunnossa siivouspalkalla ja laittaisin omat rahat säästöön. Eihän sitä vuokra-asuntoakaan itselleen saa, niin ihan sama jos asunto menee perillisille.
Itse taas en halua että parisuhteessa kumpikaan joutuu "ansaitsemaan" yhtään mitään, asumisoikeutta tai muutakaan. Silloin suhde ei tunnu enää siltä, että eletään yhteistä elämää rakastetun kanssa, vaan se alkaa vaikuttaa joltain hyötymisjärjestelyltä.
Kuinka kauan olette seurustelleet ja miksi haluatte muuttaa yhteen? Itse en ihan kovin helposti lähtisi omistamaani asuntoa myymään ja ostamaan yhteistä asuntoa, jos ei suhde ole jo todella vankalla pohjalla. Mutta ihan vuoden tai kahden jälkeen en vielä tuollaista siirtoa tekisi.
Kaksio missä pelkästään omat tavarat on huomattavasti helpompi siivota kuin omakotitalo.