Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kumppanin kanssa eri kieli - miten elämä sujuu?
07.02.2023 |
Siinäpä se otsikossa jo olikin. Ollaan vasta suhteemme alkutaipaleella ja miesystäväni ei puhu suomea. Kummankaan englanti ei ole perustasoa ihmeellisempää.. eli siis jos tarvitsee jotain spesifimpää sanastoa, niin sanakirja täytyy kaivaa esiin. Muuten kyllä pärjätään. Tämä kieliasia mietityttää jotenki tosi paljon mua ja mä kaipaisinkin kokemuksia muilta, joiden kumppani on muu kuin suomea puhuva. Alkaako rassaan jossain vaiheessa jos itseä ei kykene ilmaisemaan yhtä täydellisesti kuin äidinkielellä? Entä miten ystäväpiiri on muotoutunut kun kaikki ei puhukaan suomea? Entä sukulaiset..? Itseä kiusaa se, etten pysty kommunikoimaan miesystäväni perheenjäsenten kanssa, koska he ei puhu taas englantia. Mutta toisaalta, mieheni kanssa kaikesta huolimatta ollaan samalla aaltopituudella ja synkkaa hyvin yhteen, että en haluaisi kieliasian nousevan ongelmaksi, mutta pakostakin se mietityttää pitkällä tähtäimellä.
Kokemuksia? Ajatuksia?
Kommentit (34)
Eli siis ei ole suomalainen. En ikinä alkaisi ulkomaalaisen kanssa millekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kaksi kielitaitoista ihmistä muuttaa yhteen; vaikka ovat eri maastakin; keskinäinen kommunikointi ei tuota minkäänlaisia ongelmia.
Me tapasimme molempien asuessa Lontoossa ja puhuimme molemmat kohtuullisen hyvää englantia. Minulle se kielentaso riitti vallan mainiosti. Vaimo joskus haaveli, että voisi ilmaista tunteitaan yhtä hyvin kuin äidinkielellään.
Kommunikointi hänen vanhempiensa kanssa onnistui, kun vaimo käänsi. Minun vanhempani puhuivat sen verran englantia, että tavallinen small-talk onnistui.
Yli 20 vuoden Suomessa asumisen jälkeen vaimo puhuu oikein hyvää suomea, joten ongelmia ei ole ollut pitkään aikaan. Tosin moni hänen kaverinsa täälläkin on japanilainen. Kai se kieli ja kulttuuri yhdistää.
Ei ole ongelma jos ette tee siitä itse sellaista. Minä olen ollut ranskalaisen kanssa naimisissa lähes 30 vuotta. Mies oppi suomen pikkuhiljaa ja minä ranskan. Aluksi puhuimme englantia, jota molemmat osasi hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tuskin jaksaisin jos ei pystyisi kunnolla puhumaan asioista. Onko hän käynyt millään suomen kielen kursseilla? Kuitenkin jo neljä vuotta täällä asunut.
Ei kieltä opi missään kursseilla vaan puhumalla arkielämässä.
Kyllä niistä kursseista on kieliopin ja kirjoittamisen osalta paljonkin hyötyä, jos asuu jossain maassa pysyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No tulipa alapekkua. En sanonu, että englanti on olematon, mutta jos nyt sanotaan vaikka esimerkkinä, niin puhumaan esimerkiksi jostain syvällisemmästä terveyteen liittyvistä asioista, joissa tarvitaan alan sanastoa. Siis tämä esimerkkinä - ennen kuin joku jo ehtii kommentoimaan jotain nokkelaa sairastamisesta.
Miesystäväni on ranskalainen, on täällä ollut töissä vajaa 4 vuotta ja käyttää työssäänkin pääsääntöisesti vain ranskaa. Olen koulussa lukenut aikoinaan sitä, mutta se että oma kielitaito siinä kielessä kehittyisi sujuvaksi, vaatisi kyllä kauan aikaa. Ja Ranskassa nyt ei ole englannin taito automaattista - siksi mietin myös sitä puolta asiasta, että miten kommunikointi perheen ja ystävien kanssa jne.
Ap
Siis sulla on jo pohja miehen kieleen. Alatte puhua sitä, kyllä se sieltä taas tulee. Omasta kokemuksesta tiedän, koska itse olin vastaavassa tilanteessa yli kymmenen vuotta sitten, joskaan kieli ei mun tapauksessa ole ranska vaan toinen eurooppalainen kieli. Hyvin menee, naimisissa ollaan nykyään. Ei sen kielen aktivoituminen ees kauhean kauan vienyt. Vajaassa vuodessa pääsin aika sujuvalle tasolle, ja kahden vuoden jälkeen osasin riidelläkin hienosti miehen kielellä :D Miehen suomea ei voi kehua, koska asutaan edelleen eri maissa, eli mies kuulee suomea vain täällä ollessaan. Sun miehesi voisi kyllä satsata suomeen, kun täällä asuu.
Siinä vaiheessa kun teillä on yhteinen vahva kieli tulee ero kun tajuatte ettei muuta yhteistä sitten olekaan. Näitä on nähty.
Itsellänikin on erikielinen mies mutta puhun sujuvasti miehen äidinkieltä ja kumpikin puhumme lisäksi englantia natiivitasoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun teillä on yhteinen vahva kieli tulee ero kun tajuatte ettei muuta yhteistä sitten olekaan. Näitä on nähty.
