Miksi enää ei rakenneta toimivia "eteisestä kaikkiin tiloihin" -asuntoja? Ostaisitko asunnon, jonka makuuhuoneessa ei ole ikkunaa?
Tuoreen sanomalehtiartikkelin mukaan ihmisillä ei ole varaa valoisiin läpitalon huoneistoihin, joten tehdään sellaisia, joista kukaan ei pidä. Järkevää?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus ekaan kysymykseen: siksi, että eteinen vie yleensä tarpeetonta tilaa muutenkin vähistä neliöistä. Kun asunnon ovi aukeaa suoraan olohuone-keittiöyhdistelmään eikä ehkä vaatenaulakkoakaan ole, tilansäästö on huomattava. Mukavuus onkin sitten makukysymys.
No höh-höh
Ootkos katsonut nykyasuntojen pohjia?
Niissä kaikissa on hävyttömän kapea ja pitkä eteinen kun joku älykääpiuö on päättänyt ettei olisi enää läpitalon huoneistoja. Kaikki pannaan yhteen pötköön niin että ihan takuulla jää loukkuun, jos vaikka tulipalon sattuessa joutuisi (yrittäisi) päästä asunnosta ulos.
Oletteko huomannut, että sauna on yleensä ihan siinä asunnon ulko-oven luona. Tosi kiva. Siis ei ollenkaan kiva. Ja koko sauna on niin syvältä että.
Aiemmin Suomessa oli tapana rakentaa porrastasanteelle 1 iso asunto, 1 keksikokoinen ja 1 pieni. Vain se pieni yksiö tai korkeintaan kaksio avautui vain yhteen suuntaan, muut olivat läpitalon asuntoja. Meillä 1960-luvun talossa esim. kerrostasanteen kolmen asunnon pinta-alat yhteensä olivat 203 m2. Tässä nykyisessä talossa (rakennettu 2005) kerrostalon tasanteen pinta-ala on saatu venytettyä kokonaista 62 m2 eli on yhteensä 265 m2. Mutta suurimman asunnon (105 m2) eteiseen ja välieteiseen ja kylppäriin ja vessaan ja saunaan n saatu tuhlattua melkein 50 m2!. Sairasta.
1930-50-luvuilla ainakaan ei rakennettu lähes ollenkaan läpitalon asuntoja, eikä sen jälkeenkään. Sinulle on osunut harvinaisuus ja vain kuvittelet sitä yleiseksikin. Ylivoimaisesti suurin osa kaksioistakin on aina ollut yhteen suuntaan avautuvia, moni kolmioistakin.
Vierailija kirjoitti:
Voisi olla muuten oikeasti hyvä jos makuuhuoneessa ei olisi ikkunaa. Saisi ainakin huoneen oikeasti pimeäksi joka olisi erittäin hyväksi unenlaadulle.
Makuuhuoneen saa helposti todella pimeäksi kun ikkunassa on sälekaihtimet ja sivuilla on pitkät tummat verhot, jotka voit vetää kiinni eteen yön ajaksi. Minä saan halutessani olohuoneenkin hyvin pimeäksi sälekaihtimien ja tummansinisten verhojen avulla kun haluan luoda elokuvateatterimaisen tunnelman katselleni televisiota.
Ikkunat ovat ilman muuta tarpeelliset asunnon tehokkaan tuulettamisen kannalta kuten ruuanlaiton jälkeen Makuuhuone on myös mukava tuulettaa nukutun yön jälkeen ennen kuin petaa vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se käsittämätöntä, että nykytekniikalla ei pystytä rakentamaan kunnon asuntoja, jollaisista ihmiset tykkäisivät. Miten ihmeessä se on ollut mahdollista ennen, kun ei ollut edes elementtirakentamista. Kyllä tässä on ison kusetuksen maku. Ei voi olla mahdollista, että rakennusliikkeet päättävät, mikä on edullisinta rakentaa ja tekevät sitten vain sitä.
