Parisuhteen rajat puhuttavat.
Kommentit (72)
Että ei henkistä, fyysistä tai emotionaalista väkivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä saatanan rajat 😂😂😂
Yleensä ihmisillä on parisuhteissaan rajoja mikäli kyseessä ei ole vapaa suhde, usein kyllä niissäkin on pelisäännöt määritetty.
Omassa suhteessa fyysinen läheisyys on sallittu oman kumppanin kanssa.
Fjfjjff kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä saatanan rajat 😂😂😂
Yleensä ihmisillä on parisuhteissaan rajoja mikäli kyseessä ei ole vapaa suhde, usein kyllä niissäkin on pelisäännöt määritetty.
Omassa suhteessa fyysinen läheisyys on sallittu oman kumppanin kanssa.
Meillä se taas on kielletty.
Vaimo kieltää vonkaamasta.
Runkutella saan, kunhan hänen ei tarvi tietää asiasta.
Terveisiä
Avioliitosta
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Riippuu tilanteesta. Jos sulta tulee joku kaunis nainen kysymään puhelinnumeroa ja annat sen niin kyllä mä pitäisin pettämisenä.
Itsehän sinä tiedät miksi annat numeron?
Tiina79 kirjoitti:
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Riippuu tilanteesta. Jos sulta tulee joku kaunis nainen kysymään puhelinnumeroa ja annat sen niin kyllä mä pitäisin pettämisenä.
Itsehän sinä tiedät miksi annat numeron?
Jos vaihtaa numeroita sen takia, että voi sopia yhteislenkistä/-treenistä?
Tiina79 kirjoitti:
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Riippuu tilanteesta. Jos sulta tulee joku kaunis nainen kysymään puhelinnumeroa ja annat sen niin kyllä mä pitäisin pettämisenä.
Itsehän sinä tiedät miksi annat numeron?
Ruman naisen kohdalla tämä ei kuitenkaan ole pettämistä?
Tiina79 kirjoitti:
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Riippuu tilanteesta. Jos sulta tulee joku kaunis nainen kysymään puhelinnumeroa ja annat sen niin kyllä mä pitäisin pettämisenä.
Itsehän sinä tiedät miksi annat numeron?
Ruman naisen kohdalla tämä ei kuitenkaan ole pettämistä?
Vierailija kirjoitti:
Tiina79 kirjoitti:
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Riippuu tilanteesta. Jos sulta tulee joku kaunis nainen kysymään puhelinnumeroa ja annat sen niin kyllä mä pitäisin pettämisenä.
Itsehän sinä tiedät miksi annat numeron?
Ruman naisen kohdalla tämä ei kuitenkaan ole pettämistä?
No puoliso tietää että ruma nainen ei tule saamaan mitään vaikka kuinka yrittäisi.
No onhan tuo yhteystietojen jakaminen jo ihan suoraa pettämistä varsinkin jos se tapahtuu ulkonäön perusteella?
Olemme yhdessä yksikkönä siihen asti kuin tätä kestää. Jos mieli muuttuu kummallakaan niin jatkamme eri teillä.
N28
Vuodesta 1988 on yhdessä oltu eikä ole vieläkään tarvinnut keskustella rajoista. Siinä vaiheessa kun ne on epäselvät, niin joko toinen tai molemmat ovat viiropäitä. Normaalit ihmiset tietävät, mikä on normaalia. Jos tulee mieleen kysyä, onko tämä ok, niin vastaus on lähes aina, että ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vuodesta 1988 on yhdessä oltu eikä ole vieläkään tarvinnut keskustella rajoista. Siinä vaiheessa kun ne on epäselvät, niin joko toinen tai molemmat ovat viiropäitä. Normaalit ihmiset tietävät, mikä on normaalia. Jos tulee mieleen kysyä, onko tämä ok, niin vastaus on lähes aina, että ei ole.
Pakko kommentoida sivusta. Meillä on puolison kanssa ns maalaisjärjen mukaiset rajat sovittu suhteen alkumetreillä.
Mutta ongelmaksi muodostui se että maalaisjärki on yksilöllinen näkemys asioista. Tämän takia rajojen määrittäminen hyvin selvästi kannattaa..
