Tunnetko todella katkeria ihmisiä?
Mikään ei ole hyvin, kaikki muitten vika, olisi pitänyt, jne?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Elämä on opettanut, että monesi sellaiset ihmiset joilla on ollut suuria vastoinkäymisiä ovat he jotka osaavat arvostaa sitä mitä heillä on.
Tai sitten elämä on kulkenut niin kauas siitä mistä on haaveillut ja mitä kohti on pyrkinyt, että ne ns. pienet elämän ilot menettävät merkityksenä. EI silloin hokemat, kuten Universumi rakastaa sinua tai kaikella on tarkoituksensa, merkitse mitään. Kaikella on tarkoitus silloin, kun elämän laatu paranee ja onnellisuus kasvaa. Ei silloin, kun joutuu vakuuttelemaan, että onhan se hyvä, kun on katto pään päällä ja hanasta tulee puhdasta vettä. Nuo olisivat onnellisuuden aiheita kehitysmaassa.
Huomaatko? Olet juuri ihminen joka ei osaa ajatella että pienet asiat tekee onnelliseksi. Minä ainakin iloitsen siitä, että asun omassa terveessä kodissa (ei ole homekoti) ja olen siinä suhteessa onnekas kun monesti lukenut kauhukertomuksia homekotihelveteistä. Peilaan jatkuvasti miten asiat voisi olla paljon huonommin. Joskus mulle on sanottu kun olen lohduttanut jotain ihmistä että mieti kuinka hyvin sulla on asiat, ettei noin voi ajatella. Miksei voi? Ajattelen aina niin. On ollut suuria vastoinkäymisiä ja selvinnyt niistä juuri tuon ajattelun avulla. Aina jollain on vielä huonommin ja toisaalta paremmin, esim. rikkaampi, mutta elämä on, on kun motto turha siitä on kadehtia, kunhan itse pärjää 😊
Äitini. Syntyi aikoinaan ns. parempaan perheeseen. Jostain syystä koulutus jäi pelkkään lukioon, eikä vanhempien 40 ja 50 -lukujen saavutukset riittäneet kantamaan enää 80-luvulle tultaessa. Joutui sitten tekemään koko elämänsä vihaamaansa paskaduunia ja naimisiin tuurijuopon mieslapsen kanssa.
Varsinkin puolisonsa sukulaisia inhosi syvästi, koska olivat rempseitä maalaisia, jotka olivat tyytyväisiä siihen yksinkertaiseen elämään mitä oli, vaikka hienoa sukutaustaa, titteliä tai koulutusta ollut kellään, ei edes kenenkään vanhemmilla. Kyllähän siinä katkeroituu kun joku maalaistollo on onnellinen ja hän ei, vaikka vanhemmatkin oli kylän ehdotonta eliittiä.
Rahaa on palanut kymmeniin self-help kirjoihin, kursseihin ja ties mihin magneetteihin ja kristalleihin, mutta onni ja vauraus antavat odottaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Äitini. Syntyi aikoinaan ns. parempaan perheeseen. Jostain syystä koulutus jäi pelkkään lukioon, eikä vanhempien 40 ja 50 -lukujen saavutukset riittäneet kantamaan enää 80-luvulle tultaessa. Joutui sitten tekemään koko elämänsä vihaamaansa paskaduunia ja naimisiin tuurijuopon mieslapsen kanssa.
Varsinkin puolisonsa sukulaisia inhosi syvästi, koska olivat rempseitä maalaisia, jotka olivat tyytyväisiä siihen yksinkertaiseen elämään mitä oli, vaikka hienoa sukutaustaa, titteliä tai koulutusta ollut kellään, ei edes kenenkään vanhemmilla. Kyllähän siinä katkeroituu kun joku maalaistollo on onnellinen ja hän ei, vaikka vanhemmatkin oli kylän ehdotonta eliittiä.
Rahaa on palanut kymmeniin self-help kirjoihin, kursseihin ja ties mihin magneetteihin ja kristalleihin, mutta onni ja vauraus antavat odottaa itseään.
Anteeksi, mutta nauratti hyvä kuvaus 😁
Vierailija kirjoitti:
Elämä on opettanut, että monesi sellaiset ihmiset joilla on ollut suuria vastoinkäymisiä ovat he jotka osaavat arvostaa sitä mitä heillä on.
Tai sitten elämä on kulkenut niin kauas siitä mistä on haaveillut ja mitä kohti on pyrkinyt, että ne ns. pienet elämän ilot menettävät merkityksenä. EI silloin hokemat, kuten Universumi rakastaa sinua tai kaikella on tarkoituksensa, merkitse mitään. Kaikella on tarkoitus silloin, kun elämän laatu paranee ja onnellisuus kasvaa. Ei silloin, kun joutuu vakuuttelemaan, että onhan se hyvä, kun on katto pään päällä ja hanasta tulee puhdasta vettä. Nuo olisivat onnellisuuden aiheita kehitysmaassa.