Joku tässä kuviossa mättää. Ongelmia tiedossa näihin slummitaloihin, missä pelkästään kerrostolkulla näitä läpikulkuyksiöitä,"Kuluttajan" tykkäämisillä nyt ei yleensäkään ole merkitystä. Sitä ostetaan mitä on.
Olisiko kuitenkin viisaampaa suunnitella sellaista, mitä oikeasti halutaan? Keneltä olisi pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se käsittämätöntä, että nykytekniikalla ei pystytä rakentamaan kunnon asuntoja, jollaisista ihmiset tykkäisivät. Miten ihmeessä se on ollut mahdollista ennen, kun ei ollut edes elementtirakentamista. Kyllä tässä on ison kusetuksen maku. Ei voi olla mahdollista, että rakennusliikkeet päättävät, mikä on edullisinta rakentaa ja tekevät sitten vain sitä.
Joku tässä kuviossa mättää. Ongelmia tiedossa näihin slummitaloihin, missä pelkästään kerrostolkulla näitä läpikulkuyksiöitä,"Kuluttajan" tykkäämisillä nyt ei yleensäkään ole merkitystä. Sitä ostetaan mitä on.
Olisiko kuitenkin viisaampaa suunnitella sellaista, mitä oikeasti halutaan? Keneltä olisi pois?
Grynderin ja asuntosijoittajan rahapusseista se olisi pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloissa on tyypillisesti yksi tai tai kaksi isompaa huoneistoa, jotka suunniteltu toimiviksi, loput sen mukaan kuin mahtuu ja arkkitehti viitsii, eikä lvi-linjaa tehdä jokaiselle pikkuhuoneistolle erikseen vaan se yhdistetään siihen naapurin suurempaan. Kannattaa tosiaan tutkailla kerrospohjia ennen kuin valitsee.
Ei siellä nykyään ole enää niitä isojakaan asuntoja, koska pienet myy paremmin. Siksi nuo on tuollaisia. Niissä on optimoitu yhden hissin ympärille saatu asuntomäärä. Kaksi 40m2 "kaksiota" myy kalliimmalla neliöhinnalla kuin 80m2 4 huonetta.
Arkkitehti ei myöskään tee muuta kuin piirtää grynderin toiveet paperille. Grynderi antaa asuntomallit, joita tähän kohteeseen tulee, arkkitehti vain sijoittaa ne porrashuoneen ympärille ja piirtää julkisivut ja porraskuvat.
T: alaan väsynyt arkkitehti
Luulisi että arkkitehdin ammattitaitoon kuuluisi sekin että saadaan piirrettyä pieniäkin toimivia asuntoja. Lisäksi voisit muistaa että jos piirrät kaupungin vuokrataloa niin aika harvalla on edes varaa asua 3-4 huonetta tai suuremmissa asunnoissa ja suurin tarve on yksiöistä ja pienistä kaksioista koska ne riittää ja niihin on varaa.
Tilaaja kertoo, minkälaisia asuntoja mihinkin kohteeseen tulee. Puolen neliön tarkkuudella per kerros. Ei arkkitehti päätä asuntojen kokoja eikä huonelukuja, tilaajan myyntiorganisaatio ne etukäteen miettii.
Ja kun ohje on että kerrostaloon tulee 6 kpl 49,5m2 kaksiota ja 2 kpl 24,5m2 yksiötä per kerros ja porrashuone on max 15m2 kokoinen per kerros, niin sitten niistä asunnoista tulee tuollaisia. Voit kokeilla piirtää itsekin, jos se ei niin vaikeaa ole, mutta jokaisesta pitää olla ovi siihen portaaseen.
Eli arkkitehdin tehtävä tuossa on piirustella niin kökkö pohjapiirustus ettei huonompaa saisi aikaan amatöörikään ja jälkeenpäin haukkua kaikki muut siitä että nykyasunnot on ihan kamalia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloissa on tyypillisesti yksi tai tai kaksi isompaa huoneistoa, jotka suunniteltu toimiviksi, loput sen mukaan kuin mahtuu ja arkkitehti viitsii, eikä lvi-linjaa tehdä jokaiselle pikkuhuoneistolle erikseen vaan se yhdistetään siihen naapurin suurempaan. Kannattaa tosiaan tutkailla kerrospohjia ennen kuin valitsee.