Muuten on turha itkeä 3v päästä kun tulee se ensimmäinen tilanne jossa sinun maalaisjärjen rajat on ylitetty. Ja toinen on sitä mieltä ettei tossa nyt ollut mitään
Kyllä rajoista kannattaa keskustella. Pahin riita omassa suhteesta lähti rajattomuudesta, 2vuoden seurustelun jälkeen. Lyhyesti. Oltiin baarissa 1 kerran 2 vuoteen koronan jälkeen. lähdettiin jatkoille. Nukahdin sinne. Heräsin ap ja katsoin puhelinta johon oli tullut n30puhelua ja viestiä puolisoltani. Mulle oli aina aiemmin ollut ihan normaalia ettei tarvitse ilmoitella itsestään biletys reissuilla. Mammalle tämä ei ollut normaalia ja käytiin todella lähellä eroa tuon reissun takia.
Vierailija kirjoitti:
Vuodesta 1988 on yhdessä oltu eikä ole vieläkään tarvinnut keskustella rajoista. Siinä vaiheessa kun ne on epäselvät, niin joko toinen tai molemmat ovat viiropäitä. Normaalit ihmiset tietävät, mikä on normaalia. Jos tulee mieleen kysyä, onko tämä ok, niin vastaus on lähes aina, että ei ole.
Meillä sama, mutta yhdessä olemme olleet vasta vuodesta 1997. Meillä ei ole puhuttu mitään mistään rajoista ja hyvin on mennyt.
Katsoin juuri Hesarin jutunkin, jossa oli parisuhdeasiantuntijoiden listaamat yhdeksän kohtaa onnellisessa parisuhteessa. Joka ikinen juttu oli Meillä itsestään selvyys. Mieheni on paras ystäväni ja viihdymme tosi hyvin yhdessä, juttelemme hyvin paljon ja molemmilla on tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodesta 1988 on yhdessä oltu eikä ole vieläkään tarvinnut keskustella rajoista. Siinä vaiheessa kun ne on epäselvät, niin joko toinen tai molemmat ovat viiropäitä. Normaalit ihmiset tietävät, mikä on normaalia. Jos tulee mieleen kysyä, onko tämä ok, niin vastaus on lähes aina, että ei ole.
Meillä sama, mutta yhdessä olemme olleet vasta vuodesta 1997. Meillä ei ole puhuttu mitään mistään rajoista ja hyvin on mennyt.
Katsoin juuri Hesarin jutunkin, jossa oli parisuhdeasiantuntijoiden listaamat yhdeksän kohtaa onnellisessa parisuhteessa. Joka ikinen juttu oli Meillä itsestään selvyys. Mieheni on paras ystäväni ja viihdymme tosi hyvin yhdessä, juttelemme hyvin paljon ja molemmilla on tilaa.
Ehkä te olette hyvin samanlaisia ihmisiä rajojen ja ajatusten suhteen. Silloin ei tarvitsekaan välttämättä näitä miettiä tai keskustella erikseen.
Jos taas ajatusmailmassa on isoja eroja keskustelu kannattaa. Muuten ajaudutaan väkisinkin ongelmiin.
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Miksi alistut tuollaiseen? Häipyisin itse noin sairaalloisesta suhteesta saman tien.
Vierailija kirjoitti:
jaskulis kirjoitti:
Kysyn tätä lähinnä siksi koska harrastan urheilua paljon, sitä kautta on tullut myös tutustuttua paljon naisiin. Nyt puolisoni miettii onko tuo jopa rajojen rikkomista koska esittäydyn heille ja annan heille mahdollisuuden tutustua minuun.
Miksi alistut tuollaiseen? Häipyisin itse noin sairaalloisesta suhteesta saman tien.
Sairaalloisesta suhteesta?
En pidä suhdettamme sairaalloisena. Tavallaan ymmärrän hyvin miksi puolisoni ei tästä pidä. Noista on kuitenkin tullut historiassa ongelmiakin. Kun nainen on kuvitellut tämän esittäytymisen tarkoittavan enemmän.
Fyysiset jutut tietysti kielletty.
Myös vastakkaiseen sukupuoleen tutustuminen ilman syytä on tapauskohtaista.