Itsellänikin on erikielinen mies mutta puhun sujuvasti miehen äidinkieltä ja kumpikin puhumme lisäksi englantia natiivitasoisesti.
Englanninopettajani Lontoossa aikoinaan arveli, että ryhmässämme osataan noin 8.000 englanninkielistä sanaa. Keskivertobritti käyttää puhekielessään noin 10.000 sanaa, mutta tunnistaa noin 60.000 sanaa aivain kuin koulutettu suomalainenkin suomenkielestä.
Siksipä suhtaudun aina epäilevästi, kun joku kertoo osaavansa puhua vierasta kieltä natiivin tasoisesti, kirjoittamisesta puhumattakaan. Harva suomenruotsalainen pääsisi suomenkielisestä äidinkielen ylppäristä läpi, sanoi lukioaikainen äidinkielen opettajani.
Japanilaisen mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun teillä on yhteinen vahva kieli tulee ero kun tajuatte ettei muuta yhteistä sitten olekaan. Näitä on nähty.
Itsellänikin on erikielinen mies mutta puhun sujuvasti miehen äidinkieltä ja kumpikin puhumme lisäksi englantia natiivitasoisesti.
Englanninopettajani Lontoossa aikoinaan arveli, että ryhmässämme osataan noin 8.000 englanninkielistä sanaa. Keskivertobritti käyttää puhekielessään noin 10.000 sanaa, mutta tunnistaa noin 60.000 sanaa aivain kuin koulutettu suomalainenkin suomenkielestä.
Siksipä suhtaudun aina epäilevästi, kun joku kertoo osaavansa puhua vierasta kieltä natiivin tasoisesti, kirjoittamisesta puhumattakaan. Harva suomenruotsalainen pääsisi suomenkielisestä äidinkielen ylppäristä läpi, sanoi lukioaikainen äidinkielen opettajani.
Suhtaudu vaan, itse tiedän mitä 25 englanninkielisissä maissa asutun vuoden jälkeen osaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies opetteli suomenkielen nopeasti, että pääsi töihin. Itse puhuin hänen kieltään jo tutustuessa. Lapset ovat kaksikielisiä. Yhteisen kielen puute on kyllä ongelma parisuhteessa, jos siis puhutte vain rallienglantia molemmat.
Minulla myös ranskalainen mies. Alkuun hänen englanti oli huonoa kuten sieltä olevilla tuppaa olemaan. Itse puhuin huonoa ranskaa. Meillä kuitenkin oli mukavaa yhdessä ja alun tapailun aikana tehtiin paljon kaikkea ja samalla käytiin keskusteluja tarvittaessa kääntäjää välillä hyödyntäen. Miehelläni on hyvä sydän, se oli alusta asti tärkeintä. Vuosien varrella opittiin lisää, nykyisin puhutaan englantia ja ranskaa sekaisin. Varmaan puhuisimme vain ranskaa jos asuisimme siellä, mutta minun ollessa kaksikielinen (englanti) autan häntä edelleen lisäämään sanastoaan, josta voi olla hyötyä töissä ja muissa ihmissuhteissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettelette toistenne kielet. Simple.
Vierailija kirjoitti:
Minulla myös ranskalainen mies. Alkuun hänen englanti oli huonoa kuten sieltä olevilla tuppaa olemaan. Itse puhuin huonoa ranskaa. Meillä kuitenkin oli mukavaa yhdessä ja alun tapailun aikana tehtiin paljon kaikkea ja samalla käytiin keskusteluja tarvittaessa kääntäjää välillä hyödyntäen. Miehelläni on hyvä sydän, se oli alusta asti tärkeintä. Vuosien varrella opittiin lisää, nykyisin puhutaan englantia ja ranskaa sekaisin. Varmaan puhuisimme vain ranskaa jos asuisimme siellä, mutta minun ollessa kaksikielinen (englanti) autan häntä edelleen lisäämään sanastoaan, josta voi olla hyötyä töissä ja muissa ihmissuhteissa
Lisään vielä, että jotta suhde voi toimia vaatii se sitoutumista molemmilta ja hyvää kielipäätä vähintään toiselta. Yksin sitoutuminen ei aina riitä. On tärkeää keskustella suht aikaisin siitä, mitä aiotte tehdä jotta kielimuuri saadaan pidemmällä aikavälillä taklattua. Muuten puoliso jää tietyllä tapaa tuntemattomaksi: esimerkiksi huumoria on vaikea kääntää jos taito on huono, ja se on minusta kuitenkin suhteessa tärkeää
Alue: Aihe vapaa
Itse seurustellut alle vuoden miehen kanssa jonka kanssa ei ollut yhteistä kieltä, enkä puhunut englantia yhtään. Aluksi puhuttiin pelkästään googlekääntäjän avulla, mutta nyt on oma englannin kielen taito parantunut sen verran et perusasioissa ei tartte sitä enään käyttää. Jos on jotain syvällisempää keskusteltavaa niin käytetään kääntäjää ja opiskellaan yhdessä, minä englantia ja mies suomea. Vaikka yhteistä kieltä ei ole, niin keskustelut ei siltikään ole mitään pintapuolisia ja meillä on ihan älyttömän hauskaa yhdessä😊 tottakai se välillä häiritsee etten pysty kommunikoimaan samalla tavalla ja ettei esim mies ikinä välttämättä ymmärrä miten hauska olen suomeksi, mutta jos oikeesti jotain haluaa niin sen eteen tekee myös töitä.