Ei siellä nykyään ole enää niitä isojakaan asuntoja, koska pienet myy paremmin. Siksi nuo on tuollaisia. Niissä on optimoitu yhden hissin ympärille saatu asuntomäärä. Kaksi 40m2 "kaksiota" myy kalliimmalla neliöhinnalla kuin 80m2 4 huonetta.
Arkkitehti ei myöskään tee muuta kuin piirtää grynderin toiveet paperille. Grynderi antaa asuntomallit, joita tähän kohteeseen tulee, arkkitehti vain sijoittaa ne porrashuoneen ympärille ja piirtää julkisivut ja porraskuvat.
T: alaan väsynyt arkkitehti
Luulisi että arkkitehdin ammattitaitoon kuuluisi sekin että saadaan piirrettyä pieniäkin toimivia asuntoja. Lisäksi voisit muistaa että jos piirrät kaupungin vuokrataloa niin aika harvalla on edes varaa asua 3-4 huonetta tai suuremmissa asunnoissa ja suurin tarve on yksiöistä ja pienistä kaksioista koska ne riittää ja niihin on varaa.
Tilaaja kertoo, minkälaisia asuntoja mihinkin kohteeseen tulee. Puolen neliön tarkkuudella per kerros. Ei arkkitehti päätä asuntojen kokoja eikä huonelukuja, tilaajan myyntiorganisaatio ne etukäteen miettii.
Ja kun ohje on että kerrostaloon tulee 6 kpl 49,5m2 kaksiota ja 2 kpl 24,5m2 yksiötä per kerros ja porrashuone on max 15m2 kokoinen per kerros, niin sitten niistä asunnoista tulee tuollaisia. Voit kokeilla piirtää itsekin, jos se ei niin vaikeaa ole, mutta jokaisesta pitää olla ovi siihen portaaseen.
Eli arkkitehdin tehtävä tuossa on piirustella niin kökkö pohjapiirustus ettei huonompaa saisi aikaan amatöörikään ja jälkeenpäin haukkua kaikki muut siitä että nykyasunnot on ihan kamalia?
Nykyasuntoihin määräykset vaatii invamitoitetun veskin joka sitoo suunnittelua, siksi samankokoinen vanhempi yksiö voi olla näppärämpi ja tilavamman oloinen. Jos siis et ole pyörätuolin käyttäjä tms. Invaveski pitää ymmärtääkseni olla myös esimerkiksi hissittömän luhtitalon ylimmän kerroksen asunnossa, tai asunnossa jossa pitää kiivetä makuuparvelle.
Olen huono nukkumaan valoisassa, ja ehdottomasti tykkäisin ikkunattomasta makuusopesta. Huone moinen ei kuitenkaan ihan määritelmällisesti ole, ja joku lasitiiliviritelmä mölyisään rappukäytävään on ihan pahin mahdollinen konsepti. Sittenkö vilkkuu valot verhonraosta kun naapuri tulee yöllä kotiin ja rapussa pitää kulkea?? Mitä ihmettä taas???
En suostuisi muuttamaan uusasuntoon. Neliössä ehkä saadut hintasäästöt haihtuu sen siliän tien sillä, että enää ei mahdu edes työpistettä makkariin vaan heti tarvitaan kolmio siihenkin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä "kiva" uudiskohde johon laittaisin heti lekan soimaan sisällä.
POIS keittiöseinä, sauna, pienet makkarit. Pikaisesti katsoen tekisin saunasta vaate/kh ja keittiö siihen oikeaan nurkkaan, missä nyt on pieni huone.
Järkevöittäisin myös vasemman kulman huonejakoa niin, että huoneisiin tulisi enemmän neliöitä ja käytäviin vähemmän. Periaatteessa kämppä on suunniteltu viidelle (vnmt + 3 lasta) niin ahdasta tulee ja säilytys- ja yleistilaa aivan liian vähän siihen nähden. No käytännössä johtaa siihen että toisesta parvekkeesta tulee säilytystila.
https://www.etuovi.com/kohde/9890440?haku=M1942050639
Puolitoista miljoonaa - nyt valoja päälle!