Juuri noista asiosta olen onnellinen. Olen elänyt huonoissa olosuhteissa, ja osaan arvostaa toimivaa perustasoa. Mikään ei ole itsestäänselvää.
Ap
Tunnen monta jotka johdettiin valheella harhaan ottamaan tutkimaton ja turvallinen injektio.
Tuossa varmaan hyvä esimerkki:
Jokainen köyhä on katkera, rikkaista osa, ja keskiluokka ei kiinnosta ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähestulkoon kaikki läskit tekosyineen.
Enemmän tunne katkeria laihoja kun maailma ei ole kohdellutkaan hyvin vaikka on koko iän kuvitellut olevansa kaunis. Me läskit ollaan ennemmin surullisia kuin katkeria.
Läskejäkin on erilaisia, jotkut ovat katkeria, toiset erittäin mukavia.
Minä olen katkera yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Yritän kovasti taistella vastaan, etten itse muutu sellaiseksi.
Mä hävisin jo tuon taistelun. Itseasiassa aika helpottavaa kuitenkin ja koska minkäänlaisia ihmissuhteita ei ole niin ei tästä kukaan muu joudu kärsimään.
Allu ei tykkää tästä ketjusta, grrr :(
Kaikki jotka jaksaa öyhöttää persuista ja miten kaikki ikävä on persujen syytä, mutta kaikki upea Marinin ansiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Hyvässä aammnatissa, oleva joka sen sijaan että.yrittäisi parantaa omaa oloa ja tehdä asioita joista tulee onnelliseksi, tuhoaa ihmisiä jotka sen mielestä ovat onnellisia. Kyseessä ihminen, jolla on kaikki ns. kunnossa, on perhe, sukua, hyvä työ jne. Mutta mihinkään noista ei ole tyytyväinen. Tavallaan olen vahingoniloinen, sillä tiedän että se on sen risti ettei koskaan ole tyytyväinen omaan elämäänsä ja jatkuvasti on katellinen muille. Kaikki vapaa-aika menee miettimiseen miten voisi hankaloittaa muiden elämää.
"X näytti niin onnelliselta, mitähän se piilottelee? Mikä sekin luilee olevansa, palautetaanpa maanpinnalle"
Miten minuu alko naurattaa tää kommentti:D
Osuvasti sanottu. Silloin vain ei naurata, kun joutuu tuollaisen "maanpinnalle palauttajan" maalitauluksi.
Vierailija kirjoitti:
Huomaan että alan itse kärsimään katkeruudesta.Syy siihen että petyn ihmisiin aina vaan. Tälläkin palstalla petyn modeihin joilla valta päättää mistä me keskustellaan.
Ei pidä odottaa muilta yli-inhimillisiä ominaisuuksia. Ollaan tavallamme kaikki heikkoja.
Halla-aho ja Purra, sekä persulauma.
Minä olen ikuisesti katkera hyvännäköisille. Haluan hävittää heistä jokaikisen.
Tältä palstalta löytyy jotka ovat kateellisia työttömille.
Useampikin pikkupomo työpaikoilla. Avautumisia mm. siitä, miten kamalan rankkaa on kun jonkun MUUN työntekijän lapsi on kipeänä! Puhumatta jos vaikka minulla itsellä on oksennustauti tai korona, niin kyllä on pomolla kärsimystä järjestää työt. Ei niitä valitusvirsiä viitsi työntekijät kuunnella minimipalkalla, lopettakoon pomonhommat jos ei nappaa.
Keskiverto AV-mamma menee aloituksen määritelmään.
Elämä on opettanut, että monesi sellaiset ihmiset joilla on ollut suuria vastoinkäymisiä ovat he jotka osaavat arvostaa sitä mitä heillä on.[/quote]
Tai sitten elämä on kulkenut niin kauas siitä mistä on haaveillut ja mitä kohti on pyrkinyt, että ne ns. pienet elämän ilot menettävät merkityksenä. EI silloin hokemat, kuten Universumi rakastaa sinua tai kaikella on tarkoituksensa, merkitse mitään. Kaikella on tarkoitus silloin, kun elämän laatu paranee ja onnellisuus kasvaa. Ei silloin, kun joutuu vakuuttelemaan, että onhan se hyvä, kun on katto pään päällä ja hanasta tulee puhdasta vettä. Nuo olisivat onnellisuuden aiheita kehitysmaassa.