Kiitos parahin piipaa...
...vastauksestasi, jonka minulle rustasit niistä kemiallisista raskauksista ja kiinnittymisongelmista. Toivon sydämestäni, että täti ei löydä sinua ja testaat huomenna vahvaakin vahvemman plussan.
Onko sinulla tarkempaa tietoa keltarauhashormonia lisäävästä " hoitokeinosta" . Lääkäri mainitsi siitä, mutta sanoi, että siitä on hyvin ristiriitaista näyttöä. Kuulemma Briteissä sitä käytetään paljonkin, mutta Suomessa se ei ole kovin yleistä. Missä vaiheessa kiertoa sitä otetaan? Onko se tabletti vai mikä?
Kaikista eniten ärsyttää, että kahden keskenmenon jälkeen pitää kokea vielä kolmas ennen kuin mitään tutkimuksia tehdään. Jos keltarauhaslääkityksestä ei ole mitään haittaa (joskaan ei välttämättä hyötyäkään, näin lääkäri sanoi), niin miksiköhän ihmeessä sitä ei voi koettaa jo kahden keskenmenon jälkeen, jos sillä voitaisiin välttää kolmas?
Olen vähän kahden vaiheilla, että pitäisiköhän hakea mielipide joltain toiselta lääkäriltä...
Mutta pidän peukut ja varpaat pystyssä, että sinut löytää plussa!
treasure
Kiitos sinulle! =)
Mä oon ymmärtänyt, että lääkäreissä ois kaksi koulukuntaa. toiset suosii keltarauhashormonitukea ja toiset kai ajattelevat liian alhaisen hormonitason olevan merkki jo epäonnistuneesta raskaudesta.
Ens alkuun kyllä suosittelisin sulle kuitenkin lääkärin vaihtoa, ei oikein kuulosta hirveen omistautuneelta suhtautumiselta.
Itse käytin keväällä terolutia, koska suuri kysta rappeutti kohdun limakalvon liian aikaisin. Terolut on nimenomaan keltarauhashormonia ja monet ovat saaneet avun jo heti ekasta kerrasta, kun ovat aloittaneet terojen käytön. Kolmas kuuri riitti mun kohdalla ja raskaus jatkuikin vähän pidemmälle vaikka menikin sittemmin kesken.
tätä käytetään kai yleisimmin kp 15-24 ja jos siitä ei muuta hyötyä ole niin ainakin se useimmilla säännöllistyttää kierron.
Tällä hetkellä käytän lugesteronia emättimeen laitettavina kapseleina. ja jos oisin raskaana niin sitten käytän sitä vielä noin rv 8-9 asti.
Yleisesti ottaen keltarauhashormoneja on useampaa eri merkkiä enkä itsekkään ihan tarkkaan tiedä mitä eroa niillä on. Mutta yhteinen piirre lienee siis häiriintyneen (voli johtua useammastakin syystä) hormonitoiminnan palauttaminen.
En oikein tiedä mitä muuta kertoisin, mutta kysy ihmeessä lisää, vastaan jos suinkin osaan ja saattaahan joku fiksumpikin osata valaista lisää!
T: piipaa joka pitäää hirmusti sulle peukkuja pikaisen ja pysyvän plussan puolesta!
Täällä pesun sivuilla kerrotaan aika selkeästi minusta tästä aiheesta.
http://metku.net/~pesu/keskenmeno.php
Toistuvien keskenmenojen syyt voidaan jakaa sikiöperäisiin syihin (kromosomipoikkeavuudet) ja äidistä johtuviin syihin (hormonaaliset, anatomiset, immunologiset). Sikiöperäisiä syitä voidaan tutkia kaavinnasta saaduista kudosnäytteistä tai vaihtoehtoisesti vanhempien kromosomikartoituksella. Äidistä johtuvia syitä voidaan etsiä mm. veritutkimuksin ja hormonikartoituksin.
Yleinen syy toistuviin keskenmenoihin on keltarauhashormonin (progesteronin) alhainen määrä. Keltarauhashormonia syntyy keltarauhasen tuottamana ovulaation jälkeen ja sen tarkoitus on valmistaa kohdun limakalvo vastaanottamaan mahdollisesti hedelmöittyneen munasolun ja myöhemmin tukea alkuajan raskautta. Kohdun limakalvon surkastumista ja valmiutta vastaanottamaan hedelmöittynyt munasolu voidaan tutkia 7-10 päivää ovulaation jälkeen otettavalla veritestillä ja kohdun limakalvon koepalalla.
Yksi merkki ongelmista voi olla nk. luteaalivaihe eli aika ovulaatiosta kuukautisten alkuun. Normaalisti tämä on 12-16 vuorokautta. Liian lyhyt luteaalivaihe aiheuttaa sen, että kohdun limakalvo rapistuu liian nopeasti ja kun alkion siihen pitaisi kiinnittyä ei se onnistukaan. Alle 9 vuorokauden luteaalivaihe on liian lyhyt raskauden onnistumiselle. Alhainen keltarauhashormonin määrä ei myöskään pysty ylläpitämään kehittyvää raskautta vaikka kiinnittyminen onnistuisinkin. Keltarauhashormoni myös rentouttaa kohdun lihaksia. Alkuraskauden kohdun supistelu saattaa olla merkkinä alhaisesta keltarauhashormonin tasosta.
Alhaista keltarauhashormonin määrää voidaan hoitaa antamalla keltarauhashormonia joko emätinpuikkoina, suun kautta tai pistoksina suoraan vereen. Kuitenkin erään käsityksen mukaan keltarauhashormonin puute ei ole syy raskauden epäonnistumiselle vaan merkki jo epäonnistuneesta raskaudesta. Tutkimuksessa keltarauhashormonin lisäyksen ei todettu parantavan tai haittaavan raskauden onnistumista, enintään pitkittävän keskenmenon alkua.
Jopa 80% " selittämättömistä" toistuvista keskenmenoista johtuu immunologisista tekijöistä. Näissä naisen elimistö hylkii joko omaa perintöainestaan (autoimmuuniongelmat) tai miehen perintöainesta (alloimmuniongelmat) siten aiheuttaen raskauden keskeytymisen. Autoimmuuniongelmia voidaan hoitaa aspirinilla ja heparinilla tai immunoglobulinilla (IVIg). Aspirinilla ja heparinilla vähennetään veren hyytymistä ja immunoglobulinilla pienennetään naisen immuunireaktion vahvuutta. Alloimmuuniongelmia voidaan hoitaa immuniterapialla, jossa miehen valkosoluja siirretään naiseen, näin vähentäen immuunireaktion vahvuutta.