Järjettömän muotoinen tuo iso neliön mallinen oh-keittiö, jossa yksi seinä pelkkää keittiötä. Epäkäytännöllinen kokatessa ja älyttömän hankala sisustaa fiksusti tuon muotoista tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos huoneessa ei ole ikkunaa, sitä ei lasketa huoneeksi.
Eikö kylpyhuone ole sentään huone? Ei niissä yleensä mitään ikkunoita ole, ellei joku pieni jossain nurkassa.
Vierailija kirjoitti:
On se käsittämätöntä, että nykytekniikalla ei pystytä rakentamaan kunnon asuntoja, jollaisista ihmiset tykkäisivät. Miten ihmeessä se on ollut mahdollista ennen, kun ei ollut edes elementtirakentamista. Kyllä tässä on ison kusetuksen maku. Ei voi olla mahdollista, että rakennusliikkeet päättävät, mikä on edullisinta rakentaa ja tekevät sitten vain sitä.
Joku tässä kuviossa mättää. Ongelmia tiedossa näihin slummitaloihin, missä pelkästään kerrostolkulla näitä läpikulkuyksiöitä,
Justiin katseltiin vanhoja valokuvia Tampereelta. Yllättäen 120 vuotta vanhat talot seisoo komeina nykyäänkin ja ovat hyviä asua. 70-luvun jälkeen on rakennettu kertakäyttökulttuurin hengessä kamalaa asuntojätettä, jotka eivät mitenkään pärjää hevos- ja ihmisvoimalla rakennetuille ikivanhoille taloille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se käsittämätöntä, että nykytekniikalla ei pystytä rakentamaan kunnon asuntoja, jollaisista ihmiset tykkäisivät. Miten ihmeessä se on ollut mahdollista ennen, kun ei ollut edes elementtirakentamista. Kyllä tässä on ison kusetuksen maku. Ei voi olla mahdollista, että rakennusliikkeet päättävät, mikä on edullisinta rakentaa ja tekevät sitten vain sitä.
Joku tässä kuviossa mättää. Ongelmia tiedossa näihin slummitaloihin, missä pelkästään kerrostolkulla näitä läpikulkuyksiöitä,Justiin katseltiin vanhoja valokuvia Tampereelta. Yllättäen 120 vuotta vanhat talot seisoo komeina nykyäänkin ja ovat hyviä asua. 70-luvun jälkeen on rakennettu kertakäyttökulttuurin hengessä kamalaa asuntojätettä, jotka eivät mitenkään pärjää hevos- ja ihmisvoimalla rakennetuille ikivanhoille taloille.
Noi yli 100v vanhat talotkin sisältää kyllä mitä ihmeellisimpiä pohjaratkaisuja, kun siihen aikaan asumisen vaatimukset on olleet vähän erilaisia ja asuntoja on vuosien varrella muokattu vastaamaan kulloisiakin tarpeita.
Putkiyksiöiden pahin puoli omasta mielestäni ei ole toi huonekalujen sijoittelun vaikeus. Ne ovat paitsi pimeitä myös hyvin ahdistavia. Varsinkin jos äänieristys on huono, naapurit ovat ikään kuin molemmilla puolilla liian lähellä eikä ole mitään omaa rauhaa.
Asuntotuotannossa voisi kiinnittää huomiota sellaiseenkin asiaan, kun ihmisten mielenterveys jota asuminen joko tukee tai rapauttaa. Esim. itse en pystyisi asumaan paikassa, jossa ei ole yhtään puuta tai yhtään lähiluontoa. Tällaisia rakennetaan nykyään paljon.
Jos pitäisi valita asunko putkiyksiössä isossa talossa ikkuna isolle tielle päin tai muutto pois kaupungista, muuttaisin pois kaupungista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaus ekaan kysymykseen: siksi, että eteinen vie yleensä tarpeetonta tilaa muutenkin vähistä neliöistä. Kun asunnon ovi aukeaa suoraan olohuone-keittiöyhdistelmään eikä ehkä vaatenaulakkoakaan ole, tilansäästö on huomattava. Mukavuus onkin sitten makukysymys.
No höh-höh
Ootkos katsonut nykyasuntojen pohjia?
Niissä kaikissa on hävyttömän kapea ja pitkä eteinen kun joku älykääpiuö on päättänyt ettei olisi enää läpitalon huoneistoja. Kaikki pannaan yhteen pötköön niin että ihan takuulla jää loukkuun, jos vaikka tulipalon sattuessa joutuisi (yrittäisi) päästä asunnosta ulos.
Oletteko huomannut, että sauna on yleensä ihan siinä asunnon ulko-oven luona. Tosi kiva. Siis ei ollenkaan kiva. Ja koko sauna on niin syvältä että.
Aiemmin Suomessa oli tapana rakentaa porrastasanteelle 1 iso asunto, 1 keksikokoinen ja 1 pieni. Vain se pieni yksiö tai korkeintaan kaksio avautui vain yhteen suuntaan, muut olivat läpitalon asuntoja. Meillä 1960-luvun talossa esim. kerrostasanteen kolmen asunnon pinta-alat yhteensä olivat 203 m2. Tässä nykyisessä talossa (rakennettu 2005) kerrostalon tasanteen pinta-ala on saatu venytettyä kokonaista 62 m2 eli on yhteensä 265 m2. Mutta suurimman asunnon (105 m2) eteiseen ja välieteiseen ja kylppäriin ja vessaan ja saunaan n saatu tuhlattua melkein 50 m2!. Sairasta.
1930-50-luvuilla ainakaan ei rakennettu lähes ollenkaan läpitalon asuntoja, eikä sen jälkeenkään. Sinulle on osunut harvinaisuus ja vain kuvittelet sitä yleiseksikin. Ylivoimaisesti suurin osa kaksioistakin on aina ollut yhteen suuntaan avautuvia, moni kolmioistakin.
Tässäpä näitä noin äkkiä löydettyinä - etuoven ensimmäisen sivun Helsingin läpitalon pikkuasuntoja vuosilta 1951-1968. En jaksanut kopioida kuin osan tänne eikä näissä ole edes kulmahuoneistoja vaan ihan reilusti vaan läpitalon.
Joten älä puhu palturia.
https://www.etuovi.com/kohde/70061258?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/20667319?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/10148385?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/21309615?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/1340741?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/20169385?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/20029329?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/20531644?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/21671134?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/20717882?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/20958074?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/u72697?haku=M1942091996
https://www.etuovi.com/kohde/20873813?haku=M1942091996
Ja tässä 30-50-luvun asuntoja - läpitalonasuntoja, joita tuon yhden mukaan ei rakennettu 30-50-luvulla:
https://www.etuovi.com/kohde/547483?haku=M1942097158
https://www.etuovi.com/kohde/10148385?haku=M1942097158
https://www.etuovi.com/kohde/21615288?haku=M1942097158
https://www.etuovi.com/kohde/20498872?haku=M1942097158
https://www.etuovi.com/kohde/u72886?haku=M1942097158
https://www.etuovi.com/kohde/1340741?haku=M1942097158
https://www.etuovi.com/kohde/20029329?haku=M1942097158
https://www.etuovi.com/kohde/20531644?haku=M1942097158
jne jne jne (ekasta sivusta n puolet katsottu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostaloissa on tyypillisesti yksi tai tai kaksi isompaa huoneistoa, jotka suunniteltu toimiviksi, loput sen mukaan kuin mahtuu ja arkkitehti viitsii, eikä lvi-linjaa tehdä jokaiselle pikkuhuoneistolle erikseen vaan se yhdistetään siihen naapurin suurempaan. Kannattaa tosiaan tutkailla kerrospohjia ennen kuin valitsee.
Ei siellä nykyään ole enää niitä isojakaan asuntoja, koska pienet myy paremmin. Siksi nuo on tuollaisia. Niissä on optimoitu yhden hissin ympärille saatu asuntomäärä. Kaksi 40m2 "kaksiota" myy kalliimmalla neliöhinnalla kuin 80m2 4 huonetta.
Arkkitehti ei myöskään tee muuta kuin piirtää grynderin toiveet paperille. Grynderi antaa asuntomallit, joita tähän kohteeseen tulee, arkkitehti vain sijoittaa ne porrashuoneen ympärille ja piirtää julkisivut ja porraskuvat.
T: alaan väsynyt arkkitehti
Myöskään kaavoittaja ei voi puuttua asuntosuunnitteluun, ja harvoin asuntojen kokoonkaan. Rakennustarkastaja saa valvoa, onko huoneessa riittävän suuri ikkuna. Hänkään ei voi kieltää ketään nukkumasta "askarteluhuoneeksi" merkityssä kopperossa, kellaritilassa tai käyttöullakolla. Älkää tehkö sitä, niissä ei ole poistumisteitä palon syttyessä.
T. Kyynistynyt kaavoitusarkkitehti
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa vanhoistakin taloista on sellaisia, että kaksioiden ikkunat ovat vaan yhteen suuntaan, eikä läpitalon!
Olen asunut vuosikymmenten varrella viidessä eri vuosina rakennettujen talojen (19030-1960-luvuilta) kaksioissa Helsingissä, eikä yksikään ollut läpitalon.
Asuin Vuosaaressa 60 luvun puolivälissä rakennetussa talossa, jossa oli kerroksessa kolme kaksiota rinnakkain, kaksi oli läpitalon ja niiden välissä yksi, joka oli vain yhteen suuntaan. Osassa rappuja saattoi olla kaksi läpitalon kolmiota ja niiden välissä yksiö. Varmaan aika tyyypillinen sen ajan ratkaisu. Joku sielläkin aina päätyi asumaan niissä ei-läpitalon asunnoissa vaikka 2/3 asunnoista oli läpitalon mallia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi olla muuten oikeasti hyvä jos makuuhuoneessa ei olisi ikkunaa. Saisi ainakin huoneen oikeasti pimeäksi joka olisi erittäin hyväksi unenlaadulle.
Entä tuuletus?
Nykyasunnoissta voi esim. laittaa ilmanvaihtokonetta isommalle. Vaatii myös toki koneellisen viilennyksen, jolloin tuuletuksen tarve on jo hyvin lähellä nollaa. Toki jos haluaa tuulettaa, niin ei silloin sovellu, mutta ikkunallisia makuuhuoneita on markkinat täynnä ja varmasti ikkunattomillekin olisi kysyntää jonkin verran.
No höh-höh
Ootkos katsonut nykyasuntojen pohjia?
Niissä kaikissa on hävyttömän kapea ja pitkä eteinen kun joku älykääpiuö on päättänyt ettei olisi enää läpitalon huoneistoja. Kaikki pannaan yhteen pötköön niin että ihan takuulla jää loukkuun, jos vaikka tulipalon sattuessa joutuisi (yrittäisi) päästä asunnosta ulos.
Oletteko huomannut, että sauna on yleensä ihan siinä asunnon ulko-oven luona. Tosi kiva. Siis ei ollenkaan kiva. Ja koko sauna on niin syvältä että.
Aiemmin Suomessa oli tapana rakentaa porrastasanteelle 1 iso asunto, 1 keksikokoinen ja 1 pieni. Vain se pieni yksiö tai korkeintaan kaksio avautui vain yhteen suuntaan, muut olivat läpitalon asuntoja. Meillä 1960-luvun talossa esim. kerrostasanteen kolmen asunnon pinta-alat yhteensä olivat 203 m2. Tässä nykyisessä talossa (rakennettu 2005) kerrostalon tasanteen pinta-ala on saatu venytettyä kokonaista 62 m2 eli on yhteensä 265 m2. Mutta suurimman asunnon (105 m2) eteiseen ja välieteiseen ja kylppäriin ja vessaan ja saunaan n saatu tuhlattua melkein 50 m2!. Sairasta.